Lama parantaa suomalaisten mahdollisuuksia

Helsinkiin kauppakorkeakoulun päärakennuksen juhlasalissa järjestettiin 9.12.2008 CEMAT:n, Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen, syntymäpäiväjuhlat. EVA:n johtaja Risto E.J. Penttilä johti paneelikeskustelua. Paneelissa keskustelivat Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen, Finnairin lomaliikenteen johtaja Kaisa Vikla, Puzair Oy:n toimitusjohtaja Pertti Värtö, Endero OY:n CFO Jani Taipaleenmäki sekä CEMAT:sta professori Riikka Kosonen.

Pietari ohittanut Viron vetovoiman

Video-katkelmassa Grigory Dudarev opasti suomalaisia puhuttelevasti: Tämän hetken talouslama parantaa suomalaisten mahdollisuuksia Venäjällä. Työn hinta laskee. Rahoitusvaikeuksia voi olla, mutta ne eivät ole este, eivätkä ole tähänkään saakka määränneet suomalaisten toimia Venäjällä. Mahdollisuudet voidaan realisoida vain olemalla paikan päällä. Sitä vastoin Baltiassa kustannustaso on noussut. Baltia kuuluu monessa mielessä jo suomalaisten yritysten ”kotimarkkinoihin”, mutta pelkkä halvempi palkkataso ei riitä menestyksen toimintastrategiaksi enää Baltiaan.

Pormestari Pajunen mietti Itämeren aluetta 20–30 –vuoden kuluttua. Tällöin on vauras Pietari, mutta pormestari toivoo, että olisi myös hyvinvoiva Helsinki, jotta Helsinki ei jäisi yhden suuren metropolin Pietarin varjoon. Pajusen mukaan Viron poliittinen tilanne on omanlaatuinen. Viron järjestelmä toimii eri tavalla kuin Suomi. Viron tulevaisuuskuvat jäivät muutamaan lyhyeen, mutta karuun sanaan. Venäjän tuntomerkkeinä ovat kansallistunne ja menestyksen tahto. Ylipormestari näki Venäjän näkymät erittäin positiivisiksi, kun hän tarkasteli kehitystä 20 vuoden perspektiivillä.

Lama tervehdyttää työmarkkinoita Venäjällä

IT-alan yritysjohtaja Jani Taipaleenmäki oli myönteinen tapaus paneelissa. Hän kertoi yrityksensä kokeneen Suomessa osaamisen tarpeita. Pietarissa on korkea matemaattisluonnontieteellinen koulutus, joka tuottaa osaavia hyviä työntekijöitä. Yrityksen oli lähdettävä Pietariin. Hän ei kokenut mitään ongelmaa talouden taantumasta, vaan pikemmin se tervehdyttää työmarkkinoita ja palkkaodotuksia, jotka olivat jo nousemassa Venäjällä hurjaksi hänen toimialallaan.

Taipaleenmäki korosti potentiaalia. Kriisin aikaa varten suomalaisilla yrityksillä olisi annettavaa Venäjän markkinoille: asiakkuuden hallinta, prosessit, konseptit. Kulutushyödykkeiden parissa on edelleen kasvumahdollisuuksia. Penttilä kysyi useamman kerran vetäytymishaluja Venäjän markkinoilta, mutta Taipaleenmäki vastasi yhtä selvästi, ettei yritys harkitse mitään vetäytymistä vaan päinvastoin kokee Venäjällä laajentamispotentiaalia!

”Jos jotakin pitäisi karsia, pitäisi karsia näitä markkinoihin liittyviä turhia tarinoita. Enemmän pitäisi pelätä, että Venäjä kiinnostuu Kiinasta Suomen ja Euroopan sijasta kuin Venäjällä mahdollisesti koettavia uhkia” (Taipaleenmäki).

Kovenevaa kilpailua

Professori Riikka Kosonen varoi korostamasta korruption ongelmaa tämän hetken Venäjän tuntomerkkinä, koska se on ollut kesto-ongelma jo tsaarin ajoista alkaen. Pikemmin tuntomerkkinä on, että kymmenen vuotta sitten koettu rikollisuuden ongelma on poistunut. Nyt tavataan jo oikeaa, kovenevaa kilpailua. Tulliongelmat jatkuvat toki edelleen. Professorin mukaan clearing-kauppa ei tuottanut Suomeen Venäjä-osaamista. Kosonen ei katsonut myöskään hyvällä sitä, että suomalaisten asenteet Venäjää kohtaan ovat kovin kielteiset.

Paneelin jälkeen oli juhlaväkeä varten upea tarjoilu, jossa saattoi tutustua uusiin ihmisiin ja jutella vanhojen tuttujen kanssa. Itse Suomen Pankin Siirtymätalouksien laitoksen johtaja Pekka Sutela tervehti meikäläistä – Venäjän kauppatie –lehden toimittajaa – ruokajonossa. Se tuntui hyvältä, kun tuollainen alan spesialisti tunsi! Hyvältä tuntui myös, että Venäjän kauppatie –lehti oli siellä, missä parhaat asiantuntijat arvioivat Venäjän näkymiä suomalaisten yritysten näkökulmasta. Siellä eivät ole paikalla ikäviä uutisia metsästävät sensaatiolehdet.

J.M.