Kauppa yhdistää

Venäjä oli viime vuonna Suomen toiseksi tärkein kauppakumppani. Se oli tuonnissa Suomen suurin ja viennissä Saksan ja Ruotsin jälkeen kolmanneksi suurin kauppakumppani. Vuonna 2007 viennin arvo oli 6,7 miljardia euroa ja tuonnin 8,4 miljardia euroa.

Kuluvan vuoden luvuissa Venäjä on noussut ykköseksi.

Venäjän vientiä harjoittaa kolmisentuhatta suomalaisyritystä. Luvusta näkee, että myös pienet ja keskisuuret yritykset ovat aktiivisesti pyrkimässä Venäjän markkinoille. Suomalaisyritykset työllistävät Venäjällä arviolta 35 000 ihmistä.

Suomesta tehtiin noin puoli miljardia euroa suoria sijoituksia Venäjälle vuonna 2007. Suomalaiset yritykset ovat investoineet tuotantoon, kauppaan ja muihin palveluihin noin neljä miljardia euroa. Suoria investointeja on tehnyt arviolta sata yritystä. Investoinnit ovat kohdistuneet erityisesti sähkön ja lämmön tuotantoon, metsä- ja puunjalostusteollisuuteen, kustantamiseen ja painamiseen, telekommunikaatioon, elintarvike- ja rakennusteollisuuteen sekä tukku- ja vähittäiskauppaan.

Alueellisesti investoinnit ovat painottuneet Pietariin ja Luoteis-Venäjälle, jossa Suomi on kolmen tärkeimmän ulkomaisen investoijan joukossa. Investointeja on myös tehty tai suunnitteilla Moskovassa ja Moskovan alueella sekä Uralin, Nizhni Novgorodin, Permin, Sverdlovskin ja Kalugan alueilla.

Uusi kiinnostus yhteistyöhön on virinnyt Murmanskin alueella ja laajemminkin Barentsin alueella toteutuvien investointien sekä niitä tukevien palvelujen ja liikennehankkeiden toteuttamisessa. Suurimmat hankkeet liittyvät energiaan, rakentamiseen, satamatekniikkaan ja kaivosalaan. Murmanskin alueella on kiinnostusta koulutettua suomalaista työvoimaa ja osaamista kohtaan. Suomalaisilla yrityksillä taas on vahvaa osaamista mainituilla aloilla sekä kokemusta arktisista olosuhteista. Niinpä viime toukokuussa johdollani toteutettu yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämismatka keräsikin monialaisen, korkeatasoisen ja suuren osanottajajoukon.

Pohjoisten alueiden mahdollisuuksien hyödyntämisessä ovat avainasemassa strategiset liikenneyhteydet. Näitä ovat esimerkiksi Murmanskin sataman kehittäminen, Salla-Kantalahti ratayhteys sekä teiden parantaminen. Myös jatkuvan lentoyhteyden aikaansaaminen yhdistämään Murmanskin aluetta ja Pohjois-Suomea on tärkeä tavoite, jonka uskon toteutuvan lähitulevaisuudessa.

Suomi on toiminut rajatylittävän yhteistyön edelläkävijänä ja pohjoisen ulottuvuuden arkkitehtina. Pohjoisen ulottuvuuden politiikan toteuttamiseen osallistuvat myös pohjoiset alueneuvostot, joissa aktiivista roolia näyttelevät myös aluetason toimijat. Pohjoisen ulottuvuuden käytännön saavutuksena on kumppanuusmallin kehittäminen, ensin ympäristö- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla ja nyt uusimpana valmisteilla on liikenne- ja logistiikakumppanuus.

Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyö tukee maidemme välisiä hyviä naapuruussuhteita ja myös kaupallis-taloudellisen yhteistyön edistämistä. Lähialueyhteistyössä toteutetaan mm. yritystoimintaa edistäviä hankkeita liikenteen, logistiikan, tullin ja investointien alalla. Pk-yritystoiminnan tueksi on lähialueille perustettu yrityspalvelukeskuksia sekä tuettu yritysten henkilökunnan koulutusta. Lähialueyhteistyötä tullaan jatkossa suuntaamaan aiempaa enemmän taloudellisen yhteistyön edistämiseen.

Ulkoasiainministeriön koordinoimista lähialueyhteistyövaroista on osoitettu erillinen suomalaisten pk-yritysten hankevalmisteluun tarkoitettu määräraha, jonka ensisijaisena tarkoituksena on alentaa yritysten kynnystä suunnitella ja aloittaa yhteistyö Venäjällä venäläisen partnerin kanssa. Rahoitettavilla hankkeilla pyritään käynnistämään tai edelleen kehittämään suomalais-venäläistä yhteistyötä yritystoiminnan sektorilla.

Suomi tukee lähialuevaroin myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyöhankkeita lähialueillaan Venäjällä. Hankkeet kohdistuvat ensisijaisesti sosiaali- ja terveysalalle, mutta myös mm. ammattijärjestötoiminnan kehittämishankkeita on toteutettu.

Tiedon lisääminen Suomesta ja Venäjästä on tärkeä elementti, jota etenkin pk-yritykset molemmin puolin rajaa tarvitsevat. Siksi me ulkoministeriössä arvostamme Venäjän Kauppatie-lehden toimintaa. Toivotamme julkaisulle menestystä sen jo 15-vuotisella taipaleella.

.

Paavo Väyrynen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri