Arto Mustajoki
Venäjän kielen ja kirjallisuuden professori

Venäjäkö vaikeaa?

Monet suomalaiset eivät halua opetella venäjää joko sen vuoksi, että he kokevat antipatiaa venäläisiä kohtaan tai siksi että he eivät katso venäjän kielen taitoa tarpeelliseksi. On kuitenkin myös paljon niitä, jotka haluaisivat opetella puhumaan ja ymmärtämään venäjää, mutta pelkäävät kielen vaikeutta. Mistä sitten johtuu venäjän kielen maine vaikeana kielenä? Onko sille perusteita?
Varmasti kaikissa kielissä on omat vaikeutensa. Englannin kieli on hyvin idiomaattinen, sama asia voidaan ilmaista monin eri tavoin. Joidenkin englannin kielen yksityiskohtien kuten artikkelien käytön täydellinen oppiminen on ulkomaalaiselle lähes mahdotonta. Tämän vuoksi meidän on melkein mahdoton oppia puhumaan hyvää englantia, näin meidän on tyytyminen yksinkertaistettuun ”euroenglantiin”. Ruotsin kieli vaikuttaa melko helpolta, mutta on siinäkin omat ongelmansa. Vai oletko aina varma substantiivien suvusta ja monikon päätteestä?

Ei voida kieltää, etteikö venäjässäkin olisi vaikeita asioita. Venäjän kielen maine vaikeana kielenä on kuitenkin liioiteltu. Otetaan pari esimerkkiä. Suomalaisia pelotellaan usein venäjän kielen ässillä, joita kerrotaan olevan iso leegio, minkä vuoksi niitä on mahdoton ulkomaalaisen oppia. Tosiasiassa venäjän seitsemästä ässästä vain yksi (kaikkein harvinaisin, niin sanottu kaalikeittoässä), on sellainen joita ei ole muissa kielissä. Toinen venäjän kielen piirre, jolla oppilaita pelotellaan, on venäjän kielen verbiaspektit. Niistä kerrotaan kauhujuttuja, joiden mukaan yksikään ulkomaalainen ei voi hallita niiden käyttöä äidinkielisen tavoin. Näin varmaan onkin, mutta siihen voisi todeta: entäs sitten! Vaikka monelle suomenruotsalaiselle tuottaa ongelmia saada suomen objektin sijamuodot aina kohdalleen, tämä ei mitenkään haittaa heidän selviytymistään vaativistakin kielenkäyttötilanteista. Suomalaisille aspektien idea avautuu joka tapauksessa paljon helpommin kuin monille muille koska niiden käyttö muistuttaa suomen objektin sijanvalintaa (luin kirjan ~ luin kirjaa).
Vaikeuksien sijasta voitaisiin korostaa venäjän kielen helppouksia. Venäjässä on yllättävää samankaltaisuutta suomen kielen kanssa. Sanajärjestys on venäjässäkin suhteellisen vapaa. Venäjässä on samantyyppinen omistusrakenne kuin suomen kielessä (Minulla on …~ U menja est’…). Substantiiveilla ei ole venäjässäkään artikkelia. Kaikki seikkoja, jotka aiheuttavat hankaluuksia kun opettelemme länsieurooppalaisia kieliä.
Erityisen paljon venäjän kielen opiskelua helpottavat sanat, joita ei tarvitse varsinaisesti opetella vaan ne saa ilmaiseksi. Kokosin television Kapusta-kurssia varten listan tällaisista sanoista. Luettelosta tuli todella pitkä – pari tuhatta sanaa. Osa sanoista on käytännöllisesti katsoen samanlaisia kuin suomessa: banan, file, ministr. professor, stadion, apteka, kiosk, dokument, matematika, jurist, kilometr, katastrofa, lamna, viski, demokratija. Joidenkin sanojen tunnustaminen vaatii vähän muiden kielen tuntemista, kuten esimerkiksi sanojen park, universitet, student. Ei voi sanoa vaikeaksi.
Helpotuksen venäjän kielen opiskeluun tuo myös venäläisten innokkuus ottaa kieleensä uusia ja uusia vierasperäisiä sanoja. Monet venäläiset eivät pidä siitä, että uudissanoihin tartutaan silloinkin, kun siihen ei ole tarvetta. Tämä kuitenkin auttaa ulkomaalaista selviytymään venäjänkielisestä puheesta. Yleissääntö on: jos et tiedä tai muista mitä jokin asia on venäjäksi, niin sano se englanniksi: ivent, praivesi, kreativ, šopping, klining-personal.