Saksalaiset panostavat Venäjälle

Talouden käänne taantumaan muutti Saksan politiikkaa entistä myönteisemmäksi Venäjää kohtaan. Saksa panostaa nyt Venäjään. Tämä ei ole ihme, kun katsoo Venäjän tuoreita tilastoja ja toimia.

Suomen Pankin Siirtymätalouksien laitoksen 27.11.2008 viikkokatsauksen mukaan Venäjällä kulutuksen kasvu jatkuu yhä nopeana. Vähittäiskaupan myynnin kasvu oli lokakuussa 2008 runsaat 12 %. Elintarvikkeiden vähittäiskaupan kasvu oli n. 9 % ja muiden tuotteiden kaupan kasvu 1 5 %. Palkat nousivat noin 12 %. Talouden keskeiset tunnusluvut ovat suomalaisten kannalta varsin hyviä – paitsi rakentamisessa, jossa luottovaikeudet ovat hiljentäneet asuntokauppaa.

Joulukuun 2. päivä New Yorkissa julkistetun Venäjän rakentamista käsittelevän raportin Construction sector in Russia 2008 mukaan esim. Venäjän kattotiilimarkkinat kehittyvät hyvin suopeasti vuoteen 2011, johon vuoteen tarkastelu päättyi. Tutkimuksessa analysoitiin myös uusimmat teknologia, venäläinen oma tuotanto, ulkomaankauppa, kilpailu, hinnoittelu jne. Kaikki rakentaminen ei suinkaan pääty lopullisesti ja kaikissa muodoissaan asuntoluottojen kiristymisen tähden.

Suomalaiset yritysjohtajat eivät toimi valtaosin älykkäästi strategisesti, jos heijastavat omat sisäiset ahdistuksensa ikään kuin Venäjältä pitäisi paeta uhkaavaa taantumaa. Toimialakohtaisia eroja voi olla joissakin tapauksissa. Venäjän talouskasvu on poikkeuksellisen nopeaa yhä edelleen! Tyypillisiä virhestrategioita ovat vallitsevassa talouskehityksessä sadonkorjuustrategia (harvest) ja poistumisstrategia (divest quickly). Sadonkorjuustrategia välttää virheinvestointeja etsien vain mahdollisen niukan voiton. Riskin välttäminen nousee hallitsevaksi tunnusmerkiksi, yritys menettää dynaamisuutensa ja laajentumiskykynsä. Poistumisstrategia tavoittelee Venäjän markkinoilta nopeaa lähtöä välttääkseen kuvitellut tappiot. Tarkempi analyysi vaatisi päinvastaista strategiaa!

Suomalaisten pitäisi olla oman kansantaloutensa taantuman aattona aktiivisia Venäjän markkinoilla, jotta vuosien 1998–1999 surkea kohtalo markkinaosuuksien menetyksistä ei toistuisi entistä pahempana. Tuolloin Venäjän ruplan romahdus käynnisti venäläisen kotimaisen tuotannon. Lisäksi ulkomaiset kilpailijat alkoivat vahvistua, kun taas suomalaiset muuttuivat passiivisiksi joillakin toimialoilla. Tällä hetkellä tilanne on erilainen: Venäjä voisi olla kasvavana kansantaloutena myös suomalaisten yritysten veturi, jotta pahimmat vauriot kotimaisen ja länsimaisen kysynnän hiipumisesta voitaisiin välttää.

Tartu hetkeen!

The New York Times julisti hyvin näyttävästi 2.12.2008, että Saksan liittokanslerin Angela Merkelin äkäinen intohimo jäähtyi jo pian Georgian kriisin jälkeen syksyn saavuttua.

Saksa on Venäjän suurin kauppakumppani. Saksalla on hyvin pitkä historia Neuvostoliiton ja Venäjän kauppakumppanina. Tätä kumppanuutta ei edes kylmä sota päättänyt. Venäjällä osataan myös arvostaa Saksaa partnerina: Venäjällä on joissakin poliittisten toimittajien luokitteluissa juuri Saksa nostettu mallivaltioksi partnerina, kun taas Suomi on jäänyt valitettavasti luokkaa tai kahta alemmalle tasolle, vaikka toki Ruotsia, Puolaa ja Baltian maita ym. paremmalle tasolle.

Molemminpuolinen riippuvuus

36 % saksalaisista kodeista saa lämpönsä Venäjän kaasusta. Saksa ei koe riippuvuutta uhkaksi tai yksipuoliseksi Venäjän kanssa, vaan valtioilla on molemminpuoliset keskinäiset riippuvuudet.

Alexander Rahr Saksan ulkoasiainneuvostosta määritteli The New York Timesin artikkelissa paljon puhuvasti Saksan Venäjä-strategian: ”Emme voi rakentaa eurooppalaista arkkitehtuuria Venäjää vastaan tai ilman Venäjää, vaan ainoastaan Venäjän kanssa”.

Saksan ja Venäjän kauppa kasvoi 25 %

Vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla Saksan ja Venäjän kauppa kasvoi 25 % edellisvuodesta. Juuri Venäjä on eräs Saksan nopeimmin kasvavista markkinoista. Vuonna 2007 oli Saksan vienti Venäjälle 36 miljardia $, mikä oli 5 kertaa enemmän kuin Yhdysvaltojen vienti Venäjälle.

Saksalaiset liikemiehet ovat Venäjällä kaikkialla kaukaisimmasta Siperiasta Pietariin, yli 4600 eri yritystä rakentaa tehtaita ja liikekeskuksia. Saksassa koetaan Venäjän talouskasvu tärkeäksi veturiksi, kun maan oma talous on kääntynyt taantumaan.

Suomalaisten aktiivinen läsnäolo on nyt välttämätöntä, jotta yritykset voivat säilyttää markkinaosuutensa Venäjällä. Sekä saksalaiset että venäläiset ovat tehostaneet toimintaansa. Lisäksi Kaukoidästä ja Intiasta tulevat yrittäjät ovat luoneet uusia verkostoja Venäjälle. Venäjään panostavat suomalaiset yritykset tekevät isänmaallisen teon: he tuovat myös merkittävää hyötyä Suomen kansantaloudelle, kun luovat tuhansia työpaikkoja Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin.

J.M.