Noususuhdanne on Suomessa vahvistunut, ja talouskasvun pohja on yksityisen kysynnän lisäksi laajenemassa vientiin. Talouskasvu kuitenkin hidastuu ennustejakson loppua kohden, mikä kuvastaa rakenteellisten tekijöiden vaikutusta talouden kasvupotentiaaliin.
Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa 2,1 % vuonna 2017, 1,7 % vuonna 2018 ja 1,4 % vuonna 2019. Bruttokansantuote saavuttaa vuoden 2008 tason vuoden 2019 aikana. Ennusteen lyhyen aikavälin riskit painottuvat arvioitua vahvemman kasvun suuntaan, mutta ennusteajanjakson loppua kohden talous voi kehittyä myös ennustettua heikommin. Inflaatio Suomessa kiihtyy jatkossa mutta on silti koko ennustejakson 2017–2019 ajan hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin.
Viennin vahvistumisesta huolimatta talouskasvu on ennustejaksolla pääasiassa yksityisen kulutuksen ja investointien varassa. Yksityisen kulutuksen kasvua tukevat työllisyystilanteen paraneminen ja ostovoiman koheneminen. Samalla kotitalouksien velkaantuminen jatkuu. Kotitalouksien säästämisaste jää poikkeuksellisen alhaiseksi lähivuosina, kun matalat korot ja vahva luottamus kannustavat kotitalouksia kuluttamaan.
Kysynnän elpyminen lisää investointitarpeita sekä kotimaassa että maailmantaloudessa. Yksityisten investointien kasvua vauhdittaa Suomessa erityisesti rakentaminen, mutta myös tuotannolliset investoinnit lisääntyvät. Investointien kasvuvauhti kuitenkin hieman hidastuu ennustejakson loppua kohti, kun rakennusalan noususuhdanne kypsyy.
Suomen vienti hyötyy vientimarkkinoiden vahvistumisesta ja kasvun rakenteen muuttumisesta yleisesti Suomen vientiä suosivammaksi. Myös vientihintojen kohoaminen hitaammin kuin kilpailijamaissa ja Venäjän taloustilanteen paraneminen vaikuttavat myönteisesti vientiin.
Suhdannetilanteen ansiosta työllisyyden odotetaan edelleen paranevan, mutta sen kehitystä rajoittavat työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ja työn tarjontarajoitteet. Väestörakenteen muutos hidastaa sekä työvoiman että työllisten määrän kasvua ennustevuosina. Talouskasvun paino on myös siirtymässä vähemmän työvoimavaltaisille aloille, kun viennin merkitys kasvun moottorina korostuu. Samalla tuottavuuden kasvu kiihtyy.
Suhdanteen parantumisesta huolimatta kansantalous velkaantuu ulkomaille. Vaihtotaseen alijäämää on kertynyt vuosien 2010–2016 aikana jo runsas 14 mrd. euroa, sillä sekä julkinen talous että kotitaloudet ovat velkaantuneet nopeassa tahdissa. Vaihtotase pysyy ennustejaksolla sitkeästi alijäämäisenä.
Suhdannetilanteen paraneminen ei riitä kohentamaan myöskään julkisen talouden tasapainoa. Finanssipolitiikka kevenee vuonna 2017 kilpailukykysopimukseen liittyvien verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen alennusten myötä. Ennusteen myöhempinä vuosina 2018–2019 finanssipolitiikka kiristyy, mutta julkinen talous jää rakenteellisesti alijäämäiseksi. Julkinen velka kasvaa ennustevuosina 66,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen eikä velkasuhteen suureneminen taitu.
Inflaatio kiihtyy vuonna 2017 hieman, mutta pysyy hitaana aina ennustejakson loppuun saakka. Vaikka kilpailukykysopimuksen myötä maltillinen työvoimakustannusten kehitys hillitsee kuluttajahintojen nousupaineita, positiivinen suhdannetilanne, kokonaiskysynnän kasvu ja tuontihintojen nousu kiihdyttävät inflaatiota ennustejakson loppua kohden.
Lisätietoja: ennustepäällikkö Juha Kilponen
www.eurojatalous.fi
|
liikeyritykset
