Keskuskauppakamari
EPÄVARMUUS LASKENUT VENÄJÄLLÄ

Keskuskauppakamari julkaisi lokakuussa 2005 kaksi barometriä, joissa molemmista ilmenee Venäjän kaupan kannalta kiinnostavia seikkoja. Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business-barometriä on vuodesta 1999 lähtien tehty samassa laajuudessa. Lokakuussa 2005 julkaistuun vuoden 2006 barometriin vastasi 1166 venäläistä yritysjohtajaa. Haastattelut suoritti Keskuskauppakamarin toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:n pietarilainen tytäryritys TOYOpinion syyskuussa 2005. Vastaajista 38 prosenttia oli teollisuusyrityksiä, 34 prosenttia palvelu- ja 38 prosenttia kaupan alan yrityksiä. Lokakuussa 2005 julkaistu Euroalueen taloustutkain 2/2005 viittasi myös Venäjään. Myös tammikuussa 2005 julkaistu raportti, Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta 2005, sisältää viittauksia Venäjään.

Luoteis-Venäjän Business-barometri

Suomalaiset yrittäjät kokivat, että Venäjän talouden kasvu on hidastunut. Kasvuodotukset ovat kuitenkin säilyneet yhä korkealla. Liiketoimintaympäristön tervehtymistä osoittaa yritysjohtajien tunne toiminnan ennustettavuudesta. Vastauksissa ilmaistiin epävarmuutta tulevan kehityksen suunnasta vähemmän kuin koskaan barometrin historiassa.
Luoteis-Venäjän yritysten odotukset ovat korkealla. Yritykset uskovat liikevaihtonsa kasvavan voimakkaasti ja yleisten suhdannenäkymien paranevan vuonna 2006 selvästi vuodesta 2005. Investointien kasvun uskotaan jatkuvan vahvana ja yritysjohtajien oman talouden tilan odotetaan paranevan. Työvoiman määrän kasvun odotetaan hieman hidastuvan. Venäjän talouden tilan uskotaan paranevan tämänvuotiseen tapaan. Suomalaiset yritysjohtajat kokivat, että presidentti Putinin toimet ovat parantaneet yritysten toimintaympäristöä yhtä nopeasti kuin viime vuonnakin. Toimialoista ainoastaan tekstiiliteollisuus arvioi presidentti Putinin hallinnon toimien heikentäneen yrityksen toimintaedellytyksiä. Ulkomaan kauppaa harjoittavat ja yli viisikymmentä henkeä työllistävät yritykset näkivät suhdannetilanteen muita parempana. Toimialoista optimistisimmat olivat rahoitus, konepajateollisuus, tietotekninen teollisuus ja energiateollisuus. Nopeinta liikevaihdon kasvua odotetaan rahoitusalalla, tietoteknisessä teollisuudessa, metalliteollisuudessa sekä elintarviketeollisuudessa.



Euroalueen taloustutkain

Taloustutkaimen mukaan euroalueen talouden ja erityisesti viennin näkymiä parantaa toki euron heikkeneminen suhteessa dollariin. Talouskasvu jää Suomessa kuitenkin vain puolentoista prosentin tuntumaan. Metsäteollisuuden työselkkaus aiheutti noin prosenttiyksikön kasvun hidastumisen. Hitaimmaksi talouskasvu jää suurimmissa EU-jäsenmaissa ja erityisesti Saksassa. Taloustutkain toteaa, että Saksan talouskasvu jää alle prosenttiin, eikä poliittinen epävarmuus anna syytä optimismiin, vaikkakin vientisektorin kilpailukyky on parantunut. Sitä vastoin BKT:n kasvun vertailussa Venäjä sijoittuu top-5 joukkoon. Edellä olivat vain Kiina, Latvia, Intia ja Liettua. Venäjän kehitys tuleekin asettaa suhteessa siihen, että suurissa EU-jäsenmaissa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa kasvu jää vähäiseksi tai vain kohtuulliseksi.



Kauppakamarin barometria ei tule lukea niin, että Venäjän talouskasvu tarkoittaisi suomalaisille rahantekoautomaattia, sillä Venäjän kauppaa harjoittaville yrityksille on tullut jo hyvin tietoon, että erityisesti suurissa kaupungeissa ovat myös kansainväliset ja kansalliset kilpailijat huomattavasti vahvistuneet. Tammikuussa 2005 Keskuskauppakamari totesi, että Suomen alueiden kilpailukyky ei ratkea kansallisissa kisoissa vaan kansainvälisillä markkinoilla (Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta 2005). Tuolloin ilmoitti vain 2 % suomalaisista yrityksistä investoineensa Venäjälle, vaikka runsas 40 % yrityksistä pitää tärkeänä investointipäätökselle sitä, että alue on kasvukeskus. Yllättäen Espoon ja Helsingin kauppakamareiden alueella investoinnit olivat suuntautuneet keskimääräistä enemmän Baltiaan ja Venäjälle. Espoon ja Helsingin kauppakamarialueiden yrityksistä jopa noin 10 % arvioi investoivansa Baltiaan tai Venäjälle seuraavien kahden vuoden aikana. Ainoastaan 11 % yritysjohtajista katsoi, että yrityksellä olisi erityisen paljon kansainväliseen toimintaan liittyvää koulutustarvetta. Kansainvälisesti toimivista yrityksistä koulutusta piti tarpeellisena 20 % vastanneista.

Juha Molari
►e-mail