GREENPEACE KYSYY: Onko lupa ostaa kaikki, mitä myydään?

Harhailen Isolla Roobertinkadulla Helsingissä, kun en uskalla astua sisään epämääräiseen käytävään. Kysyn neuvoa naiselta, joka saapui tupakkatauolle käytävällä sijainneesta myymälästä. “Greenpeaceen pääsee tuolla hissillä”, vastasi tietävästi nainen, tuuppasi sätkänsä maahan ja nousi takaisin portaita työpaikalleen. Nostin silmäni ja näin naisen menevän striptease-baariin. Totisesti Greenpeacen toimisto ei sijainnut juhlavassa rapussa. Poistumiseni tapahtuikin takin kaulus pystyssä ja nopeasti, jottei kukaan luulisi minun saapuneen väärästä ovesta.

Rähjäinen katurappu ei paljastanut sitä toiminallisuutta ja kansainvälisyyttä, joka Greenpeacen toimiston ovesta avautui. Ensimmäiseltä vastaantulijalta kysyin metsäasiantuntija Sini Harkkia, mutta kysymys piti vaihtaa englanniksi, koska minua oli vastaanottamassa englantia äidinkielenään puhuva Euroopan metsätalouteen erikoistunut asiantuntija. Greenpeace ei esittele turhaan itseään kansainvälisenä järjestönä.

Sini Harkki oli teini-iässä kiinnostunut hyvän biologian opettajan ansiosta ekosysteemistä. Sittemmin Luonto-Liitossa toimivien ystävien kanssa hän pääsi Kuhmon hakkuiden seurantaan. Kauhuissaan hän havaitsi hakkuita suoritettavan 30 uhanalaisesta lajista huolimatta. Harkki kertoo mielenkiintoisia tarinoita hallinnon ja metsäteollisuuden keskinäisistä liitoksista, joiden tähden hänen pääsyä eräille hakkuualueille on joskus häiritty.

Sini Harkki tunnetaan metsäalan ihmisten parissa
Sini Harkki oli varannut keskustelua varten Ulkoasiainministeriön sisäisen muistion (17.1.2005/EU/2004/1339), jossa Erkki Tuomioja, Jan-Erik Enestam ja Jukka Nystén arvioivat Euroopan yhteisön komission ehdotusta FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta puutavaran tuonnissa. Muistiossa kiinnittää huomiota sanataiteilu, jonka tavoitteena on säilyttää “mahdollisimman vähän kauppaa rajoittava” – toisin sanoen vallitseva – käytäntö. “Suomen näkemyksen mukaan lisensoinnin ei tulisi olla ainoa vaihtoehto harkittaessa toimia, joilla laittomasti hakatun puutavaran tuonti estetään EU-maihin” (kohta 4.2). ”Suomalaisyritysten olemassa olevat alkuperän jäljittämistä koskevat ISO- ja/tai EMAS –sertifioidut järjestelmät ovat tehokkain ratkaisu laittomien hakkuiden ja laittomasti hakatun puutavaran kansainvälisen kaupan ehkäisemiseksi” (kohta 4.3), opastaa Greenpeace-metsäasiantuntija tunnistamaan Suomen hallituksen muutoshaluttoman linjauksen.

Sini Harkki oli työskennellyt aiemmin Luonto-Liitossa ja Suomen luonnonsuojeluliitossa. Nyt hän on ollut tämän vuoden osa-aikaisena asiantuntijana Greenpeacen projektissa, joka on osa kansainvälistä laittomien metsähakkuiden seurantakampanjaa. Greenpeace teki kesä-elokuussa 2006 venäläissuomalaisen tutkimuksen 14 hakkuualueella Venäjän Karjalan alueella. Puiden kulkua seurattiin tehtaalle saakka. Harkin mukaan tämä oli poliittinen kampanja, jonka tavoitteena on vaikuttaa, että EU tehostaisi lainsäädäntöä. Harkki yllättyi tutkimuksen seurauksista: “Luulin, etteivät metsäyritykset olisi olleet niin defensiivisiä. Metsäteollisuudessa on sanottu omien seurantajärjestelmien riittävän. Mutta nyt syy vieritetään viranomaisvalvonnalle!”.

”Oikeus ostaa on voimassa: jos joku myy, pitää saada ostaa”, kuvailee Harkki surullista ideologiaa. Greenpeacen tutkitut laittomat puut menivät Stora Enson Impivaaran tehtaille, osa jäi välivarastoihin rajalle ja valtaosa Suomeen. Kielteisen tuloksen kääntöpuolena metsäasiantuntija toteaa myös vastuullisen hyvän puolen: “Stora Enso on sanonut, että haluaa tutustua Greenpeacen tutkimuksiin. He ovat valmiit tapaamaan Pietarissa Greenpeacen Venäjä-asiantuntijat. Stora Enso on aina tarttunut asioihin, kun olemme tuoneet ongelmia esille”.

Harkin mukaan laittomuus on Venäjän puuhakkuissa erilaista kuin Brasilian tai Indonesian alueella, jossa puut saattavat olla täysin varastettuja. Venäjällä on kaikilla puunhakkaajilla yleensä lupa, mutta luvat on saatettu saada viranomaisilta väärin perustein. “Ympäristövaikutusten valvontaa ei ole aina vaadittu, vaikka pitäisi. Sanitaarihakkuita on tehty täysin kaupallisina hakkuina”, luonnehtii Harkki Venäjällä toiminnan ongelmia.

Juha Molari
molarikauppatie.com