Venäläisvetoinen yrittäjyys Suomessa

Jari Jumpponen, Markku Ikävalko ja Boris Karandassov selvittivät Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskuksen tutkimuksessa ”Venäläisvetoinen yrittäjyys Suomessa” (Lappeenrannan tekninen yliopisto, Northern Dimession Research Centre, Pub. 55, 2009) Suomessa toimivia venäläisyrityksiä.

Venäläisjohtoinen yrittäjyys vähäistä

Merkillepantavaa on tutkimuksessa tehdyt havainnot, että vain 5 % venäläisistä maahanmuuttajista toimii Suomessa yrittäjinä. Venäläisyritysten määrä on vain 1 % Suomen yritysten kokonaismäärästä. Monet maahanmuuttajayrittäjät toimivat palvelualoilla, tai tukku- ja vähittäiskaupassa. Myös maahanmuuttajayrittäjät harjoittavat kiinteistö-, hotelli- ja ravintolatoimintaa. Maahanmuuttajien yritystoiminta on yleensä varsin matalakatteista. Verotietojen mukaan 30 suurimman venäläisjohtoisen yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli Suomessa noin viisi miljardia euroa (vuosi 2006). 75 % ilmoitti tuloksensa nollaksi tai tappiolliseksi. Näiden yritysten vaikutus Suomen kansantalouteen jää täten varsin vähäiseksi.

Tutkijat selvittivät Patentti- ja rekisterihallituksen yritystietokantaa ja havaitsivat, että yrittäjyys ja yrityksen omistaminen eivät ole erityisen suosittua venäläisvähemmistön keskuudessa. Venäläinen yrittäjyys on sinänsä nuori ilmiö. Vasta perestroikka loi pienimuotoisen yrittäjyyden. Tutkijat muistuttavat, että vuorovaikus rajan yli on molemminpuolista. Venäläisyritykset pitävät Suomea luonnollisena vaihtoehtona kansainvälistymiselleen.

Itsensä työllistämistä

Tutkijoiden kiinnostus etniseen näkökulmaan yrittäjyyden tutkimuksessa oli hyvin tervetullut. Kansainvälisissä tutkimuksissa on aiemmin todettu, että etnisillä yrityksillä on vaikutusta niin kokonaisiin kansantalouksiin, toimialoihin kuin alueellisestikin. Tutkijat päätyivät siihen, että etnisten yritysten yrityskanta olisi monestakin syystä hyvin toivottava. Tällainen yritystoiminta vähentää vähemmistöjen työttömyyttä, tuo etniset ryhmät lähemmäksi valtaväestöä ja auttaa etnisten yhteisöjen taloudellista kehitystä. Etnistä yrittäjyyttä selvittäneet aiemmat kansainväliset tutkimukset ovat tuoneet ilmi, että etninen yrittäjyys ja perheyrittäjyys kulkevat usein käsi kädessä. Monet maahanmuuttajayrittäjät aloittavat yrityksensä myös ilman aiempaa kokemusta, ilman erityisosaamista ja ilman tarvittavaa pääomaa. Pääoman puute ajaa yrittäjät pienimuotoiseen toimintaan. Riski ja innovointi ovat tärkeitä tekijöitä tällaisissa yrityksissä, erityisen nopeita he ovat matkimaan toisten onnistuneita kokemuksia. Suomessa tehdyssä tutkimuksessa saatiin vastaavia tuloksia.

Vain 62 yritystä vastasi tutkijoiden kyselyyn. Näistä 28 yritystä toimi tukku- ja vähittäiskaupassa, näistä 5 puuntuonnissa ja –huolinnassa sekä 5 autojen välitys- ja myyntitoiminnassa. 11 yritystä harjoitti kuljetus-, huolinta- ja varastointipalveluja. Vain 7 harjoitti ravintola- ja hotellipalveluja. Yli puolella vastanneista yrityksistä liikevaihto jäi alle 0,5 miljonan euron, suurimmalla se oli 70 miljoonaa euroa. 64 % vastanneista yrityksistä työllisti 1-3 henkeä. 75 % yrittäjistä kertoi osan asiakkaistaan olevan Venäjällä; kolmasosa yrittäjistä kertoi, että venäläisasiakkaiden osuus koko asiakaskunnasta on jopa 76-100 %. Tyypillinen venäläisyrittäjä Suomessa on nelikymppinen, Venäjällä korkeakoulutuksen saanut mies. Yrittäjistä kahdella kolmasosalla oli yliopistokoulutus, mikä on paljon enemmän kuin suomalaisten yrittäjien keskuudessa. Suurimmalle osalle yritystoiminta oli keino itsensä työllistämiseksi.

Vaikeuksia ja epäluuloa

Venäläisvetoiset yritykset kohtaavat Suomessa vaikeuksia asioidessaan maahanmuuttoviranomaisten ja rahoittajien kanssa. Yrittäjillä on ollut vaikeuksia saada työ- ja oleskelulupia omasta yrityksestään huolimatta. Ulkomaalaisviraston hitaat käsittelyajat ovat vaikeuttaneet yritystoimintaa. Eräs yrittäjä kertoi aikovansa siirtää yritystoimintansa Suomesta Saksaan välttääkseen em. ongelmia. Venäläisyrittäjät aloittavat toimintansa pääsääntöisesti ilman Suomesta saatuvaa julkista tukea, mutta monella yrittäjällä on myös epäluuloa julkisia organisaatioita kohtaan. Tutkijat törmäsivät tyypilliseen piirteeseen etnisten yritysten tutkimuksessa: yrittäjät ovat varsin torjuvia vastausten antamisessa.

J.M.