Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometri keväälle 2010
Suomalaiset yrittäjät näkevät jo keväistä valoa

Harri Hietala, Suomen Yrittäjien ekonomisti, esittelee kopiokoneen lämmittämää monistenippua, aivan tuoretta pieniä ja keskisuuria yrityksiä arvioivaa barometriä keväälle 2010. Pk-yritysbarometrissa Suomen Yrittäjien yhteistyökumppaneina ovat Finnvera ja Työ- ja elinkeinoministeriö. 10. maaliskuuta julkaistu kevään 2010 pk-yritysbarometri perustuu 3900 pienen ja keskisuuren yrityksen vastauksiin.

Kuva: Harri Hietala, Suomen Yrittäjien ekonomisti

Puolet pk-yrityksistä tahtoo kasvaa

Harri Hietala on aiemmin työskennellyt Elinkeinoelämän keskusliitossa ekonomistina ja Helsingin yliopistolla Kansantaloustieteen laitoksella assistenttina ja tutkijana.  Lisensiaattitutkimuksensa hän teki suorien investointien verorasituksen mittaamisesta. Maaningalta ja Kuopiosta pääkaupunkiseudulle saapunut mies on silmin nähden innoissaan työstään ja tutkimusmahdollisuuksistaan. Hän on myös tyytyväinen tuloksiin: eurooppalaiseen vertailuun lähetetyt tiedot olivat jo heti virittäneet kommentteja Suomen pk-yritysten positiivisista odotuksista.

Vahvimmat investointiodotukset ovat kansainvälisillä markkinoilla toimivilla pk-yrityksillä: yli puolet aikoo lisätä investointejaan. Tutkimukseen osallistuneista kaikista vientiyrityksistä 88 % uskoo viennin kasvavan tai pysyvän ennallaan. Vain 12 % otaksuu viennin enää laskevan. Voimakkaan kasvun hakeminen on säilynyt kuitenkin matalana, sillä vain joka kymmenes pk-yritys katsoo olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen. GEM:n tavoin monet muutkin ”voimakkaan kasvun” tavoittelua selvittävät mittarit kertovat, että Suomi on Euroopan eräitä hännänhuippuja. Sitä vastoin suomalaisista pk-yrityksistä kunnioitettavat 42 % suunnittelee kuitenkin kasvavansa mahdollisuuksien mukaan. Syksyllä 2009 taantuman pohjalla kasvuhakuisia pk-yrityksiä oli 32 %. Erityisesti nuori keskisuuri yritys hakee kasvua. Hietala pitää keskisuuria yrityksiä kansantalouden kannalta merkittävinä, sillä nopean kasvun yritykset ovat usein keskisuuria – vähintäänkin ennen pitkää. Ne ovat kansainvälistymisen kynnyksellä, elleivät ole jo kansainvälistyneet.  Kansainvälistymisen ja kasvavan viennin kautta puolestaan kansakunnan vauraus kasvaa.

Hietala pohtii myös sitä, että pelätäänkö ehkä epäonnistumista ja sen tähden leimaatumista, ovatko suomalaiset yrittäjätkin jossakin määrin turvallisuushakuisia? Pk-yrittäjiltä kerätyt tiedot kasvuodotuksista voivat näyttää alhaisia lukuja myös siitä yksinkertaisesta syystä, että moni pienyrittäjä on sivutoiminen yrittäjä ja yrittäjyys perustuvat oman osaamisensa myyntiin. Hietala miettii sitäkin, että monella yrittäjällä ensimmäinen tavoite ei olekaan rikastuminen, vaan vapaus päättää omasta työajasta ja -tehtävissä.

Rahoitustilanne parantunut

Ekonomisti Hietalan mukaan rahoitustilanteen parantuminen on osaltaan johtamassa investointien lisääntymiseen. Positiivisuutta on nähtävissä. Valtion toimia Finnveran kautta on erityisesti kiittäminen. Finanssikriisissä Finnvera sai isommat valtuudet, suhdannerahoitus- ja lainat tulivat käyttöpääoman tarpeeseen. Ehdot olivat löysemmät, kun markkinoilta ei löytynyt enää rahoitusta. Tämä oli ehkäpä tärkein toimenpide pk-yritysten hyväksi tässä kriisissä.

Pk-yrittäjiltä saadut luvut kertovat, että maksuvaikeudet eivät ole enää laajentuneet merkittävästi. Lama näyttää iskeneen rakennusalalla isoihin yrityksiin vientinäkymien heikentyessä ja uudisrakentamisen pysähtyessä, kun taas pienet yritykset löysivät tehtäviä korjausrakentamisesta.

Rahoituksen käyttötarkoitus on jälleen palaamassa investointien rahoittamiseksi. Kansantalouden ja yrityksen kasvuun tyypillisesti liitetty ”innovaation” käsite on kuitenkin vaikea. Luovuuden ja ideoiden tuotteistaminen on monesti ollut puutteellista. Uusien innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen sekä uusien menestystrendien löytäminen ei ole yksinkertaista niin kuin Hietala huomauttaa: ”On puhuttu esimerkiksi uusiutuvan energian mahdollisuuksista Suomelle, mutta panostus on kaikkialla muuallakin kova uusiutuvaan energiaan – ei ole helppoa olla ensimmäisenä läpimurtoja tekevä”. 

Globalisaatio ja Venäjä keskisuuren teollisuuden muutosvoimia

Kevään 2010 pk-yritysbarometrissä selvitettiin tulevaisuuden merkittävintä muutosvoimaa kasvuhakuisille pk-yrityksille. Kasvuyrityksiä pistää liikkeelle kansainvälistyminen: kasvuhakuiset yritykset tahtovat lisätä vientiä tai etsiä uusia kohteita vanhojen EU-maiden rinnalle muusta Euroopasta ja Venäjältä. Suomalaisen verokeskustelun epäselvyys voi johtaa myös tuotantolaitosten siirtymiseen Baltiaan, jossa myös palkkataso on alhaisempi.

Globalisaatio ja Venäjän merkitys korostuivat muutosvoimina keskisuurissa yrityksissä, kun taas pienemmissä tärkeitä olivat osaamiskysymykset, elämäntavat ja arvot sekä teknologian kehitys. Venäjän merkityksen kasvu korostuu muutosvoimana teollisuudessa, kun palvelualoilla ei Venäjä luonnollisestikaan vaikuta samassa määrin. Joka 12. teollisuusyritys nimesi Venäjän merkittävimmäksi muutosvoimakseen. Teollisuudessa osaamisesta käytävä kilpailu, elämäntapojen muutos, teknologian kehitys ja ekologian merkityksen kasvu olivat myös hyvin keskeisiä muutostekijöitä. Erityisesti rakennusalan pk-yritykset kokevat muutoshaasteena väestön ja työvoiman ikääntymisen.

Ekonomisti Harri Hietala tulkitsee barometrin lukuja myös siten, etteivät kaikki yrittäjät suinkaan suuntaudu Venäjälle, vaan pikemmin Itä-Suomen monet yrittäjät lähtevät siitä, että venäläiset tulevat tänne. Yrittäjät haluaisivatkin, että mahdollisuus 72 tunnin viisumivapauteen etenisi.

Yrittäjä tahtoo joustavia työllistämisoloja

Suomalaiset työmarkkinoiden jäykkyys ja muodollisuus luovat pk-yrityksille niin kasvun rakenteellisia kuin työllistämisen esteitä. Sen sijaan työolot, niin kuin selvitykset työilmapiiristä osoittavat, ovat suomalaisille pk-yrityksille kilpailuetu. ”Pk-yrityksissä työntekijä ja työnantaja ovat aivan eri tavalla jatkuvassa kanssakäymisessä kuin suurissa yrityksissä. Työntekijät kokevatkin suhteet työnantajaan avoimiksi ja luottamuksellisiksi sekä mahdollisuudet vaikuttaa asioihin hyviksi pk-yrityksissä. Varsinkin yrittäjille työehtosopimusten muodollinen täsmällisyys ja dokumentoitavuus tuntuvat turhalta byrokratialta asioiden toimiessa muutoinkin”, Hietala kuvailee yrittäjän ja työntekijän oloja.

Kasvun esteinä ovat Suomessa myös työllistämisen sivukulut. Työvoiman saatavuus korostuu kasvun esteenä uudestaan laman väistyttyä. Hietala muistuttaa, että työvoiman määrä kääntyy laskuun jo tänä vuonna 2010. Haasteeseen on vastattava monilla keinoilla. Työuria on kyettävä jatkamaan niin, että entistä nuorempana päästään töihin. Suomessa koulutus on huomattavan pitkä. Myös työurien loppupäästä voidaan löytää apua työvoiman saatavuudelle. Barometrien mukaan pk-yritykset ovat kiinnostuneita seniorityöntekijöistä. Eikä pidä unohtaa myöskään työurien jatkamista keskeltä – toisin sanoen esimerkiksi työttömyysjaksojen pitämistä mahdollisimman lyhyinä. Oma reservinsä on työperäinen maahanmuutto, joka on kasvanutkin viime vuosina.

Entistä harvempi harkitsee sopeuttamistoimia

Pk-yritysbarometri kertoo numeroina sen koruttoman tunnetun kokemuksen, että pk-yrityksistäkin lähes puolet on jo tehnyt sopeuttamistoimia nykyisen suhdannetilanteen vuoksi. Lisäksi 8 % on yhä suunnittelemassa sopeutustoimia. Sopeutumista suunnitelevien osuus on kuitenkin laskenut 4 prosenttiyksikköä. Tarvittavat sopeuttamistoimet on jo usein suoritettu eikä enää ole tarvetta, kun tulevaisuuskin nähdään valoisampana. Valtakunnallisesti tarkasteltuna esimerkiksi pk-yritysten odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden muutoksesta ovat vuoden 2009 voimakkaan pudotuksen jälkeen kohonneet lähelle pitkän ajan keskiarvoa.

Sopeuttamistoimet ovat sitä yleisempiä mitä suurempiin pk-yrityksiin mennään. Teollisuudessa 54 % on tehnyt sopeutustoimia. Yli 50 henkilöä työllistävistä yrityksistä sopeuttamistoimia oli tehnyt 60 %, joista 71 % oli lomauttanut, 50 % irtisanonut ja 63 % tehnyt työaikajärjestelyjä. Varsinkin pienemmissä yrityksissä irtisanomisia on haluttu välttää, kun tuleva kilpailu osaavasta työvoimasta on hyvin tiedostettu. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä Suomessa maakuntien sisälläkin: kuopiolaistaustoja rakastavana miehenä Hietala tietää kertoa, että esimerkiksi Kuopion ympärillä on imua, mutta Varkaudessa tilanne on epävarmempi. Lisäksi pk-yrityksissä usein sopeuttamistoimet ovat tarkoittaneet keskittymistä liiketoiminnan laajentamiseen uusiin tuotteisiin.

J.M.