Ulkomainen työvoima luo mahdollisuuksia

Akateemiset maahanmuuttajat Kaakkois-Suomen Venäjä-osaamisen resurssiksi (2003) hankkeen tavoitteena oli selvittää ja mallintaa alueelle asettuneiden akateemisesti tai muuten pitkälle koulutettujen venäjänkielisten maahanmuuttajien tuomaa Venäjä-osaamisen resurssia ja sen entistä tehokkaampaa hyödyntämistä aluekehitystyössä. Reija Kuhlman-Keskinen ja Päivi Hännikäinen havaitsivat tutkimuksessa, että venäjänkieliset maahanmuuttajat olivat korkeasti koulutettuja, mutta heidän oli kuitenkin erittäin vaikeaa päästä omaa koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin Suomessa.

Keski-ikäisille tai iäkkäämmälle maahanmuuttajille työpaikan löytäminen oli vaikeampaa kuin heidän nuoremmille kollegoilleen. Selitykseksi maahanmuuttajien vaikeaan työmarkkina-asemaa annetaan usein selitys, jonka mukaan maahanmuutto on perustunut ennen kaikkea inhimillisiin ja humanitäärisiin syihin (paluu- ja avioliittomuutto tai pakolaisuus). Aktiivisia kansainvälisiä työmarkkinoita ei ole ollut toistaiseksi.

Kuhlman-Keskisen ja Hännikäisen mukaan Kaakkois-Suomea uhkaa on hyvin paha työvoimapula. Lisäksi he muistuttavat, että pelkästään kuntasektori tarvitsee tämän vuosikymmenen loppuun mennessä 160 000 uutta työtekijää. Kotkan kaupungin vuoden 2002 henkilöstötilinpäätöksen mukaan henkilöstöstä jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden kuluessa 25 % nykyisestä henkilöstöstä.

Suomalaiset yritykset voivat saada venäläisistä työntekijöitä osaajia vaikeille ja riskialttiille Venäjän markkinoille. Venäjänkielen osaamisen tarve oli keskeisin tutkittujen yrittäjien ilmaisema osaamisvaje yrityksissään. Joissakin yrityksissä oli jo palkattu venäjänkielisiä maahanmuuttajia hoitamaan Venäjä toimintoja. Tutkimuksen mukaan työnantajan olisi syytä olla aktiivinen etsiessään venäjänkielistä osaajaa: työnantajat olivat kokeneet suurimmat pettymyksensä juuri työvoimapoliittisten toimenpiteiden seurauksena ja toisten maahanmuuttajien suosituksesta solmituissa työsuhteissa.

Rajan läheisyys on mahdollisuus

Tuukka Arosara on arvioinut Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan välisen työvoiman liikkuvuuden edistämisen mahdollisuuksia ja esteitä (SPATIA-raportti 3/2004 ”Työvoiman liikkuvuudesta Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan välillä”). Arosara selvitti Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan työmarkkinoiden nykytilannetta ja tutki maahanmuuttajatyötä tekevien näkemyksiä venäläisten sijoittumisesta Suomen työmarkkinoille. Tutkija muistuttaa, että Pohjois-Karjalan väestön ikääntyminen on herättänyt keskustelun rakenteellisen työvoimapulan uhasta. Raportin mukaan työvoiman kansainvälinen liikkuvuus on yksi vaihtoehto selvitettäessä työvoiman riittävyyttä tulevaisuudessa. ”Pohjois-Karjalassa rajan läheisyys luo mahdollisuuksia rajan ylittävään työvoiman liikkuvuuteen ja on siten läheisin vaihtoehto ulkomaisen työvoiman rekrytoinnille.”

Kilpailua työvoimasta

Arosalon tutkimuksen perusteella on pääteltävissä, että Venäjältä ei työvoima saavu itsestään Suomeen tai Pohjois-Karjalaan. Tutkija muistuttaa, että ”osaavasta työvoimasta kilpaillaan jo tällä hetkellä valtioiden kesken, koska työvoima on eräs talouskasvun edellytyksistä ja useimpia Euroopan maita uhkaa työvoiman ikääntymisestä johtuva työvoimapula.”

Kilpailua ulkomaisesta työvoimasta on korostanut toistuvasti työministeriön politiikkaosastolta Mervi Virtanen (11.2.2004): ” Maahanmuutto on yksi keino vaikuttaa työvoiman määrään ja tarjontaan. Suomi ei kuitenkaan ole ainoa maa, jossa väestö vanhenee ja työvoima vähenee. Osaavasta työvoimasta syntynee kilpailua, johon meidän pitäisi vastata, Suomi kun ei ulkoa päin näyttäydy kovin puoleensavetävänä”.

Euroopan komissio on havahtunut työvoimapulan haasteeseen ja aloittanut Euroopan yhteisön yhteisen ulkomaalaispolitiikan kehittämisen. Euroopan komissio antoi vuonna 2003 tiedonannon maahanmuutosta, kotouttamisesta ja työllisyydestä (KOM (2003) 336 lopullinen). EU:n skenaario ”diplomaattisesta dominanssista” arvioi, että eurooppalainen väestön ikääntymisongelma, työvoimapula ja eläkepommi voisi helpottua, jos Puolan ja Venäjän suhteellisen nuori väestö siirtyisi lännen työmarkkinoille. Arosalo muistuttaa, että nykyisten EU-maiden väestö vähenee 50 vuoden aikana yli 40 miljoonaa, joten Suomi ei ole yksin etsimässä työvoimaa. Kuka luo kontaktit ja keinot osaavan työvoiman löytämiseksi? Suomalaisten kannalta tilanteen tekee pelottavaksi se, että monessa Euroopan maassa on jo aloitettu aktiivinen ulkomaisen työvoiman rekrytointi hyvissä ajoin ennen Suomea.

Arosara viittaa Suomessa keväällä 2003 valmistuneeseen työmarkkinajärjestöjen ja työhallinnon mietintöön aktiivisesta maahanmuuttopolitiikasta. Siinä käsiteltiin työvoiman rekrytoinnin mahdollisuuksia EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta (Työministeriö 2003). Myös Teollisuus ja Työnantajat (TT, 2003) sekä Elinkeinoelämän valtuuskunta (Wallenius, 2001) olivat käsitelleet ulkomaisen työvoiman saatavuutta omasta näkökulmastaan.

Juha Molari
►e-mail