Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisella on odotettavissa haastava ja kiehtova kevät. Puolueen puheenjohtajaa valitaan ja samalla myös uutta pääministeriä. Pekkarinen on yksi ehdokkaista. Hän kertoo kuitenkin sähköpostihaastattelussa Venäjän kauppatie –lehteen huhtikuussa 2010, etteivät lähestyvät vaalit vaikuta mitenkään kyvykkyyteen johtaa muutosta ja tarttua haasteisiin. Kiireistä huolimatta hän vastasi perusteellisesti yrityselämän tilanteesta ja valtion toimenpiteistä.

Innovaatiotoiminta lisää kasvua ja menestystä

Mauri Pekkarinen kertoo tehtyjen selvitysten valossa innovaatiotoiminnan selkeästä myönteisestä vaikutuksesta yritysten toiminnan kasvuun ja menestykseen. Panostus pieniin ja keskisuuriin yrityksiin näkyy siinä, että valtaosa Tekesin (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) rahoituksesta eli n. 60 % kohdistui pk-yrityksille vuonna 2009. Pekkarinen muistuttaa myös Tekesin vuonna 2008 lanseeraamasta rahoitustuotteesta nuorille innovatiivisille yrityksille. ”Tämän uuden rahoitustoiminnan piirissä on mukana yhteensä n. 50 yritystä, joilla on tähtäimessä kansainvälinen nopea kasvu”.

Pekkarinen kertoo myös osaamiskeskusten ja osaamisklustereiden verkottumisesta. Valtioneuvoston osaamiskeskusohjelma (21 osaamiskeskusta) ja osaamisklusterit (13 kpl) verkottavat alueilla pk-yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja: ”Tavoitteena on vahvistaa alueiden ja toimijoiden kilpailukykyä kokoamalla ja verkottamalla osaamista yhteen”. Elinkeinoministerin mukaan näihin toimenpiteisiin osallistuu vuosittain noin 6 000 yritystä, valtaosa pk-yrityksiä.

Innovaatioiden ja kasvupotentiaalin hyväksi on tehty jo itse asiassa koko joukko ratkaisuja. Valtion erityisrahoitusyhtiön Finnveran valtuuksia lisättiin myöntää suhdannelainoja ja tapauksia. Näillä toimilla varmistettiin ”nopeaa kasvupotentiaalia omaavien, kansainvälistyvien yritysten investointeihin ja käyttöpääoman tarvittavan rahoituksen saatavuus”. Valtion omistama pääomasijoitusalan yhtiö Suomen Teollisuussijoitus Oy ja yksityiset eläkerahastot ovat perustaneet kasvuyrityksille suunnatun pääomasijoitusrahaston. Julkisten rahoituspalvelujen lisäksi valtio on kanavoinut tutkimus- ja kehitysrahoitusta Tekesin kautta.

Julkisten yrityspalvelujen uudistus

Elinkeinoministeri tahtoo kehittää julkisia yrityspalveluja: ”Olen antanut professori Vesa Puttoselle tehtäväksi selvittää tämän kevään aikana, miten julkiset yrityspalvelut tulisi uudistaa ja mahdollisesti uudelleen organisoida niin, että ne muodostaisivat asiakasyritysten kannalta saumattoman palvelukokonaisuuden. Suomessa selvitetään parhaillaan uusia verotuksellisia keinoja, joilla yrityksiä voitaisiin rohkaista panostamaan nykyistä enemmän tutkimus- ja kehitystyöhön. Verokannustimia ei ole tarkoitettu suhdannepoliittiseksi välineeksi, vaan niillä halutaan ennen muuta kannustaa pk-yrityksiä tutkimus- ja innovaatiotoimintaan”.

Finanssikriisin aikana rahoituksen hinta nousi keskisuurten yritysten uhkaksi. Valtio reagoi: Pekkarinen kertoo, miten Tekesin ja valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n rahoitusvaltuuksia nostettiin, jotta valtio voisi väliaikaisesti paikata osaa siitä yritysrahoituksesta, jota normaalissa taloustilanteessa yksityinen rahoitussektori hoitaa. ”Vienninrahoituksessa yrityksillä on käytössään mm, Finnveran myöntämät vientitakuut sekä sen tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitus. Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Veraventure Oy ja Aloitusrahoitus Vera toimivat pääomasijoitussektorilla tarjoamalla riskirahaa joko suoraan yrityksille ja/tai rahastosijoitusten kautta”.

Tekesin uusi rahoitustuote on tarkoitettu alkaville innovatiivisille yrityksille ja tunnetaan ns. Nuorten Innovatiivisten Yritysten -rahoitusinstrumenttina. ”Kyseessä on tukimuoto, jota voidaan käyttää alkavan yrityksen lähes kaikkien toimintakulujen kattamiseen. Toistaiseksi tätä rahoitusta on myönnetty vasta noin sadalle yritykselle, joten sen vaikuttavuudesta yritysten kasvun vauhdittajan ei voida vielä esittää arviota.”

Valtio edistää yritysten intressejä Venäjälle

Suomen valtio toimii yritysten intressien edistäjänä Venäjälle monella taholla. Pekkarinen kertoo työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoasiainministeriön ja useiden muiden ministeriöiden läheisistä suhteista Venäjän hallitukseen ja päättäjiin. Huhtikuussa 2009 on julkaistu Suomen hallituksen Venäjä-toimintaohjelma.

”Olen tavannut useita Venäjän ministereitä, joiden kanssa keskustelen jatkossakin yritysten ja elinkeinoelämän intressien viestittämiseksi venäläisille kollegoilleni. Tapaan säännöllisesti myös Venäjän alueiden johtoa, sillä työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen ja Venäjän välisen talouskomission alaisesta työryhmätoiminnasta 9 Venäjän alueen kanssa”.

Pk-yritykset voivat hakea työ- ja elinkeinoministeriöltä avustuksia toimialoittain toteutettaviin vienninedistämistapahtumiin, tiedotukseen, matkailutapahtumiin tai muihin viejäyritysten yhteisiin kansainvälistymishankkeisiin. Yhteishankkeisiin tulee osallistua vähintään 4 pk-yritystä. Yritysten yksittäisiin kansainvälistymishankkeisiin voi puolestaan hakea avustusta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (ELY-keskukset).

Yritysten kyky asemoitua ratkaisevaa

Innovaatiokeskus- eli FinNode –verkosto vahvistaa Suomen yhteyksiä kansainvälisiin innovaatiotoiminnan keskittymiin: osaamisen havaitseminen ja hyödyntäminen sekä niissä syntyvät liiketoimintamahdollisuudet parantuvat.

Venäjän kaupalle keskeinen on vuonna 2008 käynnistetty FinNode Venäjä – innovaatiokeskus. Se kokoaa yhteen keskeisimmät julkiset innovaatiotoimijat (Finpro, Tekes, VTT, Sitra, Suomen Akatemia). Pekkarisen määrittää FinNode tehtävää: ”tuottaa ennakointitietoa Venäjän markkinoista suomalaisten toimijoiden hyödynnettäväksi muun muassa Tekesin ohjelmien, Finpron hankkeiden tai uusien ELY-keskusten tai muiden keskittymien kautta”.

”Yleisellä tasolla voin todeta, että yritysten ja alueiden menestys riippuu niiden kyvystä asemoitua globaaleihin verkostoihin ja tuottaa valitsemassaan roolissa muita enemmän lisäarvoa. Tämä edellyttää kumppanuuksia ja yhteistyöpuitteita johtavien innovaatiotoiminnan keskittymien ja edelläkävijämarkkinoiden suuntaan sekä ymmärrystä innovaatiotoiminnan kehityksestä näillä alueilla. Nämä haasteet on myös todettu Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisessä arvioinnissa sekä kansallisessa innovaatiostrategiassa” (Pekkarinen).

J.M.