Kuumuus rasittaa Venäjän talouskasvua

Venäjää koetteleva helleaalto rasittaa maan taloutta.

Takaisku tulee siinä mielessä ikävään paikkaan, että Venäjän talous on vasta toipumassa pahimmasta lamasta viiteentoista vuoteen. Kokonaistuotanto laski viime vuonna peräti 7,9 prosenttia.

Reutersin viime kuussa tekemän kyselyn mukaan ekonomistit uskoivat Venäjän elpymisen päässeen hyvään vauhtiin, ja heidän konsensusennusteensa odotti talouskasvun yltävän tänä vuonna 4,2 prosenttiin. Kuumuuden ja kuivuuden vuoksi ennusteita joudutaan kuitenkin muuttamaan.

HSBC:n Venäjän ja IVY-maiden pääekonomisti Aleksandr Morozov uskoo helleaallon haukkaavan talouskasvuluvuista kokonaisen prosenttiyksikön.
"Eniten helleaallosta kärsii maatalous, ja maatalouden takaiskut verottavat talouskasvua puolen prosenttiyksikön verran. Toinen puolen prosenttiyksikön menetys muodostuu muilta talouden sektoreilta -- helleaalto on laskenut teollisuustuotantoa sekä vähentänyt tuottavuutta ja kysyntää", Morozov sanoo.

Monet tehtaat ovat joutuneet seisottamaan koneitaan laajojen metsäpalojen aiheuttamien ongelmien vuoksi. Vastaavasti suurkaupunkien kauppakeskuksissa on ollut helteiden vuoksi tavallista vähemmän asiakkaita.

Helleaalto tuo ylimääräisiä menoja myös Venäjän valtion budjettiin, mutta ekonomistien mukaan niistä ei aiheudu suurta haittaa valtiontaloudelle. Venäjän keskuspankki pitänee rahapolitiikan suhteellisen löyhänä, vaikka maataloustuotteiden kallistuminen luo inflaatiopaineita.

Sijoittajat eivät ole piitanneet helteestä, vaan venäläisosakkeet ovat pysytelleet viime viikolla kirjattujen kolmen kuukauden huippujensa tuntumassa. Rupla on kuitenkin heikentynyt, etenkin euroa vastaan.

Uutistoimisto Reutersin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan rahoitusmarkkinoiden rauhallisuutta voi osaltaan selittää se, että monet tärkeät pelurit ovat kesälomilla.

Toisaalta kuumuus ja kuivuus eivät muuta yleiskuvaa Venäjän talouden elpymisestä ja maan houkuttelevista pitkän ajan kasvunäkymistä.