Odotettavissa myönteistä kehitystä

Öljyalan spesialistit ja valtiovarainministeriön tuoreet tulokset lupaavat jo vihdoin myönteistä kehitystä Venäjälle.

Nouseeko öljyn hinta?

Ruplan kurssi on ollut vakaa vuoden 2009 aikana. "Rossiyskaya Gazeta” (No. 4980 -156; 21.8.2009) viittasi kansainvälisten asiantuntijoiden näkemykseen, jonka mukaan rupla saattaisi jopa vahvistua vuoden lopulla. Asiantuntijat otaksuivat, että joulukuuhun 2009 mennessä rupla saavuttaisi vaihtokurssiksi 26,6 ruplaa dollarista. Elokuussa dollarilla sai 31.6 ruplaa.

Venäjän valtiovarainministeriö on ollut hyvin varovainen laskelmissaan raakaöljyn hinnaksi (55 dollaria tynnyriltä). Asiantuntija-arviot ovat olleet huomattavasti rohkeampia: raakaöljyn hinta voisi olla jopa 75 dollaria tynnyriltä vuoden lopulla. Goldman Sachs on ennustanut öljyn hinnan nousevan vuoden loppuun mennessä jopa 85 dollariin tynnyriltä. 21. elokuuta raakaöljyn hinta kävi jo 74,72 dollarissa, mutta jäi 73,98 dollariin tynnyriltä pörssin sulkeutuessa New Yorkissa. 4. syyskuuta raakaöljyn hinta oli 68.02 dollaria tynnyriltä. Öljyn hintaa pitävät alhaalla miljoonat amerikkalaiset, jotka ovat menettäneet työpaikkansa. Työttöminä he liikkuvat vähemmän. PFBestin energia-analyytikko Phill Flynn selitti syyskuussa 2009 öljyn hinnan yhteyttä amerikkalaisten kuluttajien talousvaikeuksiin: ”He eivät ole samalla tavalla kuin työssäkäyvät ihmiset energian kuluttajia”. Öljyn hinnan ontuvasta noususta huolimatta heinäkuussa 2009 Venäjän saamat verotulot öljyn ja kaasun myynnistä kasvoivat 36,2% edelliskuukauteen verrattuna.

Elokuun 2009 alkuviikkojen aikana Venäjän valuuttavaranto laski 400,6 miljardiin dollariin, mikä sekin on yhä valtaisa varanto. Venäjän keskuspankin pääjohtaja Sergei Ignatiev ennusti vähän aiemmin, että vuoden 2009 loppuun mennessä valuuttavaranto voisi edelleen laskea noin 76,5 miljardia dollaria. Talousministeriö arvioi ennusteessaan vieläkin suurempaa laskua, valuuttavaranto oli noin 300 miljardia dollaria vuoden 2009 lopussa. Vuoden 2009 aikana on Venäjällä kullan osuus valuuttavarannosta kasvanut.

BKT kääntyi kasvuun

Bruttokansantuote laski 10,9 % huhti-kesäkuun aikana 2009 edellisvuoteen verrattuna. Rosstatin tietojen mukaan kuitenkin huhti-kesäkuun aikana BKT kasvoi 7,5 % alkuvuoden, tammi-maaliskuun 2009 tulokseen verrattuna. Talousministeriön apulaispäällikkö Andrei Klepach arvioi, että kesäkuussa 2009 BKT olisi kääntynyt jo 0,1 % kasvuun. Vuoden 2008 lukuja ei vielä saavuteta, mutta syvin kuoppa on ylitetty ja nousu on alkanut. Myös yleisemmin Venäjän talous on tasaantunut kriisistä. Talousministeriö olettaa heinä-syyskuulle 2009 talouskasvua. Kasvu tulisi perushyödykkeistä ja julkisen sektorin menoista. Vuoden 2009 loppuun ruokateollisuus ja kevyt teollisuus alkaisivat kasvaa.

Elokuussa 2009 tehdyssä tarkistuksessa vuoden 2010 talousarvioon korjattiin, että tulot öljystä, metallien ja kemiallisten tuotteiden valmistus olisivat ehkä 30-40 miljardia dollaria enemmän kuin aiemmassa talousennusteessa. 4. syyskuuta 2009 duuman puheenjohtaja Boris Gryzlov rohkeni lausua jo suoria johtopäätöksiä: ”Viime aikoina puolueettomat tiedot, numerot ja tilastot osoittavat myönteistä kehitystä Venäjän ja muiden maiden taloudessa”. Gryzlov viittasi siihen, että huhti-kesäkuussa teollisuustuotanto kasvoi Venäjällä 0,5 % ja kiinteät sijoitukset 36,3 %.

Venäjällä ei ole velkaongelmaa

Tammi-heinäkuun 2009 aikana Venäjän julkisen talouden alijäämä on kasvanut 923,82 miljardiin ruplaan, mikä on 4,3 % Bkt:stä. Alijäämä on kuitenkin kaukana siitä, mitä kesäkuun lopussa 2009 valtiovarainministereri Aleksei Kudrin ennusti: 9,2-9,3% Bkt:stä. Pääministeri Vladimir Putin jätti kuitenkin vähemmän pelivaraa velkaantumiselle ja arvioi 30.7. (Ria Novosti), ettei Venäjän talouden alijäämä sopisi kasvaa yli 7,5 %:a Bkt:stä vaarantamatta makrotalouden vakautta maassa. Valtiovarainministeriön tavoitteena on alentaa alijäämää, jolloin se olisi enintään 4,3 % Bkt:stä vuonna 2011 ja 3 % Bkt:stä vuonna 2012.

Taloustaantumasta huolimatta Venäjällä nostetaan eläkkeitä. Sosiaalipolitiikan menot kasvavat yli 10 %, sitä vastoin liikennerakentamisesta ja kulttuurimenoista säästetään. Ongelmana on kuitenkin, että lääkkeiden hinnat kasvoivat 18,3 % ensimmäisen puolen vuoden aikana, mikä oli paljon enemmän kuin muiden tavaroiden ja palvelujen hinnat. Pääministeri Putin lausui hyvin suorasanaisesti, ”ettei halua lääkeyhtiöiden ja lukuisten välittäjien poimivan nyt kohtuuttomia voittoja”.

Suomessa julkisen talouden rahoitusjäämä on noin -4,5 prosenttia Bkt:sta. Suomen valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaan itse valtion velka nousee kuitenkin vuonna 2010 jopa yli 44 % Bkt:stä. Näiden numeroihin verrattuna Venäjän talous vakaalla pohjalla: Venäjän valtion ulkomaisen velan osuus oli tammi-huhtikuussa 2009 ruplissa mitattuna vain 7,8 %. Vuoden 1998 talouskriisin jälkeen Venäjän ulkomainen velka oli 146,4 % Bkt:sta. Venäjän ulkomainen velka on 39,5 miljardia dollaria, kun Suomi jo pelkästään ottaa uutta velkaa tuntuvasti suuremmat summat.

Talouskriisi näkyy mikrotaloudessa

Pienyritykset ovat kärsineet Venäjällä talouskriisistä. Niiden lukumäärä väheni tammi-maaliskuun aikana 2009 jopa 20,7 %. Suurinta – 57,1 % – vähennys oli koulutusalan pienyrityksissä. Terveys-ja sosiaalipalveluja tarjoavista pienyrityksistä lopetti 36,6 %. Kiinteistöhuolto ja vuokrauspalveluja tarjoavista pienyrityksist lopetti 30,9 %. Moskovan ja Karjalan alueella pienyritysten osuus kuitenkin lisääntyi. Pienyrityksiin työllistetyn työvoiman määrä väheni 5,4%. Suurin vähennys tapahtui rakennusalalla (11,6 %). Työntekijöiden viralliset palkat ja erityisesti harmaat palkat ovat samanaikaisesti laskeneet. Palkkojen alentumisella on ollut kielteisiä vaikutuksia kotimaiseen kysyntään. AvtoVAZ lähetti Togliattin kokouksesta työntekijät kuukauden palkattomalle pakkolomalle. Huoleksi on jopa ilmaistu, että yritykset heittäisivät kadulle kovempi palkkaisia koulutettuja työntekijöitä, jotta nämä korvattaisiin ammattitaidottomilla maahanmuuttajilla. Tuollainen pelko puolestaan ruokkii vierasmaalaisiin ja maahanmuuttajiin kohdistuvaa kilpailutilannetta.

Venäjällä on keskusteltu taas kerran myös pimeästä rahasta ja harmaista toimintatavoista. Venäjän keskuspankin pääjohtaja Sergei Ignatiev kertoi 24.6.2009 alustavan laskelman, jonka mukaan harmaan tavaraviennin osuus olisi kasvanut talouskriisin alun jälkeen. Vuonna 2008 harmaan viennin osuus oli noin 8 % kaikesta Venäjälle vietävästä tavarasta, mutta nyt osuus olisi jo 13 %. Tulliviranomaisistaalkaen eri toimijat tahtovat välttää lain edellyttämiä maksuja. Venäjän valtiolta varastetaan tuloja mm. kaksoislaskutuksen avulla.

Ihmettelyä ovat herättäneet myös noin 100-130 miljardia ruplaa, jotka lepäävät venäläisissä pankeissa koskemattomana. Arvioiden mukaan 12-15 % kaikista talletuksista on sellaisia, ettei näillä tileillä ole ollut mitään tapahtumia yli kahteen vuoteen. Sberbankin silloinen päällikkö Andrei Kazmin ilmoitti vuonna 2006, että noin 6-7 % talletuksista olisi ollut silloin ilman mitään liikettä jopa 5-6 vuotta. Monet kyselevätkin, missä määrin tässä joukossa on rikollista rahaa.

J.M.