Barentsin alueen hanke- ja vientimahdollisuuksista

Pohjoisen ulottuvuuden Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella hyväksytyt uudet perusasiakirjat ja vuosien myötä muodostunut yhteistyöverkosto tarjoavat entistä paremmat puitteet yhteistyöhön Barentsin alueen liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Norjalaiset yritykset ovat johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti suuntautumassa tälle luonnonrikkaalle alueelle, jolle odotetaan suomalaisyritystenkin mielenkiinnon kohdistuvan.

Aikanaan venäläisten kanssa suurprojekteista (Kostamuksesta, Svetogorskista ja Pääjärveltä) suunnittelukokemusta kerryttäneen suomalaisen Viatekin omaava pohjoismainen Ramboll Group konsulttikonserni (per. 1945 Tanskassa, henkilöstöä yli 5000, Suomen tj. Jaakko Heikkilä) järjesti Helsingissä 9. tammikuuta miniseminaarin Barentsin alueen hanke- ja vientimahdollisuuksista. Tavoitteena seminaarissa oli herättää suomalaisyrityksien kiinnostusta niihin hankemahdollisuuksiin, joita on avautumassa pohjoisimmalla lähialueellamme Venäjällä kaasukenttien ja muiden luonnonvarojen hyödyntämisen käynnistyessä.

Kuvalähde: Jonas Nuldén / www.barentsinfo.org

Venäläiset tarvitsevat myös ulkomaista osaamista

Vaikka venäläiset ovat ilmoittaneet hyödyntävänsä hankalapääsyisen Shtokmanin kaasukentän omin voimin (Gaspromin pääjohtaja Miller 9.10.06), he tulevat onnistuakseen tarvitsemaan parasta mahdollista osaamista myös ulkomailta.

Ramboll Storvik AS:n pääjohtaja Björn Storvik kertoi, miten arktisista meriolosuhteista vuosikymmeniä kenttäkokemusta keränneet norjalaiset yritykset ovat johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti suuntautumassa Barentsin alueelle. Varannot ovat monipuoliset ja moninkertaiset norjalaisten omiin, huipputuotantonsa ohittaneisiin öljy- ja kaasukenttiin verrattuna.

Bisnesmahdollisuuksia useilla sektoreilla

Pohjois-Norjan kokemukset osoittavat, että varsinaisen energia- ja mineraalivarojen hyödyntämistoiminnan liepeille mantereelle muodostuu runsaasti muitakin liiketoimintamahdollisuuksia, esim. rakentamiseen, ympäristönsuojeluun, infrastruktuuriin sekä majoituspalveluihin liittyen.

Näissä ei ole Venäjällä energia-alan urakkasopimuksille asetettua 70 %:n kotimaisuustavoitettakaan kynnyksenä. Rakennusmarkkinoiden urakkapotentiaalia Storvik kuvasi kertomalla, että yksin Nenetsian pääkaupungissa Narjan Marissa valmistui viime vuonna tuhat uutta asuntoa.

Ääriolosuhteissa arktisilla markkinoilla menestyminen edellyttää laadukkuutta, maailmanluokan tietotaitoa yhdistettynä paikallistuntemukseen ja läsnäoloon. Suomalaisyrityksiltä odotetaan kahta viime mainittua.

Pohjoiseen ulottuvuuteen uudet perusasiakirjat

Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen totesi Pohjoisen ulottuvuuden (PU)uusien perusasiakirjojen tarjoavan entistä paremmat puitteet myös elinkeinoelämän kumppanuuksien edistämiseen Barentsin alueella, joka nyt ensimmäisen kerran mainitaan PU:n keskeisenä kohdealueena.
Pohjoinen ulottuvuus tukee EU:n ja Venäjän välisten neljän yhteisen alueen toimeenpanoa alueella.

Lisäksi pohjoinen ulottuvuus kiinnittää huomiota pohjoisten alueiden erityiskysymyksiin, kuten haavoittuva ympäristö, alkuperäiskansat ja terveys. Pohjoisen ulottuvuuden olemassaolevia kumppanuuksia, ympäristökumpanuutta ja sosiaali- ja terveyskumppanuutta kehitetään edelleen. Kumppanuusmallia sovitetaan myös liikenne- ja logistiikkasektorille ja vahvistetaan yhteistyötä energiatehokkuuden alalla.

Useita poliittisen yhteistyön verkostoja

Poliittisella tasolla sekä viranomaisyhteistyössä Barentsin kysymyksiin on vuosien myötä kehittynyt tiivis yhteistyöverkko ohjaus- ja työryhmiä sekä neuvostoja. EU:n ja sen kanaviston (mm. Kolarctic, Euregio Carelia ja nyttemmin ENPI) ohella toimivat Barentsin euroarktinen neuvosto sekä etenkin ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen kysymyksissä Arktinen neuvosto, jonka jäsenistöön kuuluvat myös Yhdysvallat ja Kanada.

Ajankohta edetä Barentsin suhteen on otollinen, sillä tämänhetkisellä EU:n puheenjohtajamaalla Saksalla on tuoretta mielenkiintoa PU:n suuntaan. Se on mm. ryhtynyt rahoittamaan ympäristökumppanuutta (Ranskan ja Iso-Britannian ohella). Suomi puolestaan toimii parhaillaan Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana (2006-2007).

Mahdollisuuksia nyt avoinna

Kun sekä Barents-yhteistyön organisaatio että sen poliittinen kehikko ovat jo valmiina, on sekä hallitusten että elinkeinoelämän aika ryhtyä todenteolla hyödyntämään avautuvia mahdollisuuksia.

Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamohanke (SWTP) voisi toimia esimerkkinä hallitusten ja elinekeinoelämän yhteishankkeesta (PPP), jossa näkyy myös kv. rahoituslaitosten (EBRD, NIB) aktiivinen panostus. Hankkeen myötä venäläisestä yhteistyökumppanista (Vodokanalista) on kehittynyt alallaan esimerkillinen yritys koko Venäjälle.

Pohjoismaisen investointipankin (NIB) Venäjän ja PU:n ympäristökumppanuushankkeista (NDEP) vastaava vanh. varapääjohtaja Harro Pitkänen kertoi pankkisektorin odottavan Barentsiin asetettujen odotusten konkretisoitumista rahoitettavissa oleviksi käytän-nön hankkeiksi.

Haasteena korkealuokkaiset hankkeet ja sidosryhmien löytäminen

Haasteena on löytää riittävän korkealuokkaisia hankkeita sekä sellaisia paikallisia sidosryhmiä ('stakeholders'), joilla olisi omaakin rahoitusta niihin.

Käydyssä keskustelussa todettiin, että Venäjän talouskasvu ja federaatiolle Moskovaan kertyneet varannot eivät ole juuri näkyneet alue- ja paikallistasolla hankkeisiin osallistumismahdollisuuksia kasvattavasti. Lähialueyhteistyön ja EU-rahoituksen tiukentuvat raamit eivät tässä tilanteessa helpota uuden hanketoiminnan edistämistä.

Yksityissektorin lisäpanostusta kaivataan enenevästi sekä Venäjältä että ulkomailta. Barents-investoinneista ja niiden rahoituksesta onkin järjesteillä Barentsin elinkeinoelämän kumppanuuskokous 18.-19.4.07 Lapissa (6th Barents Industrial Partnership meeting). Suomi toimii puheenjohtajana myös BEAC:n taloustyöryhmässä, joka on tilaisuuden pääjärjestäjä.

Lisätietoja:
- www.arctic-council.org
- www.beac.st
- ec.europa.eu/comm/external_relations/north_dim/index.htm
- www.nib.int/en/index.html
- www.paavolipponen.org/cgi-bin/puheet.php?key=382
- www.ramboll.com/eng/default.htm

Suomen Pietarin pääkonsulaatti
www.kauppapolitiikka.fi