Hotellit
- pääkaupunkiseutu
- muu Suomi

Huoneistohotellit

Ravintolat
Ravintolalaitteet
Ostoksille
Kaupungit ja kunnat
Luostarit, kirkot

Messut
Taidenäyttelyt

Kokous- ja
kongressipalvelut

Juhlapalvelut

Matkailupalvelut:
Etelä-Suomi
Keski-Suomi
Kymenlaakso
Häme
Lappi
Pohjois-Karjala
Etelä-Karjala
Savo
Satakunta
Pohjanmaa
Majoitus Ruotsissa

Matkatoimistojen
palvelut


Viisumit
Bussilla Venäjälle

Elämysmatkailu
Kalastus

Loma-asunnot
Lomakeskukset
Kuntokeskukset
Vesipuistot ja
kylpylät


Myytävät kiinteistöt
Myytävät tontit
Myytävät
liikeyritykset

Vuokrattavat
liiketilat


Asuntoja
- Myydään
- Vuokrataan
- Asuntoja ulkomailla

Rakentaminen

Autot ja liikenne
Kuljetus-huolinta
Veneet, laivat

Vuokralle.Net

Myytävänä

Terveystuotteita
Suomalaisia
tuotteita

Työkoneita
Aseet ja
metsästystarvikkeet


Palveluja ja
apuvälineita
vammaisille


Lakiasiat
Palveluja yrityksille

Yksityisilmoitukset

Töitä tarjolla
Yhteystiedot
Mediatiedot


 

”Suomalainen Pietari”

Kunniakas kauppakeskus Gostin Dvor oli mielenkiintoisen näyttelyn paikkana. Jarmo Nironen, Suomen Pietarin instituutin johtaja, oli tehnyt valtavan työn, kun oli koonnut ainutlaatuisen historialisen aineiston. Hänen kirjansa suomalaisesta Pietarista  «Финский Петербург в иллюстрациях» ( 2003) muodosti perustan näyttelylle. Näyttely on sekä suomen että venäjän kielinen. Se käsittelee Pietarin varhaisesta historiasta aina vallankumouksen jälkeiseen aikaan saakka. Näyttelyssä on 20 näyttelyseinää, 200 valokuvaa ja dokumenttia suomalaisten elämästä Pietarissa. Näyttely siirtyy Vaalimalle (kahvila Rajahovi, 3-21.10) ja Pasilan Messukeskukseen Helsingissä, Virolahdelle ja Lappeenrantaan. Pietari on ollut tärkeiä kaupunki suomalaisille läpi vuosisatojen. Sen merkitys on jälleen korostumassa meidän aikanamme.   

1600-luvulla Pietarin alueen keskus oli viipurilaisen Antonius Bjöijerin perustama Nyehin kaupunki. Nevan alueella oli kymmeniä suomalaiskyliä. Keisari Pietari I:n joukot valloittivat Nyenskantsin linnoituksen. Pietari perusti apostoli Pietarin kaupungin toukokuussa 1703. Pietari perustettiin alueelle, jossa asui suomalaisia heimoja. 1600-luvulla kaupunkia suojanneen linnoituksen paikalla on nykyään Nyenskantzin muistomerkki. 

Pietarin suomalainen seurakunta perustettiin 1703. Pyhän Marian suomalainen kirkko oli suomenkielisen sivistyksen keskus ja Pyhän Katariinan ruotsalainen kirkko ruotsinkielisen sivistyksen keskus. 1830-luvulla alkoivat höyrylaivat liikkennoidä Pietarista Helsinkiin ja myöhemmin Saimaan kanavalle. Itä-Suomesta tuotiin mm. Voita, kiveä ja halkoja Pietariin. Riihimäki-Pietari –yhdysrata 1870 ja Saimaan kanava 1856 liittivät Suomen yhä kiinteämmin Pietariin. Rataa pitkin kuljetettiin tavaraa Pietariin. Pietarilaiset matkustivat Karjalan kannakselle huviloilleen.

Suomalaisia kultaseppia oli Pietarissa enemman kuin Suomessa. Fabergen kultasepista yli puolet olivat suomalaisia ja monen keisarillisen paasiaismunan suunnitteli suomalainen kultaseppa. Merkittavin suomalainen kasityolaisryhma olivat kultasepat. Gustav Fabergen liikkeen tyonjohtaja oli kultaseppa Hiskias Pontinen joka oli Carl Fabergin oppi-isa. Kirjan "Jaakukkia prinsessalle" -mukaan Carl oli koko ikansa kiitollinen saamastaan opista ja piti myohemmin omaa menestystaan mestari Pendinin ansiona.

1880-luvulla kaupunki oli toiseksi suurin suomalaiskaupunki. Siellä asui yli 24 000 suomalaista – ainoastaan Helsingissä oli heitä enemmän. Suomalaiset toimivat erilaisissa ammattiryhmissä. Suomalaiset työläiset ja palveluväki loivat pohjan suomalaisten maineelle rehellisenä ja ahkerana kansana. Esimerkiksi Pietarin nuohoojista oli kolmannes suomalaisia. Pietarin suurin ulkomaalainen ilotyttöryhmä oli 1897 suomalaiset – 126 henkilöä.

Ensimmäinen suomenkielinen äänilevy tehtiin Pietarissa 1901, tekijänä Pietarin suomalaisen lauluseuran johtaja Mooses Putro. Pietarissa syntyneet suomalaiset Ernst Pingoud ja Georg de Godzinsky antoivat merkittävän panoksen suomalaiseen kulttuurielämään itsenäisessä Suomessa. Vuosisadan vaihteessa Pietarissa asunut Maiju Lassila on sanaut kotikadulleen mustolaatan (Njustadskajalla). Suomesta kävi teatteriseurueita, laulajia ja soittajia esiintymässä Pietarissa. Näyttelijä Iida Aalberg asui kaupungissaja kävi sieltä käsin esiintymismatkoillaan. Hän kuoli Pietarissa 1915. Näyttelijä Ansa Ikonen oli yksi Pietarissa syntyneistä suomalaisista.

Suomalaisia sotilaita oli keisarin palveluksessa. Kaikkiaan lähes 4000 suomalaisesta sotilaasta runsaat 300 eteni amiraaliksi, kenraaliksi tai tärkeään siviilitehtävään. Keisari Nikolai II:n kruunajaisiin Moskovaan 1896 valittiin airueeksi Chevalier-rykmentistä Carl Gustaf Emil Mannerheim. Pietarin suomalaisten merkitys ulottui kauas itsenäisen Suomen historiaan. Vuonna 1944 Suomen presidentti oli keisarin kenraaliluutnantti C.G.E. Mannerheim. Sotaministerinä oli Ismailovon rykmentin upseeri ja liikemies keisarillisesta Pietarista Rudolf Walden. 

???????? ????????? ? ?????-??????????, Pietarin instituutti
Ligovski prospekt 64, 4 kerros. Pietari. www.instfin.sp.ru




Julkaisija: Wosseno Oy Oraspolku 9 00680 Helsinki
Hallinto: Reino Pulkkanen puh. 09-2722780, 0500-821212
Pietari: Larissa Nikitinskaya +7-950-0186059
Ilmoitusmyynti: puh. 09-2722780, 0500-821212 Fax. 09-2722356
Tuija Toivonen GSM 050-3558981, Jarmo Jyrkinen puh. 041-7497112
Bo-Erik Green GSM 045-673 9455, Timo Romppanen puh. 045-1384702
Riitta Puolakka GSM 045-1309837
Jukka Rossi puh. 040-527 6407, Anneli Päivävaara puh. 045-1384703
Sähköpostiosoitteet: nimi.sukunimi@kauppatie.com

Copyright © 1993 -2016 Wosseno Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.
Mitään tämän julkaisun osaa, kuvaa, käännöstyötä tms. ei saa jäljentää, kopioida, tallentaa hakupalvelimelle tai levittää ilman julkaisijan kirjallista lupaa.