Myös Ruotsissa ja Virossa työvoimasta kova kysyntä

Virolaisen työvoiman saapumisesta suomalaisille työmarkkinoille on ollut puhetta vuosikausia. Poliitikot pelkäsivät työvoiman vyöryä ja määrittivät surullisen kuuluisat siirtymäajat. Harmaan työn ongelmien yhteydessä on myös puhuttu usein virolaisesta työvoimasta.

Viron työmarkkinat ovat nopeasti kehittyneet maan talouskasvun ansiosta. Virossa työskentelevä matkafirman omistaja lausui oman mielikuvansa työmarkkinoihin vasta helmikuussa 2006: ”Osaavat virolaiset kokevat kiinnostusta lähteä ennen kaikkea muihin ilmansuuntiin kuin pohjoiseen. Suomalaisten täytyy toimia voimakkaasti saadakseen osaavat virolaiset Suomeen”.
Ruotsi on harjoittanut aktiivista työvoiman hankintaa vuosikaudet. Suomen kilpailuetu on eestin kielen samankaltaisuus suomen kanssa. Äskettäin Nordea-pankki ennusti Ruotsiin työvoimapulaa jo muutaman vuoden sisällä. Nordean raportin mukaan työn tuottavuus on noussut ennätysmäisesti Ruotsissa. Työvoimaa on tällä hetkellä yhä saatavissa. Tehdyt työtunnit kasvavat kuitenkin nopeammin kuin keskimääräinen työaika. Ennustuksen mukaan työvoiman puute voi tulla Ruotsiin niinkin pian kuin vuonna 2006 tai 2007.
Finpron (16.12.2005 Seija Spiridovitsh) mukaan Viron työvoima on hyvin koulutettua. Vuoden 2004 tietojen mukaan 32 %:lla Viron työvoimasta on korkeakoulututkinto ja noin 57 %:lla keskitason koulutus. Venäjän kieli on opiskelijoiden yleisimmin hallitsema kieli viron ohessa. Englantia opiskeli 90,6 %:ia opiskelijoista, saksaa 32,8 %:ia ja venäjää 56,9:ia.

Viron työvoimassa on hyvät potentiaalit – osaaminen ja kielitaito - suomalaisten yritysten tarpeisiin, mutta valitettavasti Viron suurissa kaupungeissa toimivilla yrityksillä on jo tällä hetkellä vaikeuksia löytää ammattitaitoista henkilökuntaa. Hyvä logistinen sijainti ja kustannustason mataluus ovat vetäneet yrityksiä, mutta nykytilanteessa yritysten täytyy keksiä aivan uusia keinoa voidakseen palkata osaavaa ja koulutettua työvoimaa.

Ruotsissa korkeateknologisilla aloilla esiintyy vakavampi työvoimapula kuin Suomessa. Ruotsi on turvautunut ohjelmallisesti koulutustuontiin. Neuvoston suositus jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta (2004: N:o 741/2004, [EUVL L 326, 29.10.2004]). Euroopan neuvoston suosituksen mukaan Ruotsi ylittää kaikki työllisyystavoitteet, myös naisten ja iäkkäiden. Neuvoston mukaan Ruotsin olisi jatkettava toimiaan työvoiman riittävän tarjonnan takaamiseksi.
Neuvosto on painottaa, että Ruotsin väestö ikääntyy, minkä vuoksi työvoiman tarjontaa on pidettävä yllä hyödyntämällä maahanmuuttajien, nuorten ja pitkillä sairauslomilla olevien tarjoamaa potentiaalia ja parantamalla työnteon kannustimia. Neuvosto antaa Ruotsille suosituslistan toimenpiteitä varten. (1) On helpotettava pk-yritysten kehittämistä erityisesti keventämällä niiden hallinnollisia rasitteita. (2) On puututtava pitkällä sairauslomalla olevien määrän kasvuun suosimalla työntekoon suuntautuvia ratkaisuja ja parantamalla työoloja. (3) On poistettava loputkin työttömyyteen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olemiseen liittyvät loukut. (4) On seurattava tiiviisti tuloksia toimista, joilla pyritään integroimaan maahanmuuttajia työvoimaan. (4) On puututtava ilmeneviin pullonkauloihin sekä taitojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaan aloilla, joilla vaaditaan vähäistä tai keskitason ammattitaitoa.
Neuvoston suosituksessa 2004 vahvistettiin prioriteetit jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten toteuttamalle työllisyyspolitiikalle. Nämä toimenpiteet ja neuvottelut osoittavat liiketoimintaympäristöä kohtaavasta uhkatekijästä, joka vaatii myös uudenlaisia ratkaisuja. Valtioiden rajojen välisten työmarkkinoiden järjestäminen Suomen, Ruotsin, Viron ja Venäjän välillä ei toistaiseksi kuulu viranomaisten eikä yritysten osaamisen piiriin. Venäjän kauppatie –lehdellä on osaamista ja suhteita kaikkiin näihin ilmansuuntiin.

Juha Molari
►e-mail