Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, joka edistää yhteiskunnan hyvinvointia eduskunnan valvonnassa. Sitran tehtävät on määritelty Suomen laissa, jonka mukaan Sitran tehtävä on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä. Sitra perustettiin Suomen Pankin yhteyteen vuonna 1967 Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisi kesäkuussa 2010 Koneteollisuuden kasvuohjelman 2008–2011 "Näkymä Venäjän koneteollisuuteen. Markkinakatsaus". Sitran Koneteollisuuden kasvuohjelman ohjelmajohtaja Mauri Heikintalo kirjoitti johdannon kyseiseen katsaukseen. Julkaisun tausta on Venäjälle tehty tutustumismatka. Osana Koneteollisuuden kasvuohjelman Venäjä-osiota järjestivät Sitra ja Teknologiateollisuus ry suomalaisille pk-konepajayrityksille tutustumismatkan Pietariin ja Moskovaan. Sitran järjestämään matkaan osallistui kolmetoista pk-yrityksen edustajaa, sekä Sitran, Teknologiateollisuus ry:n ja Finpro ry:n edustajat. Heikintalon mukaan matkan tarkoituksena oli "päivittää yhteistyömahdollisuuksia Venäjän koneteollisuuden kanssa, verkottua ja etsiä uusia asiakkuuksia. Tähtäimenä oli myös syventää suomalaisten pk-koneteollisuusyritysten venäjätuntemusta ja hälventää mahdollisia ennakkoluuloja ja stereotypioita". Matkaohjelma oli tiukka. |
Kulutus kasvaa, investoinnit lisääntyvät
Heikintalo toteaa koneteollisuuden markkinakatsauksessa, että Venäjä on jatkuvassa muutoksen tilassa, jolle on teollisuudessa luonteenomaista pyrkimys kehittää maata luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvasta taloudesta kilpailukykyisen teollisuuden kehittämiseen ja innovaatioiden hyödyntämiseen. "Venäjän kehittyvä teollisuus ja markkina avaavat suomalaisille pk-yrityksille kasvun mahdollisuuden: kulutuskysyntä kasvaa, teollisuuden investoinnit lisääntyvät, uusia joustavampia koneteollisuusyrityksiä syntyy ja niiden kanssa on helpompi tehdä yhteistyötä sekä soluttautua paikallisiin toimitus ja alihankintaketjuihin. Venäjän markkinat eivät ole kyllästetyt, vaan kaikki on vasta alkamassa" (Heikinheimo 2010:3).
Sitran raportti tarjoaa monipuolisen aineiston yritysvierailuista, joita suomalaiset ammattilaiset tekivät. He saivat tutustua Venäjällä koneteollisuuden toimialaan. Nämä yrityskuvaukset ovat erityisen tärkeitä ja antoisia, koska niiden avulla löytyy sekä konkreettisia kontakteja että reaalisten esimerkkien avulla puhuminen hälventää mahdollisia ennakkoluuloja ja stereotypioita. Nämä yritysesittelyt on tehty ammattimaisesti. Venäjä-vierailusta vastasi Mauri Heikintalon ohessa Esa Manninen ja Markku Sjöstedt sekä Finpro ry:stä Alexey Zak.
Koneteollisuuden delegaatio sai vierailla Venäjällä konsulaatissa järjestetyssä kontaktitapahtumassa, johon oli kutsuttu venäläisyritysten edustajia. Nämä toimet osoittivat, että Suomen elinkeinoelämä tahtoo luoda myönteistä yhteistyötä Venäjän kanssa. Koneteollisuuden raportin mukaan matka jätti paljon myös mietittävää. Venäjän suuret entiset valtiolliset koneteollisuusyrityksetkin ovat löytäneet yhteistyökumppaneita ja asiakaita, mutta silti kapasiteetti on niillä vajaakäytössä. Useat suuret ja kalliit työstökoneet seisovat ja vain osa on pyörimässä. Jo neuvostoaikana yrityksillä oli huomattavasti ylimääräistä konekantaa. Sitä vastoin pietarilaistelakoilla on tilauksia, eikä halua ottaa lisää. Venäjän valtio on yksi päätilaajista, merivoimat, rajavartiolaitos. Suurista yrityksistä on lohkottu pienempiä kannattavampia yksiköitä, joilla ei ole suuren emoyhtiön velvoitteita ja jotka hyödyntävät kuitenkin entisen emoyhtiön konekantaa ja resursseja. Yleensä ne on perustettu ns. suljetuiksi osakeyhtiöiksi, joissa omistajina ovat emoyhtiön avainhenkilöt. Pienemmät yritykset ovat jo halukkaita yhteistyöhön ja toimittamaan alihankintoja myös ulkomaalaisille yrityksille. Sitä vastoin suuryrityksille lukumäärältään ja arvoltaan suhteellisen pienet toimitukset eivät ole houkuttelevia. Kiinnostusta vähentää sekin, että toimituksiin länteen liittyy monia lisähankaluuksia kuten tullit, läpinäkyvyys verottajalle, kielikysymykset, kumppanin tuntemattomuus, maksunjärjestelmät ja ehdot jne. Sitran raportti kertoo havaintona, että perestroikan aikojen jälkeen on suuryrityksiin ollut hankalampi päästä, kuri on tiukentunut, vaikka omistus yrityksissä on muuttunut valtiollisesta enemmän ja vähemmän yksityiseksi. Nykyään entiset valtiolliset suuryritykset kuuluvat eri konserneihin.
Pietari – Euroopan suurin autoteollisuuden keskittymä
Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran Koneteollisuuden markkinakatsauksen (kesäkuu 2010) parasta antia ovat yrityskatsaukset. Esimerkiksi AO Almaz paljastuu Pietarissa sijaitsevaksi osakeyhtiöksi, jonka telakka on maailman johtava ilmatyynyalusten suunnittelija ja valmistaja. Telakalla työskentelee yli 1000 henkeä. Telakan uudenaikaiset tuotantotilat mahdollistavat alusten rakentamisen halliolosuhteissa.
Raportissa on tiiviit katsaukset Moskovan ja Pietarin kaupunkeihin. Pietarista paljastuu kiehtova yksityiskohta. Raportti kertoo, miten Pietarista on tulossa Venäjän autoteollisuuden keskus (Venäjän Detroit) ja Euroopan suurin autoteollisuuden keskittymä. Paikalla ovat Toyota, Nissan, GM, Hyundai, Suzuki. Myös liikenteen määrä on kasvanut. Vielä 1980- luvulla Leningradissa oli 40 autoa 1000 asukasta kohti, ja nykyisin niitä on 300.
Rikkaimpien moskovalaisten varallisuus Suomen budjettia suurempi
Raportin mukaan Moskovan kaupungissa asui 74 dollarimiljardööriä ennen vuoden 2009 taloustaantumaa, mikä oli enemmän kuin New Yorkin 71 miljardööriä. Heidän keskimääräinen varallisuutensa oli 5,9 miljardia dollaria, yhteensä noin 414 miljardia USD. Muutaman moskovalaisen miljardöörin yhteenlaskettu varallisuus on jo huomattavasti suurempi kuin koko Suomen valtion budjetti, joka oli vuonna 2009 noin 49 miljardia euroa. Katsauksessa todetaankin, että "Venäjän uusrikkaat ovat kuuluisia kerskakulutuksestaan ja kaupunkiin on kehittynyt monia muotikeskuksia ja ylellisiä ravintoloita heidän tarpeitaan tyydyttämään" (s. 20).
J.M.
|