Suomalainen matkailubisnes etsii uutta vauhtia

Rovaniemen alueella matkailu kehittyi 90-luvulla loppupuolella ja 2000-luvun alkuvuosina kilpailukykyisesti. Rovaniemen matkailutyöllisyys oli 997 henkilötyövuotta vuonna 2004. Matkailijat ovat myös vähittäiskaupan, huoltamoiden sekä virkistys- ja kulttuuripalveluja tarjoavien yritysten asiakkaita. Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan vähittäiskaupan liikevaihdosta 4,5 % tulee matkailusta. Matkailun osuus on huoltamoiden polttoaineen myynnistä 14 % ja virkistys- ja kulttuuripalveluista 39 %. Matkailuyritykset ostavat palveluita tilitoimistoilta, mainostoimistoilta, asianajajilta, työvoimaa vuokraavilta toimistoilta ja pesuloilta. Rovaniemellä lasketaan alueen saamaksi matkailun kokonaishyödyksi 202 miljoonaa euroa vuodessa.

Rovaniemen matkailustrategiassa 2006 todetaan viime vuosien huolestuttavat merkit: ”tuloksia tuonut strategia ei enää kaikilta osin toimi” (s. 3). Rovaniemen markkinointiosuuskunta ja Rovaniemen kaupunki päättivätkin asettaa työryhmän. Työryhmään kuuluivat Arctic Safarista Janne Anttila, SantaSportin kehittämispäällikkö Teo Jeskanen, Joulupukin Kammarin toimitusjohtaja Jarmo Kariniemi, Rovaniemen markkinointiviestintäpäällikkö Hanna-Mari Kyläkoski, SANTAPARK Oy:n toimitusjohtaja Soile Matero, Lapin Safareiden toimitusjohtaja Jyrki Niva, Rovaniemen kaupungin kehittämispäällikkö Eva Repo ja Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen johtaja Tuula Rintala-Gardin. Prosessista vastasi asiantuntijana Rovaniemen Kehitys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juhani Kangas.

Etsi mainontaasi suoraa jakelua!

Rovaniemen asiantuntijoiden mukaan matkailuyritykset ovat jääneet ”liian riippuvaisiksi matkanjärjestäjistä, koska alueen yrityskoko on pieni ja yhteistoimintaa ei ole riittävästi. Tämä riippuvuus on alueen matkailuyrityksille kriittinen tekijä.
- Yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa nykyisten jakeluteiden lisäksi myös vaihtoehtoisia suoria jakeluratkaisuja. Tuotetarjonnan rakentaminen sähköiseen verkkokauppaan edellyttää kuitenkin palvelujen tuotteistamista ja nykyistä laajempia palvelukokonaisuuksia.” (6.9.2006, s. 42)

Matkailuyrittäjät voivat tavoittaa venäläisen matkailijan, joka ei edes koskaan käy matkailutoimistossa, ei koskaan ole yhteydessä tiettyyn matkailujärjestäjään eikä ole koskaan käynyt toivotussa matkailukohteessakaan. Tuo turisti käy joka tapauksessa konsulaatissa, josta poistuessaan hän ottaa mukaansa Venäjän kauppatie -lehden. Yli 60 % näistä turisteista ottaa raja-asemalla luettavaksi Venäjän kauppatie –lehden. Tämä turisti pysähtyy tankkaamaan autoansa ja saa bensa-asemilla luettavaksi Suomesta kertovan sanomalehden (Venäjän kauppatie). Tämä turisti on oman yrityksensä palveluksessa pistäytynyt myös toimialansa messuilla eri puolilla Venäjää ja saanut luettavaksi Venäjän kauppatie –lehden. Vaikka tämä turisti tulisi Virosta tai Puolasta, hän saattaa kohdata matkalle lähtiessään Venäjän kauppatie –lehden.

Asiantuntijat toteavat teknologian kehityksen jatkuvan, erityisesti sähköisten jakelu- ja markkinointikanavien merkityksen korostuvan (s. 57). Turhaa ei ole muistaa, että vanhimmalla ja luetuimmalla suomalais-venäläisellä verkkolehdellä www.datsha.com on päivittäin noin 2000 lukijaa, joista puolet on venäläisiä. Kuukauden aikana noin 20000 venäläistä lukijaa tutkii verkkolehden sivuja. Tämä tarkoittaa verkkomarkkinoinnin ja -kaupan mahdollisuuksia Venäjän kauppatie –sanomalehden mahdollisuuksien rinnalla.

Kehitä markkinointiviestintää yrityksille!

Rovaniemen asiantuntijat toteavat Lapin matkailun kannattavuuden vakavimmaksi haasteeksi kesäajan heikon käyttöasteen. Tämä ongelma pääsee syntymään, koska Suomeen tai Lappiin ei lumettomina aikoina toteudu yritys- tai kongressimatkailua (incentive –kauppaa). Ongelma johtuu ”todennäköisesti heikosta tarjonnasta ja puutteellisesta markkinointiviestinnästä. Tämä mahdollisuus on nostettava keskeiseksi kehittämisen kohteeksi.” Asiantuntijat vaativat, että erityisesti ”tietoisuutta tulee lisätä eri verkostoja hyödyntämällä” (s. 76).

Markkinointiviestintä tehostuisi, jos matkailuyritykset panostaisivat matkailumessujen lisäksi eri alojen yritysyhteistyöhön ja kansainvälisiin eri alojen venäläisiin messuihin, joissa yritykset ja yrittäjät kohtaavat toisensa ja saavat luettavaksi Venäjän kauppatie –lehden. Jos Lapin yritys- ja kongressitarjonta monipuolistuisi kesää varten, viestintä on järjestettävissä myös yritysten tavoittamiseksi.

Lapin teknologiastrategiassa (marraskuu 2005, s. 11) todetaan yhtäläisesti kehitystarpeet: ”Matkailu on kasvanut työpaikkojen määrällä mitattuna Lapin maakunnan merkittävimmäksi yksittäiseksi toimialaksi ja siinä nähdään olevan vielä runsaasti kasvupotentiaalia, erityisesti kansainvälisessä markkinoinnissa. Ympärivuotisuuden lisääminen ja koordinoinnin parantaminen tuovat kilpailukykyä.” TEKES:n mukaan Lapin matkailun kipupisteitä ovat näkyvyyden saavuttaminen, mielikuvat ja oikeiden asiakkaiden löytäminen (segmentit).

Ruotsalaiset tekevät sen, jos et tee itse! Syksyllä 2006 tuli julkisuuteen suomalaisille matkailuyrittäjien vakava huoli: Ruotsin Lapissa on päätetty panostaa venäläisten turistien saamiseen. Rovaniemen strategiassakin todetaan mainittu haaste: ”kansainvälinen kilpailu kovenee jatkuvasti, kun yhä useammat maat lisäävät markkinointiaan ja tuotekehitystään” (s. 59).

Venäläiset vaativat uudistunutta panostusta

Rovaniemellä ovat joulutuotteen päämarkkina-alueet olleet Britannia ja Venäjä. Kohderyhmänä ovat olleet lapsiperheet. Joulusesongin tärkeimmät ulkomaalaiset matkailijaryhmät ovat olleet britit ja venäläiset. Venäläisten matkailijoiden määrää ei ole onnistuttu kasvattaa viime vuosina Lapin matkailussa. Venäjä vaatii uudistunutta panostusta.

Juha Molari
molarikauppatie.com