Passila
näyttää Suomen kartalta pientä siivua rannikkoa, joka
riittäisi hänen mukaansa jo kaiken,
ympäristöystävällisen, energian tuotantoon
tuulivoimalalla.
Hänen
mukaansa 1 600 MW ydinvoimalan korvaamiseen tarvittaisiin 6-10 km2 maa-alaa
linjatuulivoimalaa varten. Edullisuus johtuu ramppitorniperiaatteesta ja
riippuvarakenteisesta keksinnöistä sekä turbiinin koon ja
hinnan optimointiedusta. Suomessa Passila odottaa yhä patenttia keksinnölleen,
joita hän on jättänyt jo 1995 ja 1997. Kesällä 2007
Passila on uudistanut ja laajentanut keksintönsä.
Suurin
ongelma näyttäisi olevan Suomen pienet ja monopoliset
energiamarkkinat, jonne ei mahdu useita vaihtoehtoja muutaman suuren
hallitsijan joukkoon. Keksijä asettaa L-tuulivoiman ainoaksi
todelliseksi ydinvoiman vaihtoehdoksi. Jälkimmäisen
perustuslaillisuuden Passila kiistää ja pitää
ydinvoimalaratkaisuja ympäristörikoksena. Ydinvoima ei edes pysty
estämään ilmastonmuutosta. Tunnetut uraanivarat loppuisivat
sellaisessa yrityksessä jo 1,4 vuodessa. Keksijä laskee, että
linjatuulienergian hinta on 30 % ydinsähkön hinnasta ja jos
ydinvoiman riskit huomioidaan täysimääräisesti alle 1/10
osa.
Keksijäyhteistyö
saattaa hyvinkin lisääntyä uudistuneessa maailmassa.
Keksijät esittelevät nyt löytönsä siellä,
missä on rohkeutta tarttua uusiin löytöihin. Kansalliset rajat
ja rajoittuneisuudet eivät ole enää yhtäläinen este
kehitykselle kuin ovat olleet vanhassa, saastuvassa maailmassa.
|