Kreikan kriisi ei ole ehkä ohi

Kreikan valtiovarainministeri George Papaconstantinou varoitti 26.4.2010 parlamentille, että jos Kreikka ei saa taloudellista tukea 19.5 mennessä, maa menee konkurssiin. Tähän päivämäärään mennessä Kreikan on maksettava pois 9 miljardia euroa. Kreikan ulkomaanvelka on 300 miljardia euroa, julkisen talouden alijäämä oli vuonna 2009 12.7–13.6% BKT:stä. Budjettivajeen olisi pitänyt olla alle 4%.
Uutistoimisto Reutersin mukaan mielipidemittausten mukaan 60,9% kreikkalaisista on kuitenkin tyytymättömiä lainaan, 70,2% oli täysin IMF:n rahoitusta vastaan kireän säästöohjelman tähden. Euroopan unioni ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat sopineet 110 miljardin euron lainapaketista Kreikan hyväksi. Yleislakko tekee kriisistä kalliimman kuin EU:n ja IMF:n päätettäessä 110 miljardin €:n laina- ja avustuspaketista oletettiin. Lainan vastineeksi Kreikan on leikattava valtion talousarviosta 20%.

Miten tämä leikkaus on käytännössä laskettavissa ja valvottavissa, on kreikkalaisen taiteen oma laji. Julkisesti on pelätty ja muistettu Kreikan väkivaltaisten vallankumouksien perinnettä. Itävallan keskuspankin pääjohtaja EKP:n yleisneuvoston jäsen Ewald Nowotny on valanut luottamusta, ettei Kreikan kriisi leviäisi, "ei ole taloudellisia merkkejä, jotka osoittaisivat taudin leviämiseen".

Syntyykö globaalikriisi?

Kreikan aiheuttamat ongelmat kohtelevat tylysti koko euroaluetta, mutta myös Viroa, joka tahtoisi päästä euro-maiden joukkoon. Sen enempää myöskään Yhdysvallat kuin Venäjä eivät voi riemuita Kreikan kriisistä. Kriisi häiritsee kaikkia.
Huhut koskevat Italian, Portugalin ja Espanjan talouksia. Standard Bankin strategi Steve Barrowin mukaan Kreikka ja Irlanti eivät kykene selviytymään ulkomaan veloistaan. Luottoluokitusyhtiön S & P pelätään alentavan uudemman kerran Espanjan luokitusta. Arbat Capital määritteli euroalueen heikoimmiksi talouksiksi Espanjan ja Portugalin. Fitch alensi Kreikan luokitusta. Irlannin ja Kreikan kykyä maksaa ulkomaan velat pitkällä aikavälillä pidetään kyseenalaisena. Portugalin julkisen velan luotto tipahti 27.4.2010 "roskalainaluokkaan" (S & P) ja 28.4. tipahti Espanjan luokitus. Moody's alensi 30.4. luottoluokitusta yhdeksältä Kreikan pankilta: luoton hinta käy Kreikassa koko ajan yhä kalliimmaksi.

Amerikkalainen suursijoittaja, Quantum rahaston perustaja, professori James Beeland Rogers ennakoi euron loppua 15–20 vuoden kuluessa. Bloombergin haastattelussa maaliskuussa Rogers esitti ratkaisuksi sallia Kreikan mennä konkurssiin. Euro hyötyisi arvon alentumisesta suhteessa dollariin. Neljä suurta saksalaista taloustieteen professoria vaativat 26.3.2010 Financial Times –lehdessä, että Kreikan pitäisi poistua euroalueelta ja palattava dragmaan. Professoreiden mukaan Kreikan tiukka ohjelma vain syventää maan taantumaa.

Kuuluisa rahoittaja ja miljardööri George Soros uhkasi 12.4.2010 brittiläisen Financial Times –lehden haastattelussa, että euro-valuutta-alue ja koko EU romahtaa, jos Saksan hallitus ei myönnä edullista lainaa Kreikan hyväksi. Soroksen mukaan EU:n maiden tulisi kehittää joustavampi menetelmä budjettialijäämän leikkaamiseksi. 500 miljoonan ihmisen paluun eurosta kansallisiin valuuttoihin aiheuttaisi kaaoksen.

Izvestija-lehdessä Anastasia Savinyh ja Jevgeni Arsjuhin kirjoittivat koskettavasti, että Kreikan kriisin hinta on kova ja sitä koko Eurooppa joutuu maksamaan. Artikkelissa viitataan myös Gary Jenkinsin haastatteluun: tämän mukaan edessä voi olla pahin rahoituskriisi 100 vuoteen. Angela Merkel on luonnehtinut, että kyseessä on "koko Euroopan turvallisuudesta". Nyt on jo selvää, että Euroopan unionin talouskasvuennusteet vuodelle 2010 1% ja vuodelle 2011 1,75% jäävät paperille. Sijoittajat eivät ole tyytyväisiä Saksan lisääntyneeseen taakkaan Kreikka-kriisissä: Saksan DAX-indeksi laski 3,1% toukokuun alussa viikon takaiseen verrattuna.

Dollari on vahvistunut suhteessa euroon 12% vuoden 2010 aikana. Amerikkalaisten tuotteiden vienti Eurooppaan kokee haittoja. Yhdysvaltojen markkinat ovat reagoineet toistaiseksi levollisesti. Rahoitusmarkkinoiden ongelmat ja levottomuudet eivät kuitenkaan leviä suoraan, vaan eurooppalaisten pankkien tappiot voivat aiheuttaa paniikkia amerikkalaisissa pankeissa ja luotonannin rajoittamista. Kreikan kriisin leviäminen euroalueen kautta Yhdysvaltoihin näkyy osakekursseissa: Dow Jones Industrial Average tipahti toukokuussa viikon takaisesta luvusta 2%, Standard & Poor's 500-osakeindeksi menetti lähes 2,4%. Alumiinin ja kuparin hinnat ovat laskeneet.

New Yorkin yliopiston taloustieteen professori Nouriel Roubini arvioi 27.4.2010 Los Angelsissa talouskonferenssissa, että euroalue voi hajota parissa päivässä. Kreikka on vasta jäävuoden huippu. Valtiovelan kriisi koskisi pian myös Japania ja Yhdysvaltoja. Harvardin yliopiston taloustieteilijä Jeffrey Frankel kuvaa kriisin kasvua globaaliksi. Raghuram Rajan, Kansainvälisen valuuttarahaston entinen pääekonomisti ja nykyään chicagolaisen yliopiston rahoituksen professori, pitää mahdollisen uuden globaalin kriisin lähtökohtina eurooppalaisten maiden huomattavaa julkista velkaa.

Venäjä ja Kreikka

Historiasta tiedetään, että Kreikan liikemiehet ovat asuneet Mustanmeren rannoilla ja käyneet kauppaa monilla alueilla Venäjää. Maiden poliittiset suhteet ovat hyvät. Venäjä ja Kreikka ovat sopineet Burgas – Alexandroupolis –öljyputken rakentamista. Putki valmistunee vuonna 2011. Helmikuussa 2010 Venäjän presidentti Dmitri Medvedev, pääministeri Vladimir Putin ja Kreikan pääministeri Georgios Papandreou ovat vakuuttaneet, että hanke toteutuu. Putken suunnittelu perustuu kolmikantaan Kreikan, Bulgarian ja Venäjän välillä. Myöskään kunnianhimoinen kaasuputki "South Stream" ei esty Kreikan kriisin tähden.

Venäjä sijoittui kolmanneksi Kreikan kauppakumppanina: Venäjä vie polttoaineita, metallia, viljaa, puuta ja sotatarvikkeita, Kreikan vienti Venäjälle on vähäisempää. Venäläisten Kreikkaan matkustavien turistien määrä on kasvanut vuosittain 50%. Venäläiset ovat olleet kiinnostuneita Kreikan kiinteistöistä. Kreikan pankkeja on pidetty luotettavina, kiinteistöjä hyvänä sijoituksena, mutta nyt kiinteistöjen sijoituksen arvo ei enää kasva Kreikassa. Mikäli Kreikalla menee heikosti, tämä vähentää Venäjän vientituloja Kreikasta.

Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen katsaus 18 (7.5.2010) Bofit toteaa viimeisimmissä ennusteissa heijastuvan epävarmuutta, kun ennustetaan Venäjän talouden kehitystä. Maailmanpankki odottaa vuodelle 2010 Venäjän talouden kasvavan 5-5,5%, IMF 4%, EU:n komissio 3,5% ja Venäjän talousministeriö 4%. Mainituissa laskelmissa oletuksen öljyn keskimääräisestä hinnasta vaihtelevat 76 dollarista 85 dollariin tynnyriltä. Venäjän keskuspankin valuuttavarannot kasvoivat maalis- ja huhtikuun aikana noin 30 miljardia dollaria. Varanto oli huhtikuun lopulla yli 460 miljardia $.

Venäjän hallituksen vuoden 2010 talousarvio perustuu raakaöljyn 58$ hintaan tynnyriltä; yli 80$ tynnyriltä vuoden 2010 alkupuolella ja toukokuussa 74,51$ tynnyriltä ovat huomattavasti korkeammat kuin talousarvion luvut. Venäjän pörssin Micex-luku tippui kuitenkin toukokuun alussa 15.8% huhtikuun huippulukuun verrattuna. Venäjän osakemarkkinat ovat herkät maailman talousnäkymille. Kaasuyhtiö OAO Transneft romahti 5,7% ja öljyntuottaja OAO Rosneft 5,9%. Teräsyhtiö OAO Novolipetsk Steel laski 5,5%, hiilen tuottaja OAO Raspadskaya laski 11,8%, OAO Norilsk Nickel 7,5% ja OAO Rostelecom 13,8%.

Talouskriisin toinen vaihe on mahdollinen. Mikäli toinen vaihe alkaa Kreikan ongelmista, ongelmat kohtaavat myös Venäjää. Euro heikkenee voimakkaasti suhteessa dollariin, mutta rupla vahvistuu euron suhteen ja rupla heikkenee suhteessa dollariin. Tuonti lisääntyisi euroalueelta Venäjälle, mikä olisi kielteistä Venäjän talouskasvulle. Vielä pahempi seuraus Venäjälle olisi voimakas öljynhinnan lasku. Virallisen kurssin mukaan Yhdysvaltain dollari oli 7.5. 30.58 ruplaa. Edellisen kerran dollari oli yli 30 ruplaa kaksi kuukautta aiemmin 27.2.2010. Euro on laskenut yli 40 ruplasta 38.96 ruplaan. Venäjän kansantalouden energiariippuvuus ei vähene eurotuotteiden voittaessa markkinoita Venäjällä. Tuo ongelma rikkoo Venäjän hallituksen rakentamaa antikriisiohjelman innovaatioon ja talouden monipuolistamiseen tähtääviä tavoitteita vastaan.

Valuuttojen nimellisarvon muutos on puutteellinen kuva tilanteessa, inflaatio tulisi ottaa huomioon. Euron vaihtokurssin lasku merkitsee venäläisille euroalueelta tuotujen tavaroiden halpenemista. Tämä vähentää Venäjällä inflaatiopaineita. Huhtikuussa 2010 inflaatio oli Venäjällä "ennätyksellisen" alhainen, 6% vuositasolla, mikä on silti yli EU-tason. Huhtikuussa inflaatio oli 0,3%, kun vuotta aiemmin se oli 0,7%.

Pietarissa inflaatio oli huhtikuun tietojen valossa vuositasolla 4,2%. Venäjällä elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuositasolla 4,1%. Kuluttajahintojen muutokseen on liittynyt hyvä "Suomi-aspekti": Euron arvon lasku tekee venäläisille Suomeen suuntautuvan matkustamisen entistä houkuttelevammaksi. Euron vaihtokurssin alentuminen suhteessa ruplaan ja dollariin hyödyttää myös suomalaista vientiteollisuutta. Dramaattisuus on Kreikka-lainan kovassa hinnassa EU:n kansalaisille.

J.M.