Vuosi 2009 - ”menetetyn” nuorison vuosi?

Äärimmäisen anarkistisen vasemmiston ja uusnatsien yhteenotot ovat järkyttäneet Moskovan katuja syksyllä 2009. Näiden kiihkoilijoiden henkilötietojen tarkastelu paljastaa, että kyseessä on yleensä nuorisosta ja nuorista ”menetetyistä” aikuisista. He ovat ehkä varttuneet puberteettiin 90-luvun alussa, kun Venäjä oli Neuvostoliiton sortumisen jälkeen suuressa myllerryksessä. Heillä ei ole kuitenkaan syvällisempää muistoa Neuvostoliitosta kuin korkeintaan, mitä lapsuudet muistoja pioneeri-leireiltä. Tällä hetkellä nämä vähän yli 20 vuotta vanhat nuoret ihmiset ovat hyvin kyynisiä ja jopa anarkistisen vihamielisiä valtiollisia instituutioita vastaan. Demokratia, kilpailu ja markkinatalous eivät kelpaa kummallakaan ääriliikkeelle. Historiallisesta taustasta nousevat vaikeudet eivät parane ainakaan Venäjän vakavan nuorisotyöttömyyden tähden.

Anastasia Bashkatova kirjoittaa Nezavisimaja gazeta –lehdessä 4. joulukuuta 2009 vähemmän romanttisesta tilanteesta, jonka Venäjän nuoret aikuiset kohtaavat tällä hetkellä: noin kolmannes Venäjän alle 25 vuoden ikäisistä nuorista ei löydä työtä. Nuorten työttömyys on paljon yleisempää kuin keskimääräisesti Venäjällä väestössä. Yleinen työttömyysaste ei ole Venäjällä kuitenkaan korkea suhteessa muuhun Eurooppaan. Bashkatova kysyykin peläten, että onko syntynyt menetetty sukupolvi, poterjannoje pokalenie.

Nuoret työttömät

Joulukuun alussa 2009 riippumattomien ammattiliittojen puheenjohtaja Mihail Shmakov julisti tilastot, joiden mukaan 29 % Venäjän kaikista työttömistä on alle 25 vuotta vanhoja nuoria ihmisiä. Työllisyystilanne edelleen heikkenee, koska noin 38 % yrityksistä on ilmoittanut aikomuksensa vähentää työvoimaa. Hyvin moni yritys on käyttänyt taloustilannetta painostuskeinona työntekijöitä vastaan. Työntekijän eteen on asetettu allekirjoitettavaksi kaksi vaihtoehtoa: joko allekirjoitat oman irtisanomisesi tai allekirjoitat oman palkkasi alennuksen. Joissakin EU-maissa nuorisotyöttömyys on toki yhtä hälyttävästi noin 30 %, keskimääräinen nuorisotyöttömyys oli EU:ssa lokakuussa 20,6 %. Espanjassa nuorisotyöttömyys oli jopa 42,9 %, Latviassa 33,6 %, Irlannissa 28,4 %. Venäjä on nuorisotyöttömyydessä näiden EU:n huonojen esimerkkien tasolla, kun taas yleinen työttömyysaste on suhteellisen vähäinen, 7,7 %. Tätä paradoksia on selitetty sillä, että Venäjän valtio on ”keinotekoisesti” säilyttänyt matalapalkkaisia työpaikkoja.

Koulujen pitäisi rakentaa polkuja työelämään

Venäjän ongelmana on, ettei nuoria varten ole mitään sopeuttavia toimenpiteitä. Koululaitokset eivät mitenkään rakenna nuorelle pääsyä työmarkkinoille. Tästä on kuitenkin vakavia kielteisiä seurauksia: alkoholismia ja muita päihteiden väärinkäyttöä ja masennusta. Suomessa on kaikissa nuorten ja nuorten aikuisten oppilaitoksissa järjestelmällinen ohjaus työelämään tukemiseksi. Tämä puuttuu Venäjällä.

Filosofian tohtori Basil Tsimlov kirjoitti helmikuussa 2009 St. Petersburg Vedemost-lehdessä ”menetetyn sukupolven vuodesta” . Vuosi 2009 oli julistettu nuorten vuodeksi Venäjällä, mutta nuorten asema ja rooli yhteiskunnassa herättää monia kysymyksiä. Eri arvioiden mukaan Venäjällä elää yli 30 miljoonaa 15–29 –vuoden ikäistä ihmistä, yli 21 % koko väestöstä. Nämä vaikuttavat joskus lähitulevaisuudessa merkittävästi myönteisiä ja kielteisiä uudistuksia.

Tsimlov muistuttaa Turgenevin romaanista ”Isät ja lapset”, uusi sukupolvi joutuu aina jonkinlaiseen konfliktiin edeltäjänsä kanssa. Sokrates ilmaisi myös huolensa, että ”nuoret halveksivat viranomaisia, ovat ristiriidassa vanhempiensa kanssa ja terrorisoivat opettajiaan”. Tsimlov kertoo sosiologien tutkimuksista, joiden valossa osa nuorista kuuntelee yhä edelleen vanhemman sukupolven näkemyksiä Neuvostoliiton aikakauden elämästä, toiset ovat aggressiivisia kaikkia vallan piirteitä vastaan. Toiset menettävät epätoivossaan uskonsa politiikkaan ja menevät virtuaalimaailmaan, ehkä myös rikollisille poluille ja rikkovat lakia. Muutamat etsivät Jumalaa tai menevät eri uskonnollisten lahkojen mystiikkaan, jopa noituuteen.

Länsihenkinen kyyninen nuoriso

Tsimlov kertoo, että sosiologien kysymykseen, ”mihin sukupolveen kuulut”, vastasi 2343 nuorta. 50,1 % ilmoitti, että heidän elämäänsä hallitsee ”toivo”. 10,2 % ilmoitti sukupolvensa ”välinpitämättömäksi” ja 8,7 % ”sekavaksi”. 8,4 % määritteli sukupolvensa, johon kuuluisi, ”skeptiseksi”; 4,5 % tunsi oman sukupolvensa ”menetetyksi”; 2,6 % määritteli itsenä ”uudeksi Venäjäksi”. Tuloksen valossa puolet nuorisosta vaikuttaa säilyttävänsä elämänsä tavallisen terveellä perustalla. Kukaan ei kokenut kuitenkaan sellaista romanttista näkemystä sukupolvestaan, joka oli tyypillistä kuusikymmentäluvun nuorisolle. Toinen tutkimus paljasti kuitenkin enemmän yksityiskohtia.

Tutkimuskeskus VTsIOM sai vastaukseksi kysymykseen ”nuoret – mikä se on”, että nuoriso on ”aggressiivinen” (50 %), ”kyyninen” (40 %), ”koulutettu” (30 %), ”ahkera” (8 %) ja ”vilpitön” (3 %) (27.6.2008 Lehdistötiedote nro 990). Tutkimus perustui 1600 eri-ikäisen henkilön haastatteluun kesäkuussa 2008. Nuoriso osoittautui kyyniseksi, hyvin voimakkaasti omasta ja muiden mielestä länsimaisiin arvoihin suuntautuneeksi, mutta halukkaaksi asumaan Venäjällä. Silti 35 % tunsi, että useimmat tutut nuoret haluaisivat asua ulkomailla. Historia ja kulttuuri eivät kiinnostaneet. Vaihtoehdon, jonka mukaan nykynuoriso on kiinnostunut Venäjän historiasta ja kulttuurista, merkitsi vain 25 %, kun taas 65 % koki, että nuoriso ei ole kiinnostunut Venäjän historiasta ja kulttuurista, vaan on enemmän suuntautunut länsimaisiin arvoihin. 10 % koki vaikeaksi vastata. Vanhempi väestö antoi ankaramman tuomion venäläisen nuorison epävenäläisestä kunnioituksesta kuin venäläinen nuoriso itse.

Raha ei haise?

Tsimlov määritteli dramaattisimmaksi nuorison ideologiaa ja moraalia muovaavaksi tekijäksi rahan, ”raha ei haise”, minkä idolin tähden saatetaan pettää myös kaikki läheiset ihmiset. Tuloksena olisi tohtorin mukaan jopa persoonallisuuden jakautuminen, mikä tuli ilmi sosiologien tutkimuksessa merkillisissä vastauksissa. Opiskelijat päättelivät, että tosielämässä olisi valehdeltava, petkutettava, petettävä, toimittava omantunnon vastaisesti. Yli 80 % määritteli yhteiskunnalliseen menestykseen vaadittavaksi ominaisuudeksi petoksen ja epärehellisyyden.

Tsimlov kirjoittaa hälyttävästä ongelmasta, jota myös viralliset tilastot tukevat. Joka vuosi kuolee alkoholiin 40 000 venäläistä, useat vielä nuoria. Tämä on kolme kertaa suurempi kuin Neuvostoliiton kokema sotilastappio Afganistanin sodassa. Vuonna 1984 katsottiin armeijan palvelukseen soveltuviksi 94 %, mutta vuonna 2005 enää 70,1 % kustakin ikäryhmästä. Sen sijaan että nuoriso olisi enää kyllin terve varusmiespalvelukseen, siitä on kasvanut työttömien ja harmaan talouden armeija. Yli 80 % nuorisosta käyttää alkoholia. Tsimlov esittää, että nuorisoa pitäisi auttaa vapautumaan negatiivista suuntauksista, jotka ovat olleet ilmeisiä nuorison keskuudessa. Heidän pitäisi hyväksyä todelliset arvot: oikeamielisyys, vapaus, isänmaallisuus, rakkaus ja uskollisuus.

Vähintään jouluna on oikein muistaa, että jokaisen yhteiskunnan tulevaisuus ja tuho alkavat siitä, miten lapset ja nuoret – alkaen tuhansista katulapsista – saavat osakseen suojaa, rakkautta ja kunnioitusta sekä oikeuden kasvaa terveeseen aikuisuuteen.

J.M.