VENÄJÄN KASVAVA TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖ AVAA SUOMELLE MAHDOLLISUUKSIA

Venäjällä on yli 400 000 tutkijaa, joista merkittävä osa on perustutkimuksessa ja teollisuutta palvelevassa soveltavassa tutkimuksessa. Naapurissa sijaitseva Pietari on toiseksi suurin koulutuksen, tutkimuksen ja kehitystoiminnan keskus Moskovan jälkeen. Suomalaisen teollisuuden ja tutkimuslaitosten yhteydet Venäjään ovat kuitenkin hyvin vähäiset. Luoteis-Venäjän innovaatiojärjestelmää ja suomalaisten mahdollisuuksia hyödyntää sitä on kartoitettu Tekesin suomalais-venäläiseltä tutkijaryhmältä tilaamassa selvityksessä.

Venäjän tuotannon kasvuksi ennustetaan 6 prosenttia vuodessa vuosikymmenen loppuun saakka. Tämä merkitsee investointeja ja uuden teknologian käyttöönottoa. Investointien kas-vun myötä Suomella on hyvät mahdollisuudet lisätä teknologiavientiä. Suomella on erittäin paljon Venäjälle sopivaa teknologiaa, mutta yri-tykset tarvitsevat paikallisia asiantuntijoita pro-jektien läpivientiin ja sovellutusten kehittämi-seen, sanoo tutkimusjohtaja Hannu Hernes-niemi Etlatieto Oy:stä.

Monet kansainväliset tieto- ja viestintäteknolo-gian sekä elektroniikka-alan yritykset ovat pe-rustaneet tutkimus- ja kehityskeskuksia Venäjäl-le. Pietari on ollut erittäin suosittu sijoituspaik-ka, koska siellä palkkataso on alle puolet Mos-kovan palkkatasosta ja osaaminen korkeatasois-ta. Kaupungissa on myös paljon näiden alojen korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Pietarissa toimii mm. Sun Microsystemsin, Motorolan, Intelin ja LG Elektronicsin sekä Siemensin tut-kimuskeskukset. Suomalaisilla t&k-intensiivisillä yrityksillä ei vielä ole kehityskeskuksia Venäjällä.

Venäjän innovaatiojärjestelmä tarvitsee asiakkaita

Venäjän taloudelliset panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen romahtivat 1990-luvun tait-teessa. Vuonna 2003 Venäjän t&k-menot olivat 4 966 miljoonaa euroa eli hieman pienemmät kuin Suomen panostukset. Venäjän t&k-menojen kehitys on kääntynyt kasvuun ja tuskin enää alittaa Suomen t&k-panostuksia arvioivat tutkijat.

Tutkijoiden mukaan Venäjän t&k:n ongelma on sen valtiokeskeisyys. Valtio kontrolloi suurinta osaa tutkimuslaitoksista ja korkeakouluista, mutta sillä ei ole antaa niille töitä, koska sotate-ollisuuden ja avaruusteollisuuden tilaukset ovat nyt huomattavasti pienempiä kuin ennen. Venä-jän omat yritykset ovat toistaiseksi pystyneet kehittämään toimintaansa muuten kuin t&k:n avulla. Tämä on ajanut tutkimuslaitokset ja tut-kijat etsimään yhteistyökumppaneita ulkomailta.

Suomalaisyritykset ovat soveltajia. Venäjällä tehdään puolestaan paljon perustutkimusta. Täydennämme teknologiassa hyvin toisiam-me, mikä on hyvä pohja uusille tuoteinnovaa-tioille. Suomalaisilla yrityksillä on tieto- ja viestintäteknologiassa ja tuotantoteknologias-sa hallussaan maailmanlaajuisia markkinointi-kanavia, jotka venäläisiltä puuttuvat, arvioivat tutkijat.