|
Aleksanteri Kirjanen, Pietarin yliopiston sovelletun matematiikan laitoksen apulaisprofessori, osallistui opiskelijansa kanssa Pietarissa Luoteis-Venäjän valtiollisten palvelujen akatemian järjestämään II. kansainväliseen talousfoorumiin huhtikuussa 2010.
Heillä oli esittää sovelletun matematiikan näkökulmasta laskelmia valtiollisesta budjetista. Kirjanen opettaa yliopistossa matematiikan analyysia, differentiaaliyhtälöitä, tilastotiedettä ja todennäköisyyslaskentaa. Sovelletussa matematiikassa differentiaaliyhtälöt ovat keskeinen tutkimuskohde, koska differentiaalimalleihin päädytään monissa tosielämän ongelmissa, rakenteitten lujuuslaskelmissa, ilman virtauksen laskemisessa auton tai lentokoneen ympärillä, sääennustuksissa jne. Tietojenkäsittelytiede, fysiikka ja tilastotiede ovat myös tärkeitä apuvälineitä sovelletussa matematiikassa. Aleksanteri Kirjanen on myös Inkerin Liiton ja Inkerinsuomalaisten kansalliskulttuurisen autonomian ja Inkerinsuomalaisten opetus- ja tiedekeskuksen puheenjohtaja Pietarissa ja Leningradin alueella. |
Pitkä ura matemaatikkona
”Se koulu oli hyvä, meidän opettaja oli matemaatikko. Sitten minä menin vielä kouluun nro. 30, joka oli matematiikan ja fysiikan korkeakoulu. Sieltä sitten pääsin Pietarin yliopistoon matematiikan ja mekaniikan laitokseen. Ja kun valmistuin laitokselta, uusi laitos – sovellettu matematiikka –syntyi Pietarin yliopistoon. 1970 valmistuin opinnoista, mutta 1.9.1970 olin jo taulun luona ja opetin toisia. Nyt hän on opettanut sovelletun matematiikan laitoksella jo 40 vuotta”, Kirjanen tiivistää pitkän uransa matemaatikkona.
Kirjanen puhuu sujuvaa suomea ja venäjää, mutta kertoo, että matematiikan sanasto sujuu kuitenkin paremmin kansainvälisellä kielellä, englanniksi, kuin suomeksi. ”Kun opetin Suomessa pari kertaa ja pidin luentoja, nämä tapahtuivat aina englannin kielellä”. Kirjanen on pitänyt kesällä matematiikan koulua Jyväskylässä vuonna 1995. Myös Joensuussa hän on pitänyt luentoja. Apulaisprofessori kuitenkin harmittelee, ettei hänellä ole Suomessa mitään suuria projekteja suomalaisten matemaatikkojen kanssa. “Olisi kiva kyllä! Pitää luentoja, tehdä ja ohjata diplomitöitä. Olisi todella oikein kiva!” Kirjanen kertoo, että Pietarissa hän ohjaa opiskelijoita diplomitöissä, pitää matematiikan metodikurssia jne. Apulaisprofessori kertoo kohteliaan kauniisti myös huolensa, etteivät yliopistoon saapuvien matematiikan opiskelijoiden valmiudet ole nykyään aina kovin korkeat.
Suomen lippu rinnassa
Kirjasen rinnassa on pieni rintamerkki, Suomen lippu. Hän pitää lippua, koska on Inkerin liiton puheenjohtaja. Liitto perustettiin vuonna 1998. Kirjanen on yksi perustajajäsenistä. Perustajajäsenenä oli tuolloin myös mm. Inkerin kirkon nykyinen piispa Aarre Kuukauppi. Kirjanen on neljäs puheenjohtaja liitossa. Kohta hän on toiminut jo 10 vuotta puheenjohtajana. Inkerin liiton ensimmäinen tehtävä Pietarissa ja Venäjällä on siinä, miten säilyttää suomalaisuus. Inkerin liitossa käytetään tästä tehtävästä nimitystä “Suomen sisua”. Inkerin liitolla on tällä hetkellä meneillään parikymmentä suomenkielen kurssia. “En voi löytää toista laitosta, jossa olisi 20 ryhmää opiskelemassa suomenkieltä!”
Pietarin yliopistossa suomalaisugrilaisten kielten laitokselle otetaan kerran kolmessa vuodessa vain 9 opiskelijaa. Ongelma on myös siinä, että yliopiston suomenkielen opiskelijoista ei kukaan mene kouluun opettajiksi. Kirjanen kertoo, että Inkerin Liitto on tehnyt jo kymmenen vuotta yhteistyötä Suomessa olevan Opintotoiminnan Keskusliiton kanssa, joka toimii Suomessa opintoministeriön katon alla. Sopimuksen mukaan Inkerin Liitto opettaa opettajia, jotka ovat jo opettajina kouluissa. Inkerin Liiton tehtävään kuuluu säilyttää myös vanhoja traditioita, kulttuuria. Inkerin Liitolla on 25 paikallisosastoa Leningradin alueella, Pietarissa, Pihkovassa jne. Suomenkieliset ovat perustaneet myös paikallisosastonsa asuinalueille, jonne Stalin on heidät aikoinaan karkottanut. Inkerin Liitto pitää yhteyttä ja tukee suomenkielen oppimista. Inkerin Liitto julkaisee Pietarissa myös Inkeri-nimistä lehteä.
Kirjanen kertoo innostuneena, että ulkosuomalaisten seuraava täysistunto järjestetään Helsingissä 24 - 25.5.2010. Tämä on viides täysistunto. Ulkosuomalaisiin kuuluvat ne suomalaiset, jotka asuvat eri maissa, mutta ovat menneet sinne Suomesta. Ulkosuomalaisparlamentti on perustettu vuonna 1997. Inkerin liiton jättäessä hakemusta Ulkosuomalaisparlamenttiin, kysyttiin, ovatko he koskaan olleet Suomen kansalaisia. Kirjanen kertoo vastanneensa, että heidän esi-isät tulivat tänne Pietariin jo 1600-luvulla Ruotsin vallan aikana: “Suomea ei vielä ollut silloin”. Sitten liitto sai oikeuden päästä Ulkosuomalaisparlamenttiin.
Kuka rahoittaa Inkerin Liittoa? ”Sanoisin, että ei kukaan. Nyt saamme jonkinlaisia projektirahoja Pietarin ja Leningradin alueen hallitukselta.” Tätä varten Inkerin Liitto on verkostoitunut muiden alkuperäiskansojen kanssa. Vuodessa he järjestävät 5-6 isoa juhlaa: Laskiainen, pääsiäinen, juhannus, Kansojen festivaali elokuussa, Inkerin päivä lokakuussa ja pikkujoulut.
J.M.
|