Kuten muutakin ammattimaista ulkomaankauppaa, myös marja- ja hedelmäkasvien taimimateriaalin ulkomaankauppaa säätelevät useat lait ja asetuksen. Näiden lakien pääasiallinen tarkoitus on suojella kunkin maan kasvinterveyttä estämällä kasvitautien ja tuholaisten leviäminen maasta toiseen.
Nykyisin vain vähän taimikauppaa rajan yli
Pietarin alueen ja Luoteis-Venäjän ilmasto on hyvin Suomen kaltainen, mikä mahdollistaisi samojen lajien ja lajikkeiden viljelyn kummallakin puolen rajaa. Marja- ja hedelmäkasvien taimikauppa Suomen ja Venäjän välillä on kuitenkin nykyisin hyvin vähäistä.
Ulkomaankauppatilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2010 Venäjältä ei tuotu ammattimaisesti Suomeen lainkaan taimimateriaalia. Tiedot muuhun kuin omaan käyttöön tarkoitetusta taimimateriaalin ulkomaakaupasta ilmenevät Tullihallituksen ulkomaankauppatilastoista, joissa rajat ylittävää taimimateriaalikauppaa tilastoidaan käyttäen tavaraluokitusta "Muut elävät kasvit (myös niiden juuret), pistokkaat ja varrennusoksat, sienirihmasto (SIT 29269)". Mukulat, sipulit ja juurakot eivät näin ollen sisälly tähän tavaraluokkaan. Myös kauppa toiseen suuntaan eli Suomesta Venäjälle on vähäistä. Esimerkiksi vuonna 2010 Suomesta vietiin Venäjälle reilun 100 000 euron arvosta oheisen luokittelun mukaisia tuotteita.
Taimikaupassa paljon rajoituksia
Kummankin maan marja- ja hedelmäkasvien taimimateriaalia vientiä koskevat säädökset ovat melko löysät. Näin ollen lainsäädäntö ei juurikaan rajoita taimimateriaalin vientiä, kunhan vietävän erän laatu vain on riittävän hyvä. Sen sijaan taimimateriaalin tuonti on tarkasti säädeltyä. Näin ollen marja- ja hedelmäkasvien taimimateriaalin ulkomaankaupan ehdot ja rajoitukset määräytyvät sen mukaan mitä kuhunkin maahan saa tuoda.
Taimimateriaalin ulkomaankaupassa peruslinjana on se, että tuontia rajoitetaan ja jopa kielletään niiden kasvien osalta, joilla esiintyy vaarallisia kasvintuhoojia. Vaarallisia kasvintuhoojia ovat hedelmä- ja marjakasvien osalta esimerkiksi tulipolte, jota Suomessa ei vielä esiinny. Tuontirajoitusten avulla pystytään estämään näiden kasvintuhoojien leviäminen Suomeen.
Tuonti Venäjältä Suomeen
Kaikilla Suomeen tuotavilla kasveilla ja sen orgaanisella kasvualustalla tulee olla kasvinterveystodistus. Kasvinterveystodistus on asiakirja, jossa viejämaan kasvinterveysviranomainen todistaa, että kasvit on tarkastettu ja puhtaita vaarallisista kasvitaudeista ja tuholaisista, sekä muutenkin täyttävät vastaanottajamaan vaatimukset.
Venäjältä Suomeen ei saa tuoda tulipoltteen isäntäkasveja, joita ovat muun muassa omenapuut, päärynäpuut, pihlajat ja ruusukvittenit. Näitä kasveja saa tuoda ainoastaan tutkimus- ja jalostuskäyttöön Eviran myöntämällä poikkeusluvalla. Orgaanisen kasvualustan, kuten mullan ja turveseosten, tuonti Venäjältä on sallittu vain taimen yhteydessä. Pelkän orgaanisen kasvualustan tuonti Venäjältä Suomeen on kielletty puhdasta turvetta lukuun ottamatta. Epäorgaanisen kasvualustan, kuten kivivillan ja perliitin, tuonti on sallittua.
Mansikan taimia saa tuoda Venäjän Euroopan puoleisesta osasta, muttei Venäjän Aasian puoleisesta osasta. Kirsikoita ja luumuja saa tuoda, joskin niiden tulee olla lepotilaisia tuotaessa niitä Venäjän Aasian puoleisesta osasta. Vadelman, herukoiden ja mustikoiden osalta tuontirajoitukset ovat löyhimmät, eli niitä saa tuoda myös kasvullisena ja koko Venäjän alueelta.
Vienti Suomesta Venäjälle
Venäjälle vietäessä pitää vastaanottajalla olla hyväksytty tuontilupa, joka haetaan läheiseltä (alueelliselta) Rosselkhoznadzorin viranomaiselta. Tuontiluvan voi hakea Venäjän puolella maahantuoja tai -viejä. On varauduttava siihen, että luvan saanti saattaa kestää ja luvassa voi olla lisävaatimuksia tuotavalle tuotteelle. Jokainen Venäjälle tuotava erä tarkastetaan tullissa ja kaikki tarvittavat tullipaperit ja -selvitykset tutkitaan.
Kaikilla Venäjälle vietävillä kasveilla pitää olla kasvinterveystodistus. Myös tulipoltteen isäntäkasvien, esim. omenapuiden, vienti Venäjälle on mahdollista, koska tautia ei ole todettu Suomessa. Taimimateriaalia vietäessä on huomioitava, että maa-ainesta ja kasvualustaa ei saa olla, lukuun ottamatta puhdasta turvetta, muuten juuret pitää olla paljaana. Venäjälle vietävät elävät kasvit pitää olla Venäjän lajikkeiden komitean listalla (www.gossort.com). Toisin sanoen lajikkeiden pitää olla Venäjällä hyväksyttyjä. Koristekasveissa edellä mainittu edellytys täyttyy helposti, sillä niissä on harvoin lajikkeita.
Ennen taimimateriaalin ulkomaankauppaan ryhtymistä on kuitenkin vielä syytä tarkistaa viimeisimmät säädökset, rajoitukset ja käytännön toimenpiteet Evirasta ja Tullista, sekä Venäjän puolen viranomaisilta Venäjän tullikomitealta, Rosselkhoznadzorilta ja Gossortkomissijalta.
Anu Koivisto ja Alina Sinisalo
MTT Taloustutkimus |
liikeyritykset
