SUJUVA JA NOPEA RAJALIIKENNE SUOMEN ETU

Venäläiset tekivät viime vuonna 1,6 miljoonaa matkaa Suomeen. Ostoskasseihin pulahti grillimakkaraa, kahvia ja kirjolohta. Pakettiautoihin lastattiin kiukaita, laminaattia ja parkettia.

Suomesta on tullut suuren luokan shoppailumaa. Tämä onkin meille tärkeää. Syntyy uusia työpaikkoja kaupan ja turismin alalla. Kysymys kuuluukin, jatkuuko näin?

Ostoskeskus Grand Canyon avasi vuodenvaihteessa ovensa Pietarissa. Keskuksessa on 140 kauppaa ja laajennussuunnitelmia viritellään jo. Naapurissa oleva rakennusliike haluttaisiin liittää uuden ostarin yhteyteen. Suomalaistenkin suosima IKEA havittelee Pietarin markkinoiden valtausta. Moskovassa IKEAn kauppoja on jo useita. Vastaavia esimerkkejä on muitakin Venäjällä.

Kaupat siirtyvät sinne missä ostajat ovat. Tämän johdosta Suomen vetovoima shoppailumaana saattaa joutua uuteen valoon. Siksi on tärkeää, että pidämme huolta houkutusvoimastamme. Kauppojen laaja tarjolla olo, maantieteellinen läheisyys ja viisumin saannin helppous ovat olleet Suomen valtteja. Suomi on tullut venäläisille tutuksi, mikä sinänsä jo vetää puoleensa.

Schengenin sopimuksen säännöt saattavat kuitenkin pelata Suomen paitsioon. Kaikilla EU:n ulkorajoilla tulisi noudattaa samoja menettelytapoja. Viisumin hankinta yhdenmukaistuu. Esimerkiksi huhtikuun lopulla unionin sisäministerit päättivät korottaa viisumin hinta 35 eurosta 60:een. Onneksi EU on kuitenkin sopinut Venäjän kanssa, että vanhasta hinnasta pidetään kiinni.

Lisäksi EU aikoo ottaa viisumeissa käyttöön n.s. biometriset tunnisteet. Jatkossa jokaisen tänne tulevan on käytävä konsulaatissa antamassa sormenjälkensä. Pahimmassa tapauksessa konsulaatit ruuhkautuvat, koska sormenjälkien skannaaminen ja niiden laadun varmistaminen vie aikaa. Viime joulukuussa uutisoitiin, että Pietarissa jouduttiin odottamaan yksityisviisumia viisi viikkoa. Se on pitkä aika maailmassa, jossa olemme tottuneet siihen, että kaiken on tapahduttava tässä ja nyt.

Suomen täytyy olla valppana. Ranskaan kerran elämässään turistireissulle menijää eivät hinnat ja odotusajat pahemmin haittaa. EU:n ulkoreunalla on taas aivan toisenlaiset tarpeet. Toivemaailmassa pitäisi olla niin, että aamulla voi päättää minne illalla menee. Tämä on Länsi-Euroopassa itsestäänselvyys, itärajallamme ei. Ellei tähän päästä, Pietarin ja Turun suunnitteilla olevat moottoritiet tuskin koskaan pääsevät ruuhkaantumaan. Tiedämme myös, että kankeat säännöt jatkuvasti rajoittavat Saimaan kanavan risteilyliikennettä.

Turvallisuusseikat ohjaavat Euroopan unionin raja- ja viisumipolitiikkaa. Näin pitääkin olla. Toisaalta on myönnettävä, että turvallisuutta ei voi vahvistaa pelkästään sääntöjä tiukentamalla. New Yorkin terrori-iskujen jälkeisessä maailmassa rajojen mutkaton ylittäminen ja ihmisten välinen kanssakäyminen, n.s. pehmeä voima, ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Pehmeä voima tarkoittaa, että pystyt vaikuttamaan muihin, jos olet itse hyvä esimerkki. Yhdysvallat on monella tavalla ollut tällainen esikuva sorron alla eläville, mutta tämä kuva on rapautumassa. Euroopan pehmeän voiman käyttö on laajentumisien yhteydessä osoittautunut hyväksi välineeksi uudistaa yhteiskuntia.

Länsi-Eurooppa ei saa enää koskaan eristäytyä itäisistä naapureistaan eikä antaa näiden eristäytyä. Sen sijaan tulee määrätietoisesti vahvistaa kaupan ja tiedon kulkua. Tavoite sopii hyvin niin Suomelle kuin Euroopan unionillekin.

Edessä on kuitenkin monta ongelmaa. Sujuvat rajanylitykset eivät ole huudossa terrorismin, rikollisuuden ja maahanmuuton pelossa. Näin on vaikka kahden ensiksi mainitun kohdalla voidaan kyseenalaistaa viisumipolitiikan tehokkuutta. Syyskuun yhdennentoista iskujen tekijöillä oli lailliset viisumit USA:han ja Lontoon iskujen tekijät eivät edes viisumia tarvinneet. Useat selvitykset osoittavat, että rikollinen alamaailma on jo aikoja sitten hoitanut viisumiasiansa kuntoon. Siksi tiukennukset kohdistuvat käytännössä tavallisten turistien virtaan.

Monella taholla pelätään myös tietojärjestelmien tehokasta käyttöä, mikä hankaloittaa tehokkaan rajaturvallisuuden järjestämistä.

Itsekin olemme melkoinen ongelma. Me suomalaiset kumarramme liikaa viranomaisille emmekä uskalla visioida. Visiointi jätetään viranomaisten tehtäväksi. Varsinkin viisumiasioissa tämä on suomettumisen jäännettä. Suomen ääni Euroopassa heikkenee kun täällä ei näkyvästi pohdiskella, mihin suuntaan kehitystä tulisi viedä.

Sujuva, nopea ja mutkaton viisumikäytäntö on Suomen ja varsinkin Itä-Suomen etu. Samalla se olisi oikea strategianvalinta Euroopan unionille. Ellei tämä viesti mene perille, käy helposti niin, että turvallisuusnäkökohdat jylläävät Brysselissä. Tämä tietäisi tietenkin hyvää Grand Canyonin ostoskeskukselle Pietarissa, Suomen elinkeinoille ja Itä-Suomelle taas pelkkää huonoa.

Henrik Lax
Europarlamentaarikko (r)
Henrik Lax on Euroopan parlamentin viisumiasioiden esittelijä