Suomen talvi - menevä, hiljainen, puhdas

Venäläinen matkailija on erilainen kuin muiden maiden matkailijat siinä, että venäläinen käyttää harvoin matkatoimistoja suunnitellessaan matkaansa Suomeen. Matkailupalvelujen, tienvarsikohteitten ja -myymälöiden sekä muiden palveluiden tarjoajan täytyy tuntea venäläinen turisti.

Venäläinen saapuu autolla ja surffaa netissä

Vain 19 % venäläisistä matkailijoista turvautui matkatoimistoihin matkansa suunnittelussa, kun sen sijaan saksalaisista turvautui 40 %, italialaisista ja ranskalaisista lähes 50 % matkatoimistoihin tietolähteenään. Tämä erikoisuus tarkoittaa sitä, että venäläinen matkustaja täytyy tavoittaa toisella tavalla. Häneen täytyy rakentaa suhdetta pitkäjännitteisesti jo edellisten Suomi-vierailujen aikana, kun hän on Suomessa esimerkiksi kesällä liike- ja sukulaismatkalla. Venäläinen talvituristi poikkesi kulkuvälineensä suhteen ratkaisevasti muista turisteista: 80 % venäläisistä saapui omalla autolla ja 12 % Carter-linja-autolla. Venäläiset talvi- ja kesäturistit kohdataan Suomen ja Venäjän raja-asemilla. Sen sijaan muiden maiden turistit käyttivät reittilentokonetta. Autoturisti tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia mainonnalle ja tienvarsikohteitten toimintaedellytyksille.
Venäläistä matkustajaa leimaa myös se, että hän on käynyt Suomessa useamman kerran. Tämä erityispiirre toistuu kesämatkailun tutkimuksissa: Venäläinen turisti lähtee Pietarista ja saapuu rajan yli autolla Suomeen. Automatkailun osuus ei ole heikkenemässä. Rajalla tapahtuva tavoittaminen ei ole vähentymässä, vaikka MEK:n tutkimus kesästä 2004 toi ilmi toki myös uuden piirteen: 38100 venäläistä turistia ilmoitti jo pelkästään kesän 2004 aikana, että internetistä saadulla Suomi-tietoudella oli ratkaiseva vaikutus lomakohteen valintaan.

Venäläisten liikennemuoto Suomeen 1.6.–30.9.2004. Lähde: MEK A 146 2005.

Venäläisten saapuminen Suomeen 1.6–30.9.2004. Lähde MEK A 146 2005

Matkailuedistämiskeskuksen selvitys MEK Trade Follow-up System (Talvi 2004–2005), Tuomas Santasalo Ky:n toteuttama tutkimus Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 (MEK E: 49 2005), Taloustutkimuksen ulkomaisten lumilomailijoiden haastattelututkimus 17.1.2003–16.4.2003 sekä rajahaastattelututkimuksen (MEK A: 146 2005) tulokset kesästä 2004 (1.6. – 30.9.2004) tuovat kaikki yhtäläisesti ilmi venäläisen matkustajan kasvavan merkityksen. Kesällä 2004 saapui matkailijoita Suomeen ylivoimaisesti eniten nimenomaisesti Venäjältä (598.000). Määrällisesti eniten (115.000) työmatkan tarkoituksekseen ilmoittaneita tuli Venäjältä. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten lasten kanssa saavuttiin Venäjältä. Venäläiset turistit jättävät matkailutuloa Suomeen enemmän kuin minkään muun maan turistit, pelkästään kesäkuukausien 2004 aikana yhteensä 92,5 milj. €.
Venäläiset matkustajat erottuvat muista siinä, että venäläisistä alle 44 vuotta vanhojen osuus on korostunut osuus, kun taas muiden maiden matkustajat ovat iäkkäämpiä. Toki myös yli 44 vuotta vanhojen osuus on venäläisistä turisteista kasvanut edellisistä vuosista. Venäjältä saapuneiden keski-ikä oli 38,2 vuotta. Määrällisesti suurin ikäryhmä oli 35–44 vuotta (175.500). Venäläisten matkailu ei ole vielä eläkeläismatkailu, kun sen sijaan Länsi-Euroopassa kolmas ikä muodostuu yhä tärkeämmäksi turismille.

Saunaa ja laskettelua

Suomi on talvimatkailumaa, jossa lumi tarkoittaa enemmän kuin missään muualla. Venäläinen turisti määrittää talvilomatoivettaan Suomessa poikkeuksellisen usein sanalla ”menevä”. Jopa 59 % venäläisistä tahtoo valita talven lomanviettopaikakseen menevän lomakohteen. Pelkkä puhdas hiljaisuus ei ole unelmien kohteena, vaan puhtaan hiljaisuuden yhdistyminen menevään laadukkaaseen palveluun.
Puhtaus (35 % venäläisistä matkustajista) ja turvallisuus (30 %) koettiin venäläisten keskuudessa myönteisiksi perusteiksi vähintään yhtä usein kuin muiden maiden turistien keskuudessa. Myös rauhallisuus (33 %) ja tuttuus (38 %) olivat venäläisille arvossa niin kuin muillekin turisteille. Venäläinen turisti koki talvilomakohteen huvit ja hauskuudet erittäin (62 %) ja melko (25 %) riittäviksi.
Venäläinen talvituristi laskettelee (75 %) ja saunoo (77 %). Huomattavasti enemmän kuin minkään muun maan turistit kokevat venäläiset (73 % vastauksista) juuri laskettelun mieleenpainuvimpana elämyksenään lomallaan. 74 % oli erittäin tyytyväinen ja 18 % melko tyytyväinen liikuntatarjontaan. Venäläiset kokevat Suomen luonnossa mieleenpainuvina myös hiljaisuuden (61 %), erämaat (49 %) ja lumen (48 %).
Venäläisen saapuminen Suomeen ei ole kuitenkaan itsestään selvyys. Venäläisillä on runsas valinnanvara. Talvikyselyyn osallistuneista 157 venäläisestä oli 43 % ollut 5 vuoden aikana Keski- ja Etelä-Euroopan hiihtokeskuksissa. Puhtauden, turvallisuuden ja hiljaisuuden eksoottisuutta eivät kuitenkaan nämä kilpailijat kyenneet tarjoamaan. Venäläisistä 18 % koki, ettei Keski-Eurooppa voi tarjota hiljaisuutta; saksalaisista turisteista jopa yli puolet koki tämän ainutlaatuisuuden Suomessa. Turistit kiinnittävät huomiota suomalaisen maaston erilaisuuteen ja vähäisiin vuoriin, mikä voi kääntyä myös talviturismin ongelmaksi. Venäläinen turisti käy mieluisasti eläinkohteissa ja kirkoissa.


Matkailukohteitten kävijämäärät. Lähde MEK E:49 2005

Trendinä itsestään huolehtiminen

MEK:n arvioiden mukaan Venäjän keskiluokan keskuudessa omasta itsestään huolehtiminen ja terveys ovat nousseet trendiksi. Suomalaiset voivat hyödyntää venäläistä trendiä. Suomi on venäläisille ”rentoutumislomakohde” ja luontokohde, jonka valitsevat ne, jotka haluavat viettää lomansa massakohteiden ulkopuolella. Turvallisuus, rauhallisuus, puhtaus ja laatu ovat Suomen parhaita myyntiargumentteja niin kesällä kuin talvellakin. Suomeen on helppo saapua autolla. Suomi on lähellä. Suomalaisten kannattaa nyt luottaa omiin kykyihinsä.

Juha Molari
►e-mail