|
 |
|
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Suomen
Yrittäjien pk-yritysbarometri keväälle 2010
Suomalaiset
yrittäjät näkevät jo keväistä valoa |
|
Harri Hietala, Suomen Yrittäjien ekonomisti,
esittelee kopiokoneen lämmittämää monistenippua, aivan
tuoretta pieniä ja keskisuuria yrityksiä arvioivaa barometriä
keväälle 2010. Pk-yritysbarometrissa Suomen Yrittäjien
yhteistyökumppaneina ovat Finnvera ja Työ- ja
elinkeinoministeriö. 10. maaliskuuta julkaistu kevään 2010
pk-yritysbarometri perustuu 3900 pienen ja keskisuuren yrityksen vastauksiin. |
|

|
Kuva: Harri
Hietala, Suomen Yrittäjien ekonomisti |
|
Puolet
pk-yrityksistä tahtoo kasvaa
Harri Hietala on
aiemmin työskennellyt Elinkeinoelämän keskusliitossa
ekonomistina ja Helsingin yliopistolla Kansantaloustieteen laitoksella
assistenttina ja tutkijana. Lisensiaattitutkimuksensa hän teki suorien
investointien verorasituksen mittaamisesta. Maaningalta ja Kuopiosta
pääkaupunkiseudulle saapunut mies on silmin nähden innoissaan
työstään ja tutkimusmahdollisuuksistaan. Hän on myös
tyytyväinen tuloksiin: eurooppalaiseen vertailuun lähetetyt tiedot
olivat jo heti virittäneet kommentteja Suomen pk-yritysten
positiivisista odotuksista.
Vahvimmat
investointiodotukset ovat kansainvälisillä markkinoilla toimivilla
pk-yrityksillä: yli puolet aikoo lisätä investointejaan.
Tutkimukseen osallistuneista kaikista vientiyrityksistä 88 % uskoo
viennin kasvavan tai pysyvän ennallaan. Vain 12 % otaksuu viennin
enää laskevan. Voimakkaan kasvun hakeminen on säilynyt
kuitenkin matalana, sillä vain joka kymmenes pk-yritys katsoo olevansa
voimakkaasti kasvuhakuinen. GEM:n tavoin monet muutkin ”voimakkaan kasvun”
tavoittelua selvittävät mittarit kertovat, että Suomi on
Euroopan eräitä hännänhuippuja. Sitä vastoin
suomalaisista pk-yrityksistä kunnioitettavat 42 % suunnittelee kuitenkin
kasvavansa mahdollisuuksien mukaan. Syksyllä 2009 taantuman pohjalla
kasvuhakuisia pk-yrityksiä oli 32 %. Erityisesti nuori keskisuuri yritys
hakee kasvua. Hietala pitää keskisuuria yrityksiä
kansantalouden kannalta merkittävinä, sillä nopean kasvun
yritykset ovat usein keskisuuria – vähintäänkin ennen
pitkää. Ne ovat kansainvälistymisen kynnyksellä,
elleivät ole jo kansainvälistyneet. Kansainvälistymisen ja
kasvavan viennin kautta puolestaan kansakunnan vauraus kasvaa.
Hietala pohtii
myös sitä, että pelätäänkö ehkä
epäonnistumista ja sen tähden leimaatumista, ovatko suomalaiset yrittäjätkin
jossakin määrin turvallisuushakuisia? Pk-yrittäjiltä
kerätyt tiedot kasvuodotuksista voivat näyttää alhaisia
lukuja myös siitä yksinkertaisesta syystä, että moni
pienyrittäjä on sivutoiminen yrittäjä ja yrittäjyys
perustuvat oman osaamisensa myyntiin. Hietala miettii sitäkin, että
monella yrittäjällä ensimmäinen tavoite ei olekaan
rikastuminen, vaan vapaus päättää omasta työajasta
ja -tehtävissä. |
|

|
|
Rahoitustilanne
parantunut
Ekonomisti Hietalan
mukaan rahoitustilanteen parantuminen on osaltaan johtamassa investointien
lisääntymiseen. Positiivisuutta on nähtävissä.
Valtion toimia Finnveran kautta on erityisesti kiittäminen.
Finanssikriisissä Finnvera sai isommat valtuudet, suhdannerahoitus- ja
lainat tulivat käyttöpääoman tarpeeseen. Ehdot olivat
löysemmät, kun markkinoilta ei löytynyt enää
rahoitusta. Tämä oli ehkäpä tärkein toimenpide
pk-yritysten hyväksi tässä kriisissä.
Pk-yrittäjiltä
saadut luvut kertovat, että maksuvaikeudet eivät ole enää
laajentuneet merkittävästi. Lama näyttää iskeneen
rakennusalalla isoihin yrityksiin vientinäkymien heikentyessä ja uudisrakentamisen
pysähtyessä, kun taas pienet yritykset löysivät
tehtäviä korjausrakentamisesta.
Rahoituksen
käyttötarkoitus on jälleen palaamassa investointien
rahoittamiseksi. Kansantalouden ja yrityksen kasvuun tyypillisesti liitetty
”innovaation” käsite on kuitenkin vaikea. Luovuuden ja ideoiden
tuotteistaminen on monesti ollut puutteellista. Uusien innovaatioiden
tuotteistaminen ja kaupallistaminen sekä uusien menestystrendien
löytäminen ei ole yksinkertaista niin kuin Hietala huomauttaa: ”On
puhuttu esimerkiksi uusiutuvan energian mahdollisuuksista Suomelle, mutta
panostus on kaikkialla muuallakin kova uusiutuvaan energiaan – ei ole helppoa
olla ensimmäisenä läpimurtoja tekevä”.
Globalisaatio ja
Venäjä keskisuuren teollisuuden muutosvoimia
Kevään
2010 pk-yritysbarometrissä selvitettiin tulevaisuuden
merkittävintä muutosvoimaa kasvuhakuisille pk-yrityksille.
Kasvuyrityksiä pistää liikkeelle kansainvälistyminen:
kasvuhakuiset yritykset tahtovat lisätä vientiä tai etsiä
uusia kohteita vanhojen EU-maiden rinnalle muusta Euroopasta ja
Venäjältä. Suomalaisen verokeskustelun epäselvyys voi
johtaa myös tuotantolaitosten siirtymiseen Baltiaan, jossa myös
palkkataso on alhaisempi.
Globalisaatio ja
Venäjän merkitys korostuivat muutosvoimina keskisuurissa
yrityksissä, kun taas pienemmissä tärkeitä olivat
osaamiskysymykset, elämäntavat ja arvot sekä teknologian
kehitys. Venäjän merkityksen kasvu korostuu muutosvoimana
teollisuudessa, kun palvelualoilla ei Venäjä luonnollisestikaan vaikuta
samassa määrin. Joka 12. teollisuusyritys nimesi Venäjän
merkittävimmäksi muutosvoimakseen. Teollisuudessa osaamisesta
käytävä kilpailu, elämäntapojen muutos, teknologian
kehitys ja ekologian merkityksen kasvu olivat myös hyvin keskeisiä
muutostekijöitä. Erityisesti rakennusalan pk-yritykset kokevat muutoshaasteena
väestön ja työvoiman ikääntymisen. |
|

|
|
Ekonomisti Harri
Hietala tulkitsee barometrin lukuja myös siten, etteivät kaikki
yrittäjät suinkaan suuntaudu Venäjälle, vaan pikemmin
Itä-Suomen monet yrittäjät lähtevät siitä,
että venäläiset tulevat tänne. Yrittäjät
haluaisivatkin, että mahdollisuus 72 tunnin viisumivapauteen etenisi.
Yrittäjä
tahtoo joustavia työllistämisoloja
Suomalaiset
työmarkkinoiden jäykkyys ja muodollisuus luovat pk-yrityksille niin
kasvun rakenteellisia kuin työllistämisen esteitä. Sen sijaan
työolot, niin kuin selvitykset työilmapiiristä osoittavat,
ovat suomalaisille pk-yrityksille kilpailuetu. ”Pk-yrityksissä
työntekijä ja työnantaja ovat aivan eri tavalla jatkuvassa
kanssakäymisessä kuin suurissa yrityksissä.
Työntekijät kokevatkin suhteet työnantajaan avoimiksi ja
luottamuksellisiksi sekä mahdollisuudet vaikuttaa asioihin hyviksi
pk-yrityksissä. Varsinkin yrittäjille työehtosopimusten
muodollinen täsmällisyys ja dokumentoitavuus tuntuvat turhalta
byrokratialta asioiden toimiessa muutoinkin”, Hietala kuvailee
yrittäjän ja työntekijän oloja.
Kasvun esteinä
ovat Suomessa myös työllistämisen sivukulut. Työvoiman
saatavuus korostuu kasvun esteenä uudestaan laman väistyttyä.
Hietala muistuttaa, että työvoiman määrä
kääntyy laskuun jo tänä vuonna 2010. Haasteeseen on
vastattava monilla keinoilla. Työuria on kyettävä jatkamaan
niin, että entistä nuorempana päästään
töihin. Suomessa koulutus on huomattavan pitkä. Myös
työurien loppupäästä voidaan löytää apua
työvoiman saatavuudelle. Barometrien mukaan pk-yritykset ovat
kiinnostuneita seniorityöntekijöistä. Eikä pidä
unohtaa myöskään työurien jatkamista keskeltä –
toisin sanoen esimerkiksi työttömyysjaksojen pitämistä
mahdollisimman lyhyinä. Oma reservinsä on työperäinen
maahanmuutto, joka on kasvanutkin viime vuosina.
Entistä
harvempi harkitsee sopeuttamistoimia
Pk-yritysbarometri
kertoo numeroina sen koruttoman tunnetun kokemuksen, että
pk-yrityksistäkin lähes puolet on jo tehnyt sopeuttamistoimia
nykyisen suhdannetilanteen vuoksi. Lisäksi 8 % on yhä
suunnittelemassa sopeutustoimia. Sopeutumista suunnitelevien osuus on kuitenkin
laskenut 4 prosenttiyksikköä. Tarvittavat sopeuttamistoimet on jo
usein suoritettu eikä enää ole tarvetta, kun tulevaisuuskin
nähdään valoisampana. Valtakunnallisesti tarkasteltuna
esimerkiksi pk-yritysten odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden muutoksesta
ovat vuoden 2009 voimakkaan pudotuksen jälkeen kohonneet lähelle
pitkän ajan keskiarvoa.
Sopeuttamistoimet
ovat sitä yleisempiä mitä suurempiin pk-yrityksiin
mennään. Teollisuudessa 54 % on tehnyt sopeutustoimia. Yli 50
henkilöä työllistävistä yrityksistä
sopeuttamistoimia oli tehnyt 60 %, joista 71 % oli lomauttanut, 50 %
irtisanonut ja 63 % tehnyt työaikajärjestelyjä. Varsinkin
pienemmissä yrityksissä irtisanomisia on haluttu
välttää, kun tuleva kilpailu osaavasta työvoimasta on
hyvin tiedostettu. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä
Suomessa maakuntien sisälläkin: kuopiolaistaustoja rakastavana
miehenä Hietala tietää kertoa, että esimerkiksi Kuopion
ympärillä on imua, mutta Varkaudessa tilanne on epävarmempi.
Lisäksi pk-yrityksissä usein sopeuttamistoimet ovat tarkoittaneet
keskittymistä liiketoiminnan laajentamiseen uusiin tuotteisiin.
J.M.
|
|
 |
  |

Julkaisija: Wosseno Oy Oraspolku 9 00680 Helsinki
Hallinto: Jarkko Pulkkanen puh. 045-1384709
Pietari: Larissa Nikitinskaya +7-950-0186059
Ilmoitusmyynti: puh. 0500-821212 Fax. 09-2722356
Bo-Erik Green GSM 045-673 9455, Timo Romppanen puh. 045-1384702
Riitta Puolakka GSM 045-1309837
Jukka Rossi puh. 040-527 6407, Anneli Päivävaara puh. 045-1384703
Sähköpostiosoitteet: nimi.sukunimi@kauppatie.com
Copyright © 1993 -2017 Wosseno Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.
Mitään tämän julkaisun osaa, kuvaa, käännöstyötä tms. ei saa jäljentää,
kopioida, tallentaa hakupalvelimelle tai levittää ilman julkaisijan kirjallista lupaa.
|
|
|