Kansainväliset duuman vaalit

Juuri koskaan kansainvälinen osallistuminen Venäjän duuman vaaleihin ei ole ollut yhtä vahvaa kuin joulukuussa 2007.

Pieni Suomikin mukana vaaleissa

Tammikuussa 2007 Suomen eduskunnan Tulevaisuuden valiokunta nimesi Venäjän duuman tulevat vaalit käännekohdaksi, joka näyttäisi, millaiseksi Venäjän puoluekenttä muodostuu. Pelkokuvaksi nimettiin suuriin energiayhtiöihin, puolustusvoimiin ja salaiseen poliisiin tukeutuva eliitti. Fobian mukaan kansalaisten oikeusturva ja henkilökohtainen turvallisuus eivät toteutuisi. Yleisradio oli tehnyt päätökset ohjelmavalinnasta, että vaalipäivänä 2.12.2007 näytetään Suomen televisiossa Ulkolinjalla Carrén provokaatio”Putinin valtakunta”. Naapurimaan päämiestä moitittiin rikolliseksi KGB-upseeriksi, joka räjäytti asuinhuoneistoja ja surmautti vastustajiaan. Puheenvuoroa pitivät venäläisen oligarkian edustajat ja heidän lemmikit. Yleisradion menettely täyttäisi kunnialoukkausrikoksen tuntomerkit, jos tapausta tutkittaisiin lakikirjan kanssa.

Yhdysvallat pisti rahaa

Yhdysvaltojen senaatti ilmaisi heinäkuussa 2005 strategiseksi missioksi vastustaa Venäjän kasvavaa vaikutusvaltaa. ”Yhdysvaltojen prioriteetit” tulisi turvata. Senaatti suuntasi satoja miljoonia dollareita Venäjällä tapahtuvaan poliittiseen toimintaan. Yhdysvaltojen ulkoasiainministeriö ilmoitti huhtikuussa 2007 vuosittaisessa raportissaan, että USA on todellakin panostanut voimakkaasti taloudellisesti ja poliittisesti Venäjän sisäisiin asioihin. Condoleezza Rice nimesi tehtäviksi demokratian vahvistamisen ja kansalaisjärjestötoiminnan. Yhdysvallat ilmoitti Venäjän politiikkansa päätavoitteeksi duuman vaalit joulukuussa 2007 ja presidentin vaalit maaliskuussa 2008. Mainitun raportin mukaan USA käytti vuonna 2006 Venäjän sisäisiin asioihin sekaantumiseen noin 200 miljoonaa dollaria.
Helmikuussa 2007 USA:n kansallisen tiedustelun päällikkö Michael McConnell julisti, että Venäjä etäytyy demokratiasta. Yhdysvaltain varapresidentti Dick Cheney pelotteli Eurooppaan Venäjän “energiapommista”. Vaaleja edeltäneet kuukaudet tekivät selväksi, että Yhdysvalloille sopisi rikkinäinen, heikko Venäjä, jonka luonnonrikkaudet ovat edullisesti käytettävissä amerikkalaisen talouskasvun vauhdittamiseen.
”Venäjän yhtenäisyys” juhli 2.12.2006 viisivuotista historiaansa. Puolue nimesi Venäjän liberaalisten uudistusten historiasta paljon sellaista, josta puolue sanoutuu irti.. Puolue tunnisti myös kansainvälisen intressin sekaantua Venäjän sisäisiin asioihin. Johtoajatukseksi nimettiin ”suvereeni demokratia”.

Kasparov – amerikkalainen nappula

Duuman vaalien edellä Berezovskin ja Hodorkovskin sekä eräiden muiden oligarkien suojatti, shakkimestari Garry Kasparov sai julkisuutta länsimaisessa lehdistössä. Kukaan ei muistanut moittia, että Kasparov yritti tunkeutua rikollisesti keskusvaalilautakuntaan. Suomessa hänet nimettiin ”oppositiojohtajaksi”, vaikka mies ei osallistunut demokraattisiin vaaleihin. ”Toinen Venäjä” ei ole poliittinen puolue, joka osallistuisi demokraattisiin vaaleihin, vaan länsirahoitteinen työväline levottomuuksien luomisessa. Puolueen kannattajien iskulauseena oli ”Ei vaaleja – Venäjän hyväksi – Putinia vastaan”. AFP ja Reuters omistivat Kasparoville laajat lähetykset. Verryttely oli nyt suoritettu vaalien jälkeisiä reaktioita varten. Kasparov pelasi nappulansa siten, että hänet pidätettiin, jolloin mediassa voitiin kauhistella venäläistä miliisiä.
Garry Kimovich Kasparov syntyi 1963 Bakussa juutalaisperheeseen. Hän voitti shakin maailman mestaruuden nuorimpana koskaan vuonna 1985, jolloin hän voitti Anatoli Karpovin. Suuria shakkiotteluja on ollut aivan viime vuosiin saakka. Kasparov valittiin Komsomolin keskuskomiteaan 1987. Tältä ajalta periytyy läheinen suhde Hodorkovskiin ja muihin juutalaisiin oligarkeihin. Hän on ilmoittaunut ehdokkaaksi vuoden 2008 presidentin vaaleihin. Kasparov osallistui vuonna 1996 näkyvästi Jeltsinin presidenttikampanjan tukemiseen. Jeltsinin suhde Kasparovin oligarkiystäviin oli tunnetusti läheinen. Vuodesta 2005 Yhdistynyt kansalaisoikeusrintama on Kasparovin eräs työväline. Vuonna 1991 reaganilainen, washingtonilainen turvallisuusjärjestö Center for Security Policy palkitsi Kasparovin teoista ”amerikkalaisen vapauden” hyväksi. Hänen suhteensa on läheinen Hoover-instituuttiin. Lokakuussa 2007 Kasparov ilmoitti useissa suosituissa amerikkalaisessa televisio-ohjelmissa USA:n vierailunsa aikana, että hän ”taistelee Venäjän demokratian puolesta”.

Putin antoi äänensä demokratialle

11 puoluetta kilpaili duuman vaaleissa. Massamediassa kampanjat olivat virallisesti kielletty ennen kolmatta marraskuuta. Suomalaisessa mediassa on kauhisteltu, että valtapuolue ei lähtenyt mukaan kaikkiin vaaliväittelyihin niiden väitetyn huonon tason vuoksi. Tämä seikka tuskin tekee vaaleista epädemokraattisia.
Lokakuussa 2007 tehdyn VTSIOM-mielipidemittauksen mukaan äänestysprosentti olisi voinut nousta 71 %:iin. Äänestysinto nousi puolessa vuodessa lähes 10 %-yksikköä. Äänestysaktiivisuus jäi 63 %:iin. Venäjän yhtenäisyys –puolueen suosioksi ennustettiin 65,5 %, kommunistisen puolueen 9,7 %, Liberaalidemokraattisen puolueen 4,6 % ja Rodina-puolueen 4,2 %. Venäjän yhtenäisyyden –puolueen suosio lisääntyi syksyn 2007 aikana, kun presidentti Putinin osallistuminen vaaleihin tuli ilmeiseksi.
Vaalien lopulliset tulokset vastaavat vaaliennusteita. Yhtenäinen Venäjä sai prosenttiyksikön vähemmän ääniä kuin vaaliennusteet lupasivat: 64,19 % (paikkoja 310–315). Kommunistinen puolue lisäsi suosiosta ennustuksista 2 %-yksikköä: 11,59 % (50-60), Liberaalidemokraatit saivat 8.18 % (40-45) ja Venäjän oikeus 7,78 % äänistä (40-45).
Kansainvälisenä vaalitarkkailijana toiminut puolalainen Mateus Piskorski arvioi, ettei vaaleissa ollut mitään epäilyttävää demokraattisuuden kannalta. Venäjän vaalilainsäädännöstä olisi läntisellä Euroopalla ja Yhdysvalloilla monta opittaa seikkaa, jotta vaalien suhteellisuus ja demokraattisuus toteutuisivat. Sitä vastoin Reuters julkaisi Kasparovin haastattelun, jonka mukaan Venäjän vaalit olisivat demokratian raiskausta. Radio Vapaa Eurooppa nimesi viisi myyttiä Venäjän demokratiasta ja vaaleista. Amerikkalaisjohtoisen radiokanavan mukaan Venäjällä oli ”valheelliset vaalit”. Etyjin parlamentaarisena vaalitarkkailijana toiminut Kimmo Kiljunen (sd.) toteaa nettisivuillaan maltillisesti, että ”Ei vaalien teknisessä suorituksessa ongelmia ollut”. Tämä lause ei mahtunut Helsingin Sanomien vaaleja käsittävään juttuun Kiljusen sitaattien joukosta.
Länsimainen sekaantuminen duuman vaaleihin loi odotettua ja valitettavaa mediahakuisuutta vaalitappion jälkeen: mahdollisuuden liittyä syytöksiin vaalien epärehellisyydestä. Jopa Suomessa pääministeri erehtyi arvioimaan duuman vaaleja ”epänormaaliksi” (HS 3.12.2007 B 2), koska istuva presidentti Putin otti osaa vaaleihin. Pääministeri ei selittänyt, miksi hyvässä keski-iässä Putinin olisi pitänyt jo jättäytyä varhaiseläkkeelle tai demokratisen vaikuttamisen ulkopuolelle. Sitran konferenssissa presidentti Tarja Halonen arvioi sitä vastoin, että Suomen kannalta on edullista Venäjän poliittisen vallan säilyvän Suomelle ystävällisten tahojen käsissä.

J.M.