Venäjän metsätalous uudistuu
- onko Suomi valmis?

Euroopan massa- ja paperiteollisuuden tuotanto jatkaa kasvuaan, kun taas Yhdysvalloissa ja Aasiassa tuotanto ei lisäänny (kuva 1).

Kuva 1. Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto (Metsäteollisuuden ajankohtaiskatsaus 28.4.2004)

Globalisaatio koskettaa Suomen metsäalaa: kansainvälistyminen voimistuu; yksityismetsätalouden ohjattavuuden merkitys korostuu; metsäala kohtaa kiristyvät ympäristövaatimukset; työvoiman saatavuus ja puun saatavuus ovat tulevaisuuden haasteita (Metsäalan tulevaisuusfoorumi 2004).

Kuva 2. Metsäala kohtaa muutoksen (Metsäalan tulevaisuusfoorumi 2004)

Kiinnostaako Venäjän metsät?

Venäjältä saatava koivukuitupuu on puolet Suomen metsäteollisuuden koivukuupuusta. Venäjällä ei ole käyttöä lehtikuitupuulle.  Stora Enson Suomen Imatran tehtailla käytetään venäläistä koivukuitupuuta, jotta edullista lyhytkuituista massaa oli saatavilla ylipäätänsä. Ulkomaiset yritykset eivät mielellään hakeudu yhteistyöhön venäläisten yritysten kanssa, koska haluavat välttää mahdollisia ristiriitoja; pikemmin yritykset investoivat omiin uusiin hankkeisiin Venäjällä.

Enso osti ensimmäiset puuerät Venäjältä Petroskoin puuhuutokaupasta 1893. Imatran, Uimaharjun, Kaukaan tehdasta, Joutseno-Pulpiaa ei olisi, jos suomalaiset eivät uskoisi Venäjältä saatavaan koivuun. Stora Enso Oyj:n tj. Jukka Härmälä (1.3.2002) korostaa kilpailutilannetta: ”Suomalaiset metsäteollisuusyritykset näkevät Venäjän hyvänä potentiaalisena investointikohteena, vaikkakin se joutuu kilpailemaan uusien EU-jäsenmaiden kanssa ulkomaisista investoinneista. Venäjän talouden kasvaessa myös metsäteollisuustuotteiden kysyntä tulee kasvamaan ja siten Venäjä tarjoaa mittavan markkinapotentiaalin.” Ulkomaiset investoinnit etsivät edullisia tuotannontekijöitä, hyvää toimintaympäristöä ja verotuksen selkeyttä, maan taloudellista ja poliittista vakautta, korruption ehkäisyä ja hallinnon tehokkuutta (Härmälä 1.3.2002). Venäjän metsä- ja puunjalostusteollisuus ei saanut kauan aikaa houkuteltua ulkomaisia ei-institutionaalisia sijoittajia maahan (Luottoluokituslaitos RA Expert 2003). Jarruna oli hallituksen hidastelu metsäsektorin kehittämisohjelman hyväksynnässä (Finpro 14.11.2003). Nyttemmin on kuitenkin useita kymmeniä investointihankkeita julkaistu muutaman vuoden aikana.

Stora Enso Timber avasi 23.4.2004 toisen Venäjällä sijaitsevan sahansa Nebolchin kylässä Novgorodin alueella. Stora Enson strategia on lisätä teollista toimintaa ja puunhankintaa Venäjällä. Investoinnin kokonaisarvo oli 10,3 milj. euroa. Saha saavuttaa 100 000 kuution kapasiteettin v. 2005 loppuun mennessä, jolloin se työllistää 50 ihmistä. Sahan tuotanto on suunnattu Euroopan rakennusteollisuuden tarpeisiin. Ensimmäinen Stora Enso Timberin saha käynnistyi elokuussa 2003 Impilahdessa, Karjalan tasavallan Pitkärannassa. Impilahden investoinnin arvo oli 8,5 milj. euroa.  "Kannattava paikallinen tuotanto on ensiarvoisen tärkeää, jotta saavutamme tavoitteemme kehittää puunhankinta ja puutuotteiden markkinointia Venäjällä", luonnehtii puutuotteista ja kuituhuollosta vastaava johtaja Arno Pelkonen. Puu Nebolchin sahalle tulee Novgorodin, Leningradin, Vologdan ja Tverin alueilta. Kuusitukkien hankinnasta vastaa Stora Enso Wood Supply Russia. Oma terminaali takaa raaka-aineen sujuvan ja tehokkaan käsittelyn. Tuotantolaitokset Novgorodin alueelle ja Lodenopolksiin Leningradin alueelle ovat myös vireillä.

UPM-Kymmene on rakentanut sahoja Novgorodin alueelle. Metsäliitto on investoinnut sahatavaran tuotantoon Vologdan alueelle. Incap suunnittelee Karjalaan sahaa ja Schauman Wood viilutehdasta Novgorodiin (Finpro 14.11.2003). Myös itavaltalainen Kronospan ja saksalainen Pfleiderer ovat kiinnostuneita metsäteollisuuden investointeihin erityisesti kasvavan huonekaluteollisuuden puukuitu ja lamineettikysynnän tyydyttämiseksi.
 

Moraaliakin on tiedusteltu...?

Karjalan metsistä on 10 % koskematonta ikimetsää (Suomessa n. 2 % metsistä). Karjalan kannaksella on metsiä, joilla ei ole yli 50 v. tehty taloushakkuita. Kannaksen metsiä uhkaavat hakkuut. Vähälukuisilla luonnonsuojelualueilla tapahtuu jatkuvasti rikkoimuksia. Kesän 1999 aikana tutkittiin 36 hakkuukohdetta, joista 25:ssä ilmeni metsälainsäädännön ja hakkuumäääysten rikkomuksia. Luonnonsuojeluliitot ovat huolestuneita vesistöjen rantametsiin ulottuvista hakkuista ja suositusten vastaisia avohakkuista (Siilahti 2004, Kansalaisjärjestöjen kestävän metsienkäytön ja suojelun ohjelma).

Suomeen tuotava puu on keskeinen tulonlähde köyhille maaseuduille. Köyhät elinolot yllyttävät kuitenkin ansaintaan myös laittomien puukauppojen avulla. Halvan puun osto ylläpitää suomalaisten metsäyhtiöiden kilpailukykyä, mutta yrityskansalaisuuteen tulisi kuulua myös kantaa laaja-alaista vastuuta Venäjän alueiden kestävästä kehityksestä. Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelma hyväksyttiin Feirarissa Portugalissa v. 2000. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa ja edistää metsien kestävää käyttöä ja integroitumista maaseudun kehittämiseen kunnioittaen kulttuuria ja ekologian periaatteita. Luoteis-Venäjän metsäohjelmalla edistetään tasapainoista kehitystä Luoteis-Venäjällä, puukaupan molemminpuolisia hyötyjä Suomen ja Venäjän välillä. (Kansainvälisen metsäpolitiikan neuvottelukunnan kokous 26.11.2001).

Venäjä haluaa muutosta

Venäjän osuus maailman metsäpinta-alasta on 23 %, boreaalisen vyöhykkeen metsästä puolesta (Veijola 6.10.2003): Siperia (42 % metsävaroista), Kaukoitä (28 %) ja Luoteis-Venäjä (11 %). Siperiassa saavutettavissa olevien metsävarojen arvokkain osa on jo hyödynnetty ja hakatut metsät ovat muuttuneet arvottomiksi lehtipuumetsiksi.  Kaukoidän metsäyhtiöiden asiakkaita ovat japanilaiset, eteläkorealaiset, kanadalaiset, yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset yritykset. Yli 11 % Venäjän metsävaroista on Luoteis-Venäjällä (Komin tasavallassa ja Arkangelin alueella). Luoteis-Venäjän etuna on Euroopan markkinoiden läheisyys. Yli 30 % puunhakkuu- ja puunjalostuslaitoksista ja noin 50 % sellu- ja paperi- ja kartonkitehtaista sijaitsee Luoteis-Venäjällä.  Koko metsäklusteri tuottaa vain 4,4 % maan koko teollisuustuotannosta (2002). Tuotannolla on kuitenkin suuri sosiaalis-poliittinen tehtävä, sillä se työllistää miljoona ihmistä. Alalla toimii 20 000 yritystä, valtaosa yrityksistä on pieniä. Raakapuun viennin osuus on suurin koko metsäsektorin viennin arvosta (Veijola 6.10.2003). Suomen pankin järjestämässä Venäjä-seminaarissa (4.10.2004) Pertti Veijola mainitsi kolme perussyytä Venäjän huonoon metsätehokkuuteen: metsähakkuiden tekniset ja taloudelliset ongelmat, institutionaaliset kysymykset sekä metsäkäytön nomadinen historia. Professori Olli Saastamoinen (4.10.2004) luotteli pitkän listan ongelmia Venäjän metsätalouden kehityksessä. Skandinaavisen teknologian käyttö sallisi harvennushakkuut, mutta teknologian hankkiminen on kallista. Puuttuvat liikenneyhteydet ja pitkät välimatkat vaikeuttavat paikoin metsätaloutta. Tariffien kasvu ja muutokset vaikeuttavat taloutta.  Vuosittain toteutuu vain murto-osa hakkuista, jotka voitaisiin metsien kuntoa vaarantamatta tehdä. Puunjalostuskapasiteetti on alhainen.  Neuvostoajoilta peräisin oleva infrastruktuuri, metsäteiden puute, puunkorjuu- ja metsäkoneiden sekä alan tuotantoteknologian ja -menetelmien vanhentuneisuus vaurioittavat kehitystä.  Kokorunkoteknologia ei salli harvennushakkuiden toteuttamista. Venäjän osuus metsäteollisuuden maailmanmarkkinoista on alle 3 %.

90-luvun alussa Venäjän metsäsektorin tuotanto romahti. 60-luvulla Venäjän metsäteollisuuden hakkuut olivat jopa 350-400 milj. m3. V:n -98 jälkeen tuotanto on hitaasti elpynyt, v:na -03 metsäsektorin tuotanto kasvoi 7 % edellisvuodesta, mutta edelleen metsävaroja käytetään heikosti, sellu- ja paperiteollisuus on kehittymätön, tuotantokoneet ovat ikääntyneet, tuotteiden jalostusaste alhainen (Veijola 6.10.2003). Viimeisten kolmen vuoden aikana investoinnit kiinteään pääomaan ovat olleet vain 16-17 miljardia ruplaa vuodessa. Laitekannan keskimääräinen ikä on 25 vuotta ja kulumisaste osittain jopa 80 prosenttia.  Suurimmilla yrityksillä on suunnitteilla mittavia investointihankkeita lähivuosina.

 Tammi-heinäkuussa 2004 oli metsäteollisuuden tuotannon kasvu 3,6 % verrattuna edelliseen vuoteen (Veijola 20.8.2004, Metsäteollisuuden kehitysnäkymiä). Vanerin (12,1 %), levyn (12,8 %) ja kartonkien (9,5 %) kasvu on jo nopeaa, kun taas sahatavaran tuotanto laskee. On toki pohdittu, että Neuvostoliitossa oli edullista kertoa suurista hakkuumääristä, mutta Neuvostoliiton romahduksen jälkeen hakkuumääriä vähätellään verotuksen tähden  (Jääskeläinen, Ovaskainen & Pölkki 2004, Metsään piirretty raja).

Metsäteollisuuden kehittämisohjelma

Venäjän maatalousministeri Aleksei Gordejevin arvioiden mukaan Venäjä voisi viedä vuosittain puuta, paperia ja muita puutuotteita noin 100 miljardilla dollarilla, kun viennin arvo on nykyisellään vain 4-5 miljardia dollaria. Venäjästä on tullut paperin ostaja. Vladimir Tshuikon mukaan 10 vuoden tavoite koko metsäklusterin tuotannoksi on 20 miljardia dollaria (Finpro 2.2.2004). Hakkuumäärien tulisi kaksinkertaistua vuoteen 2010. Hallituksen ennuste metsäteollisuuden tuotannon kasvusta v:sta 2003 vuoteen 2007 on 22-25 % (Veijola 20.8.2004): vuodelle 2004 6,5 %, vuodelle 2005 4-5 %. Venäjän metsätalous etsii muutosta: puunkorjuuteollisuuteen etsitään uutta teknologiaa. Metsäteollisuuden kehittämisohjelman tavoitteena on metsäteollisuuden modernisointi, jalostusasteen nostaminen ja uuden tuotantokapasiteetin rakentaminen. Parhaat kehitysnäkymät on vanerilla, jonka tuotantokapasiteetista on jo yli 90 % käytössä. MDF-levylle uskotaan suurta kysyntää. IFC on lisännyt panostustaan tuotantolaitosten modernisointiin ja puunhankinnan tehostamiseen (Finpro 13.4.2004). Asiantuntijoiden mukaan vähintään puolet laitekannasta on loppuun kulunutta. Vain murto-osa puunjalostustuotteista vastaa Euroopan maiden tasoa teknologisten ja ekologisten vaatimusten suhteen. Tästä syystä vienti koostuu pääasiassa jalostamattomasta puusta. Lisäksi puun kuljettaminen Uralilta ja Siperiasta maan Euroopan puoleisiin osiin on kannattamatonta.

Kuljetusta tahdotaan tehostaa käyttäen uusia suuren kuormatilan Kamaz ja Uralaz -autoja. Jalostukseen tavoitellaan uutta resursseja säästävää teknologiaa (moduuli-tyyppinen laitteisto). Sellu- ja paperiteollisuudessa harkitaan termomekaanisten ja kemiallis-termomekaanisten prosessien käyttöä. Jätepaperin käyttöä tehostetaan. Siirrytään kloorittomaan valkaisuun. Investoinnit tähtäävät pääosin laitosten osittaiseen modernisointiin. Tavoitteena on haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen a tuotteiden laadun parantaminen (Spiridovitsch 20.9.2004 Finpro).

Metsälaki

Neuvostoliiton sorruttua metsät jäivät valtion omistukseen, mutta metsäteollisuus yksityistettiin nopeasti. Teollisuudella on vaikeuksia käyttää metsävaroja. Kamppailu luvatonta metsänkäyttöä vastaan vie suuren osan metsähallinnon voimavaroista. Metsäteiden puute on toinen vakava ongelma: v. 2002 metsähallinto rakensi metsäteitä vain 432 km, kun tarve olisi yli 10 kertainen (Veijola 6.10.2003). Metsien käytössä ilmenee ryöstöviljelyä: metsät vuokrataan 3-5 vuodeksi, kaikki puut käytetään, mutta metsänhoito laiminlyödään. 30 % puunkaadon kokonaismäärästä tulee laittomasti (Finpro 2.2.2004).

Venäjän hallitus on hyväksynyt lakiluonnoksen metsälain uudistamiseksi. Metsälain valmistelun päävastuussa on ollut luonnonvarainministeriö, mutta mukana on ollut myös muita tahoja. Uusi laki jakaa vastuita keskushallinnon ja alueiden välillä sekä avaa oven metsien yksityistämiselle. Metsien vuokraamiseen halutaan avoin tarjouskilpailu. Vuokra-ajat voisivat olla jopa 99 vuotta. Yksityistäminen olisi mahdollista, jos ostaja on ollut metsän vuokraaja 15v. (Finpro 8.2.2004). Uuden metsälain uskotaan tulevan hyväksytyksi parlamentissa v:n -04 aikana ja saavan lainvoiman v:n -05 alussa. Grefin mukaan uusi laki nostaa Venäjän ”maailman eturiviin kuuluvaksi puuntuottajaksi ja puunjalostajaksi. Vuoteen 2007 mennessä Venäjän talouden raaka-ainepainottesuus väistyy” (Veijola 20.8.2004). Ei ole vaikea ennustaa, että skandinaaviset laitetoimittajat riemuitsevat mahdollisesta kehityksestä, mikäli ovat osanneet tehdä itsensä tunnetuksi laitehankintoja suunnittelevien keskuudessa.

Juha Molari