PK-sektori Leningradin läänissä

Helsingin kauppakorkeakoulun Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen (Center for Markets in Transition CEMAT) maaliskuussa 2008 julkaistu raportti käsittelee pienen ja keskisuuren yrityksen näkökulmasta Leningradin lääniä. Polina Heininen, Olga Mashkina, Päivi Karhunen ja Riitta Kosonen toteuttivat vuosina 2006–2007 tutkimuksen, jossa haastateltiin Leningradin läänissä toimivia suomalaisia ja venäläisiä yrityksiä sekä virkamiehiä. Olga ja Polina kirjoittivat tutkimusraportista ”Leningradin lääni yritysten toimintaympäristönä pk-sektorin näkökulmasta” myös venäjänkielisen version.

Tohtori Karhunen

Tutkimuspäällikkö Päivi Karhunen valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1998. Venäjän kielen opintonsa Karhunen aloitti jo lukiossa. Sittemmin hän oli myös puoli vuotta vaihto-opiskelijana Venäjällä. Tohtorin väitöskirja Field-level change in institutional transformation hyväksyttiin 2007. Karhunen tutki Pietarin hotelliyrityksissä talouden muutosta markkinataloudeksi. Kansallisella tasolla tapahtuneet radikaalit institutionaaliset muutokset vaikuttivat yrityksiin. Keskitetyn suunnitelmatalouden aikana Leningradin hotelliteollisuus oli yksisuuntainen. Markkinatalouteen siirtymisen myötä hotelliyritykset alkoivat kiinnittää yhä enemmän huomiota palvelustandardeihin.

Karhusen mukaan maaliskuussa 2007 julkaistu CEMATin raportti toi ilmi uutena piirteenä suomalaisten ja venäläisten yritysten erilaiset näkemykset samasta havainnosta. Suomalaiset olivat tyytyväisiä verotusten selkeytymiseen, mutta venäläiset tyytymättömiä joutuessaan verovalvonnan piiriin. Toisena merkillepantavana havaintona Karhunen mainitsee Leningradin alueen monet toimet pk-yritysten hyväksi. Alueella on myös rahoituksen välineitä. Tutkijat kokivat vastoinkäymisenä, että julkiselta puolelta ei saatu vastauksia kysymyksiin.

Raportissa ilmenevien haastateltavien prosenttilukujen suuruuteen ja pienuuteen tulee suhtautua epäillen. Tutkimusaineisto koostui 20 yrityksestä, joista 10 oli venäläistä ja 10 suomalaista. Yhden yrittäjän mielipide luo jo 10 % osuuden oman kansallisuutensa joukossa!

122 % kasvu vuodessa

PK-sektori on ollut Venäjällä kehittymätön. Yritysten rekisteröinti on byrokraattinen prosessi. Rahoituksen saaminen on ollut vaikeaa. Raportissa havaitaan sama ilmiö kuin Karhusen väitöskirjassakin tuli ilmi: pk-sektorin erityispiirteet ja kehitys liittyvät läheisesti Venäjän valtion ja nykyisten markkinaolosuhteiden yleiseen kehitykseen. Nopeaa muutosta on kuitenkin nähtävissä.
Vuonna 2006 Leningradin läänin teollisuustuotanto kasvoi nopeammin kuin millään muulla Venäjän alueella. Kaikki tuotannon alueet kasvoivat. Teollisuustuotanto kasvoi 26,9 % edellisvuodesta, pk-yritysten liikevaihto 122 % vuodesta 2005. Leningradin alueella virallinen työttömyysaste on Venäjän alhaisimpia, heinäkuussa 2007 5,5, % työvoimasta. Pk-sektorilla työskentelevän keskipalkka oli 190 €/kk (2006), rahoitusalan keskipalkka oli 390 €/kk ja rakennusalalla 235 €/kk. Väestön tulojen kasvu oli 14,7 %, eläkkeiden nousu 5,8 %. Yrityselämän käynnistäminen on Venäjällä helpottunut uusien rahoitusmahdollisuuksien tähden.

Liiketoiminnan normit kehittyvät

Raportin laatijoiden mukaan viime aikoina liiketoiminnan normeissa Venäjällä on ollut myönteistä kehitystä. Pk-yrityksiä koskeva lainsäädäntö on toki yhä kehitysvaiheessa. Uusi laki pk-yrittäjyyden kehittämisestä asui voimaan vasta 1.1.2008, mutta lain vaikuttavuutta ei voi vielä arvioida. Venäjän talouskehitysministeriö on antanut maaliskuussa 2008 ehdotuksen pk-yritysten kokonaisvaltaisista tukitoimenpiteistä.

Venäläisyrittäjät kokivat, ettei kunnollista lainsäädäntöohjaa ole vieläkään. Lainsäädännön väitettiin jopa huonontuneen ja pk-yrittäjänä toimimisen vaikeutuneen. Suomalaiset kokivat lainsäädännön positiivisemmin. Lainsäädäntö oli modernisoitunut ja vakiintunut. Venäläisyrittäjät kokivat viranomaistarkastukset keinoksi säädellä kilpailua, toiminnan häirinnäksi. Venäläiset eivät odottaneet mitään yritystoiminnan kannalta myönteistä toimenpidettä julkiselta sektorilta. Venäläiset tavoittelivat vain lisää etäisyyttä viranomaisista, mutta suomalaiset toivoivat vuorovaikutusta ja kommunikaatiota! Venäläiset eivät halua yritystoimintaan säätelyä, yrityksen liikkumavaran pelätään vähenevän. Suomalaiset sitä vastoin panivat merkille tarkastusten määrän vähentymisen ja yleisen lainkuuliaisuuden lisääntymisen. Tulliin liittyvät ongelmat olivat suomalaisten pääongelma. Pätevän työvoiman saanti koettiin toiseksi vaikeaksi ongelmaksi.

Juha Molari
molarikauppatie.com