Ministeri Lehtomäen vienninedistämismatkat jatkuivat

"Laskeskelin aamulla käyneeni noin 3,5 vuoden mittaisella ministerikaudellani peräti 53:ssa eri valtiossa siten, että matkustuspäiviä on ollut vuosittain yli sata. Kaikki matkat yhteenlaskien olenkin ollut matkoilla ajallisesti laskien yli vuoden", kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki toimittajien aamukahvitapaamisessaan 24. tammikuuta.

Viimeisimmät viennin- ja kansainvälistymisen edistämismatkat Lehtomäki teki tammikuussa Kazakstaniin sekä Persianlahden alueelle Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin.

Kazakstanissa mukanani oli yli 30-henkinen kauppavaltuuskunta ja Persianlahden maissa puolestaan yli 20-henkinen bisnesdelegaatio, Lehtomäki kertoi. Molemmat matkat suuntautuivat maihin, joissa valtion vienninedistämisponnisteluilla on merkitystä. Suomen kauppa Kazakstaniin on ripeässä kasvussa, minkä vuoksi avasin Kazakstaniin Finpron uuden vientikeskuksen. Matkallani myös allekirjoitettiin maittemme välille sopimus investointien suojaamisesta, ministeri jatkoi.

Persianlahden alue Suomelle kaupallisesti merkittävä

Yhdistyneet Arabiemiraatit on Suomen kolmanneksi tärkein vientikohdemaa Euroopan ulkopuolisista maista USA:n ja Kiinan jälkeen. Se on Saudi-Arabian tavoin hyvin varakas valtio, johon Suomen on nyt ja jatkossakin syytä ylläpitää aktiivisia kauppasuhteita. Kahdenvälisten kauppasuhteiden ylläpito on tärkeää senkin vuoksi, että Euroopan Unionia ei hahmoteta ko. alueella aina kovin selvästi.

Lehtomäki alleviivasi, että Suomen omassa intressissä on syytä ylläpitää monipuolisesti kauppasuhteita myös meille tuntemattomampiin valtioihin eri ilmansuunnissa.

EU:n vapaakauppasopimuksia alustettiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella

Joulukuussa päättyneen puolivuotisen Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kauppa- ja kehityspoliittista saavutuksista Lehtomäki mainitsi, että aktiviteettia oli eri asioissa, vaikka WTO:n neuvottelukierroksella oltiinkin joulukuun lopussa aikalailla samassa tilanteessa kuin heinäkuussa Suomen puheenjohtajuuskauden alkaessa. Sen sijaan kaudellamme - kun neuvottelukierroksen vauhti hidastui - pohjustettiin EU:n suunniteltuja laaja-alaisia vapaakauppasopimuksia. Niitä EU tavoittelee muun muassa Etelä-Korean, Intian ja Aseanin kanssa.

Näiden vapaakauppasopimusten taustalla on kauppapoliittisen toimintakentän laajentuminen. Näitä kysymyksiä on pohdittu Suomen kansallisessa kauppapoliittisessa ohjelmassa ja EU:n tasolla puheenjohtajuuskaudellamme julkistetussa komission Global Europe-tiedonannossa. Kaupan ja kehityksen tematiikka on noussut yhdeksi keskeiseksi aiheeksi, josta EU:ssa Suomen kaudella hyväksyttiin Aid for Trade-aloite. Tässä aloitteessa on kyse kehitysmaiden kauppakapasiteetin tukemisesta eri tavoin, jotta niillä olisi mahdollisuus monipuolisempaan vientiin.

Suomen puheenjohtajuuskaudella päätettiin myös EU:n mallisopimuksesta investointien suojaamiseen liittyen. Kehityspolitiikassa puolestaan päätettiin puheenjohtajuuskaudellamme uusista rahoitusmekanismeista, Lehtomäki lisäsi.

www.kauppapolitiikka.fi