|
 |
|
Ranska uskoo Venäjän talouskasvuun
Ranskan ulkomaankauppaministeri Francois Looskin mukaan Ranskan ja Venäjän suhteet
perustuvat luottamukselle poliittiseen ja taloudelliseen keskinäiseen luottamukseen.
Ranska ”luottaa, että Venäjällä pysyy kestävä taloudellinen kasvu”. Venäjällä on
tapahtunut huomattavasti poliittisen ja taloudellisen epävakauden poistamiseksi.
Nykytilanne avaa laajat mahdollisuudet ulkomaisille investoinnille Venäjälle. Francois
Looskin mukaan Venäjän ja Ranskan välisestä yhteisprojekteista on loistavia esimerkkejä,
kuten ilmakehän ja avaruuden tutkimuksessa, energiateollisuudessa, kuljetuksen piirissä,
maataloudessa ja lääketeollisuudessa. Kaupan ja talouden yhteistoiminnan mahdollisuudet
ovat Loosin mukaan valtavat, mikä luo edellytyksiä kehittää myös poliittista
yhteistoimintaa. Loos toivoi erityisesti Ranskan yrittäjille mahdollisuuksia selvittää
Uralin alueen mahdollisuuksia yhteistoiminnan löytämiseksi sikäläisten yrittäjien
kanssa..
Lähde: Uutistoimisto RIAN 29.10.2003
|
|
Jukosin pääjohtajan pidätys herättää epävarmuutta Venäjän politiikkaa kohtaan
Lauantaina 25.10. pidätettyä Mihail Hodorkovskia syytetään mm. veronkierrosta,
asiakirjojen väärentämisestä ja kavalluksesta. Osa syytteistä liittyy 1990-luvun
puolivälissä tapahtuneisiin suuryritysten yksityistämisiin, joiden yhteydessä
Hodorkovski useiden muiden Venäjän suurliikemiesten tapaan loi omaisuutensa.
Viranomaisten menettelytavat Jukosin tutkintaprosessin aikana ovat herättäneet
kysymyksiä Venäjän olemuksesta oikeusvaltiona, sillä toimia ei pidetä kaikilta osin
lainmukaisina. Venäjän 1990-luvulla tapahtuneet yksityistämiset eivät useinkaan sujuneet
lain kirjaimen tai periaatteiden mukaan eli monet suuryritysten yksityistämisiin
tuolloin osallistuneet henkilöt voisivat olla samanlaisten syytteiden kohteina.
Avoimena on toistaiseksi kysymys siitä, laajennetaanko tutkimuksia muihin yrityksiin ja
aletaanko yksityistämisiä mahdollisesti jopa purkaa. Aiemmin syksyllä presidentti Putin
totesi, että tehtyjä yksityistämisiä ei peruuteta.
Mihail Hodorkovskin pidätykseen voivat joidenkin tarkkailijoiden mukaan olla syynä
lähestyvät duuman vaalit, joihin osallistuvia oppositiopuolueita Jukos on tukenut.
Toisaalta syynä voi olla tavoite pitää luonnonvarat venäläisessä omistuksessa, sillä
Jukos on käynyt neuvotteluja amerikkalaisten öljy-yhtiöiden kanssa huomattavan osuuden
myynnistä niille. Luonnonvarojen omistuskysymysten merkitykseen viittaa sisäministeri
Boris Gryzlovin keskiviikkoinen lausunto, jonka mukaan Venäjän luonnonvarat kuuluvat
kaikille kansalaisille. ”Se, että luonnonvaroihin on annettu yksityisille yrityksille
käyttöoikeuksia ei tarkoita, että yritykset saisivat pitää niistä saadut voitot.”
Tarkkailijoiden mukaan Jukosin tapahtumat ovat osoitus Kremlin sisällä vaikuttavan ns.
voimarakenteiden (turvallisuuspalvelu, armeija) ryhmittymän aseman vahvistumisesta.
Ryhmä on presidentti Putinin myötä tullut vastapainoksi Jeltsinin kaudella syntyneelle
reformiryhmittymälle, johon kuuluu mm. suuryritysten johtajia. Ristiriidoista hallinnon
sisällä kertoo se, että Kremlin esikuntapäällikkö Aleksander Voloshin on pyytänyt eroa
vastalauseena Hodorkovskin pidätykselle.
Hodorkovskin pidätys on heikentänyt Venäjän kansainvälistä mainetta sijoituskohteena ja
yritystoimintaympäristönä, jonka parantamiseen presidentti Putin on kaudellaan panostanut.
Pörssikurssit laskivat Venäjällä Mihail Hodorkovskin pidätyksen seurauksena
Maanantaina 28.10. RTSindeksi laski 10% ja Jukosin osakkeet halpenivat päivän aikana 17%.
Tiistaina indeksi kuitenkin kääntyi 5 prosentin nousuun, mutta laski taas keskiviikkona
vajaat 4%. Indeksin kehityksen vaikutti vahvasti Jukosin osakekurssi.
Rupla heikkeni maanantaina dollariin nähden 17 kopeekkaa 30,08 ruplaan dollarilta,
mutta on sen jälkeen taas vahvistunut. Torstaina Venäjän keskuspankin dollarinoteeraus
oli 29,86 ruplaa.
Osittainen kilpailu Venäjän sähkötukkumarkkinoilla alkoi 1.11.2003
Pääministeri Mihail Kasjanov allekirjoitti 24.10. päätöksen, jonka mukaan
sähköntoimittajat saavat siirtymäkauden aikana myydä enintään 15% tuottamastaan sähköstä
vapailla tukkumarkkinoilla. Ostajat voivat vastaavasti hankkia vapailta markkinoilta
enintään 30% laskennallisesta kulutustarpeestaan. Siirtymäkausi ulottuu keväällä 2003
voimaan tulleiden lakien mukaan vähintään heinäkuuhun 2005. Siirtymävaiheen järjestelyssä
on mukana 60 Venäjän yhteensä 89 hallintoalueesta.
Vähittäiskauppa jatkaa kasvuaan Baltian maissa
Kaupan kasvua Baltian maissa tukee palkkojen nousu, työllisyyden parantuminen ja
luotonannon ripeä kasvu. Lisäksi valtion tulonsiirrot ovat hieman lisääntyneet.
Virossa vähittäiskaupan nimellinen arvo kasvoi tammi-heinäkuussa 9% vuotta aiemmasta.
Kasvuvauhti on siten hidastunut viime vuodesta, jolloin vähittäiskauppa lisääntyi 15%.
Moottoriajoneuvojen ja niiden osien myynti on tänä vuonna kasvanut 15%. Myös vaatteiden
ja kenkien myynti on lisääntynyt 15%. Elintarvikkeiden myynti on kasvanut 14%.
Latvian vähittäiskaupan arvo oli tammi-elokuussa 12% suurempi kuin vuotta aiemmin.
Myös Latvian vähittäiskaupan kasvu on hidastunut viime vuodesta, jolloin kaupan arvo oli
18% suurempi kuin vuonna 2001. Nopeimmin on kasvanut vaatteiden ja kenkien (36%) sekä
huonekalujen, kodinkoneiden ja rakennustarvikkeiden (25%) myynti.
Liettuassa vähittäiskauppa kasvoi viime vuonna 12% ja kasvu jatkui yhtä nopeana kuluvan
vuoden tammi-elokuussa. Liettuassa eniten lisääntyi huonekalujen ja kodinkoneiden (45%),
tekstiilien ja kenkien (24%) sekä moottoriajoneuvojen (18%) myynti.
Suomen Pankki idäntalouksien yksikkö
30.10.2003
|
|
Venäjän talouskasvu edelleen nopeaa
Bruttokansantuotteen kehitystä ennakoiva viiden perustuotannonalan yhteenlaskettu
tuotanto nopeutui syyskuussa ja kasvoi 8,3% viime vuoden syyskuusta. Kuluvan vuoden
kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana tuotanto lisääntyi 7% viime vuoden vastaavasta
ajasta. Sekä teollisuustuotanto että rahtikuljetukset kasvoivat 7%, vähittäiskaupan
myynti 8% ja rakentaminen 14%, kun taas maataloustuotanto väheni 2%.
Teollisuustuotannosta keskimääräistä nopeammin kasvoivat edelleen mm. raakaöljyn
tuotanto (12%), rautametallurgia (9%) sekä koneenrakennus ja metallituoteteollisuus (8%).
Lisääntyneen öljyntuotannon seurauksena raakaöljyn ja öljytuotteiden kuljetukset kasvoivat
rahtikuljetuksista nopeimmin eli 16%. Maatalouden heikkoon kehitykseen on syynä huonoista
sääoloista johtunut viime vuotta pienempi viljasato. Viljaa oli syyskuun loppuun mennessä puitu
bruttomääräisesti 65,5 miljoonaa tonnia, mikä on 24% vähemmän kuin viime vuoden vastaavana
aikana.
Venäjän työttömyys viime vuotta suurempaa
Venäjällä oli elokuun lopussa 5,5 miljoonaa työtöntä. Kansainvälisen työjärjestön ILOn
metodologian mukaan laskettuna työttömänä oli 7,7% työvoimasta kun viime vuoden
elokuussa työttömyysaste oli 7,2%. Työttömien määrä alkoi kasvaa viime vuoden lopulla
vähennyttyään sitä ennen kolmen vuoden ajan. Työttömyyden lisääntyminen talouden
ripeästä kasvusta huolimatta kertoo talouskasvun keskittymisestä muutamalle harvalle
sektorille.
Presidentti Putin kannusti APEC-maita yhteistyöhön Venäjän itäosissa
Bangkokissa tällä viikolla pidetyssä Aasian ja Tyynen meren maiden
talousyhteistyöjärjestön APECin jäsenmaiden johtajien kokouksessa presidentti Putin mm.
totesi Venäjän panostaneen varsin paljon Siperian kauttakuljetusjärjestelmään ja olevan
valmis auttamaan Aasian ja Tyynen meren alueen energiatarpeiden tyydyttämisessä. Lisäksi
Venäjä pyrkii aiemman aloitteensa pohjalta kehittämään APEC-maiden värimetallikaupan
edellytyksiä. APEC-maiden osuus Venäjän viennistä on 15% ja tuonnista vajaat 20%.
Venäjän suurimpia APECkauppakumppaneita ovat Kiina, USA, Japani ja Etelä-Korea.
Suomen Pankki idäntalouksien yksikkö
23.10.2003
|
|
Venäjän talous kasvoi nopeasti vuoden ensimmäisellä puoliskolla
Viiden perustuotannonalan yhteenlaskettu tuotanto oli tammi-kesäkuussa 7,2% suurempi
kuin viime vuoden vastaavana aikana. Eniten eli 14 % lisääntyi rakennustuotanto.
Vähittäiskaupan myynti kasvoi 9% ja rahtikuljetukset ja teollisuustuotanto molemmat
noin 7%. Maataloustuotanto pysyi viime vuoden tasolla. Kasvun kotimaisina lähteinä
olivat sekä investointiettä kulutuskysyntä. Kiinteät investoinnit olivat ensimmäisellä
vuosipuoliskolla 12% suuremmat kuin viime vuoden vastaavana aikana. Myös energian
korkeaan maailmanmarkkinahintaan perustuva viennin lisäys edisti talouden kasvua.
Inflaatio ei osoita hidastumisen merkkejä Venäjällä
Kuluttajahinnat olivat heinäkuussa 13,9% korkeammalla kuin vuotta aiemmin. Hintojen
nousunopeus oli sama kuin kesäkuussa ja ylitti hieman toukokuun lukeman. Kuluvan vuoden
alusta heinäkuun loppuun kuluttajahinnat ovat nousseet jo 8,7%, kun hallituksen tavoite
koko kuluvan vuoden inflaatiolle vuoden lopussa on 10-12%. Nopeaa inflaatiota pitää
osaltaan yllä hintasääntelyn alaisten julkisten palveluiden kallistuminen. Esimerkiksi
asumis- ja kunnallispalvelut olivat heinäkuussa 42 % kalliimpia kuin vuotta aiemmin.
Inflaatioon on vaikuttanut myös rahamäärän kasvu, joka on johtunut suurten vientitulojen
virtauksesta maahan, luotonannon lisääntymisestä ja finanssipolitiikan asteittaisesta
löysentämisestä tämän ja viime vuoden aikana. Kesäkuussa lavean rahan (käsittää kierrossa
olevan ruplamääräisen käteisen ja pankkitalletukset) määrä oli 49% suurempi kuin viime
vuoden kesäkuussa. Kasvunopeus on kiihtynyt tasaisesti koko kuluvan vuoden ajan,
tammikuussa se oli 32%. Keskuspankin käytettävissä olevat rahapolitiikan välineet
rahamäärän supistamiseksi eivät vielä ole riittävän tehokkaita. Toisaalta rahamäärän
kasvu heijastaa myös meneillään olevaa dollarisoitumisen vähenemistä Venäjällä väestön
vähitellen muuttaessa talletuksiaan heikentyneistä dollareista rupliin.
Venäjän vaihtotaseen ylijäämä kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla
Keskuspankin alustavien tietojen mukaan ylijäämä oli runsaat 21 miljardia dollaria eli
noin 11% BKT:sta, kun se viime vuoden alkupuoliskolla oli vajaat 15 miljardia dollaria
(noin 10% BKT:sta). Kauppataseen ylijäämä kohosi yli 28 miljardiin dollariin, sillä
tavaraviennin tulot kasvoivat vuotta aiemmasta 28%. Korkeiden maailmanmarkkinahintojen
ja kasvaneiden vientimäärien johdosta vientitulot raakaöljystä paisuivat yli 40%,
öljytuotteista yli 50% ja maakaasusta vajaat 30%. Näiden kolmen osuus
tavaravientituloista nousi 57 prosenttiin. Tavaratuonnin menot lisääntyivät yli 20%
vuotta aiemmasta, joskin kasvu johtui osin kauppatilastojen mittayksikkönä käytetyn
dollarin arvon laskusta – Venäjän kauppakumppanimaiden valuuttojen muodostamassa
valuuttakorissa mitattuna tuonti kasvoi noin 10%. Palvelutaseen alijäämä kasvoi hieman
4,5 miljardin dollariin, vaikka palvelutuonnin kasvu hidastui.
Rahoitustaseen vaje pieneni vuoden alkupuoliskolla alle miljardiin dollariin. Venäjän
valtionsektorilla nettopääomavirta ulkomaille oli runsaat 8 miljardia dollaria lähinnä
ulkomaisten velkojen kuoletusten vuoksi. Sen sijaan pankkisektorilla pääoman nettotuonti
kasvoi lähes 5 miljardiin dollariin. Myös yritysten pääoman tuonti lisääntyi ja oli
nettomääräisesti vajaat 3 miljardia dollaria.
Tämä johtui yritysten luotonoton kasvusta (yli 4 miljardiin dollariin) sekä
lisääntyneistä ulkomaisista suorista sijoituksista Venäjän yrityssektorille (yli 2
miljardia dollaria).
Toisaalta viennistä saamatta jääneet tulot ja toteutumattomasta tuonnista maksetut
maksut säilyivät suurina (yli 5 miljardia dollaria pääoman ulosvirtausta). Maksutaseen
tilastovirhe-erä oli puolestaan yli 4,5 miljardia dollaria negatiivinen eli tuntuvasti
suurempi kuin vuotta aiemmin, mikä voi heijastaa maasta ulos suuntautuvien
tilastoimattomien pääomavirtojen kasvua. Vaihtotaseen suuren ylijäämän johdosta
keskuspankin valuuttavaranto kasvoi vuoden alkupuoliskolla lähes 16 miljardia dollaria.
Valuuttavaranto on pysytellyt kesä-heinäkuussa 63 - 64 miljardissa dollarissa, mikä
vastaa 8 - 9 kuukauden tuontimenoja.
Kehno sää verottaa Venäjän satoa
Venäjän maatalousministeriön ennusteen mukaan maan viljasato jää tänä vuonna
epäsuotuisien säiden takia vain noin 70 miljoonaan tonniin (viime vuonna
nettomääräisesti 87 milj. tonnia). Erityisen huonoksi uhkaa jäädä vehnäsato, jonka
arvioidaan pienenevän 36 miljoonaan tonniin edellisvuoden 50 miljoonasta tonnista. Maan
viljatarpeen arvioidaan tänä vuonna kuitenkin yltävän 72 - 75 miljoonaan tonniin, joten
parin edellisvuoden viljan vientimääriä on mahdotonta saavuttaa. Heinäkuun loppuun
mennessä viljaa on Venäjällä korjattu yhteensä noin 10 miljoonaa tonnia.
Heikoista satonäkymistä huolimatta Venäjä on luvannut elokuussa toimittaa hätäapuna
200000 tonnia viljaa Ukrainaan, jota huonot viljelysäät ovat koetelleet Venäjääkin
enemmän. Kokonaisuudessaan viljatoimitukset saattavat lähimmän 12 kuukauden aikana
nousta yli miljoonaan tonniin, sillä jo sovittu toimitus korvaa vain pienen osan
Ukrainan viljavajeesta. Presidentti Vladimir Putinin mukaan Venäjä on valmis toimittamaan
Ukrainaan viljaa niin paljon kuin on tarpeen. Asiantuntijat ovat kuitenkin varoittaneet
Venäjää sitä itseään uhkaavasta viljapulasta.
Presidentti Putin lopetti valtion turvallisuuselinten uudelleenjärjestelyt toistaiseksi
Presidentin maaliskuussa asetuksellaan aloittamat veropoliisin, rajavartioston,
turvallisuuspalvelun ja eräiden muiden turvallisuuselinten uudelleenjärjestelyt
vahvistava laki tuli voimaan heinäkuun alusta. Ylimmän upseeriston nimitys- ja
palkitsemistilaisuudessa Kremlissä heinäkuun lopulla puhunut presidentti totesi, ettei
enempiin järjestelyihin ole tarvetta. Näin ollen mm. Presidentin hallinnon varajohtajan
Dmitri Kozakin kaksi vuotta sitten ehdottama kaikkien eri virastoissa toimivien
syyttäjäyksiköiden yhdistäminen yhdeksi virastoksi jää toteuttamatta.
Suomen Pankki idäntalouksien yksikkö
7.8.2003
|
|
Venäjän teollisuustuotannon kasvu jatkui vahvana
Tilastokomitean tietojen mukaan Venäjän teollisuustuotanto oli kuluvan vuoden kesäkuussa
7,0% ja tammikesäkuussa 6,8 % suurempi kuin edellisvuoden vastaavilla ajanjaksoilla.
Työpäivien määrällä korjatut kasvuluvut olivat kesäkuussa 5,3% ja tammi-kesäkuussa 6,8%.
Tärkeimmistä teollisuudenaloista keskimääräistä nopeammin tammi-kesäkuussa kasvoivat
vientiin suuntautuvat polttoaineteollisuus (10,0%) ja metallurgia (9,5%) sekä
koneenrakennusteollisuus (7,6%), jonka kasvu on etenkin viime kuukausina ollut
investointivetoista. Nopeinta tuotannon kasvu oli tammi-kesäkuussa valtaosin
kotimarkkinoita palvelevassa lääketeollisuudessa (16,5%). Tuotanto väheni kolmella
alalla: kevyessä teollisuudessa, kirjapainoteollisuudessa ja mikrobiologisessa
teollisuudessa.
Elintarviketeollisuudessa kasvu oli edelleen keskimääräistä hitaampaa (4,3%).
Venäjän WTO-jäsenyysneuvottelut jatkuivat
Heinäkuun toisella viikolla pidetty neuvottelukierros sisälsi Venäjän
WTO-liittymistyöryhmän 20. virallisen kokouksen, jossa käsiteltiin kolmatta
raporttiversiota Venäjän kauppajärjestöön liittymisen ehdoista. Tulevaisuudessa raportin
parissa tehtävän työn helpottamiseksi neuvottelukysymykset jaettiin kolmeen ryhmään sen
mukaan, kuinka pitkälle niiden käsittelyssä on edetty ja paljonko työtä niiden
ratkaisemiseksi on vielä tehtävä. Lisäksi kierroksella käytiin lukuisia kahdenvälisiä
neuvotteluja tavaroiden ja palvelujen pääsystä Venäjän markkinoille. Venäjän
pääneuvottelijan, varatalousministeri Maksim Medvedkovin mukaan edistystä on saavutettu
etenkin tavara- ja palvelusektoreita mutta myös tuonnin tariffikiintiöitä koskevissa
kysymyksissä. Vaikeimpia neuvotteluaiheita ovat edelleen rahoitusmarkkinoita,
valuuttakontrollia ja etenkin energiasektoria koskevat erimielisyydet. Medvedkovin
mukaan Venäjä ei ole valmis kokonaan aukaisemaan rahoitusmarkkinoitaan ulkomaiselle
kilpailulle eikä maa suostu luopumaan kilpailuedustaan energiasektorin kysymyksissä.
Venäjä vastustaa yhä WTO-jäsenyyden vaatimusta kotimaisten energiahintojen nostamisesta
lähemmäksi maailmanmarkkinahintaa. Venäjän liittymistyöryhmän seuraava neuvottelukierros
pidetään kuluvan vuoden lokakuussa. Medvedkovin mukaan Venäjä pyrkii saamaan neuvottelut
päätökseen vuonna 2004 ja voi tavoitella WTO-jäsenyyttä vuonna 2005. Tällä viikolla
Venäjä jatkaa neuvotteluja WTOjäsenyyskysymyksistä EU:n kanssa Brysselissä.
Venäjän eläkejärjestelmän uudistaminen etenee
Venäjän hallitus päätti 30.6. muuttaa yksityisille eläkerahastoille asetettavia
vaatimuksia. Kuluvan vuoden tammikuussa voimaan tulleen yksityisiä eläkerahastoja
koskevan lain mukaan yksityiset yhtiöt saavat kilpailla valtiollisen yhtiön kanssa
pakollisen eläkevakuutuksen ns. säästöosan sijoittamisesta. Kesäkuussa tehdyt muutokset
mm. poistivat laista yrityksien toimintahistorian pituutta koskevan 5 vuoden
kokemusvaatimuksen ja nostivat oman pääoman määrävaatimusta 40 miljoonasta 50 miljoonaan
ruplaan (1,5 milj. euroon). Kilpailu siitä, mitkä yksityiset yhtiöt saavat hoitaa osaa
venäläisten eläkesäästöistä, alkoi 9. heinäkuuta. Kilpailussa valitaan sekä
eläkesijoitusyhtiöt että niitä valvova yhtiö. Suunnitelman mukaan kilpailutulokset
julkistetaan syyskuun alussa. Valintaan vaikuttavat yksityisten eläkesijoitusyhtiöiden
toimintakokemus, pääomien ja asiakkaiden määrä sekä velat. Kuluvan vuoden heinäkuun
aikana venäläiset saavat valtion eläkerahastolta tiedon, kuinka paljon eläkesäästöjä
heille on vuoden 2002 loppuun mennessä kertynyt. Kansalaisten pitää 15.10. mennessä
valita sijoitusyhtiö, jonka he haluavat hoitavan eläkevakuutuksensa säästöosaa vuoden
2004 alusta alkaen. Muuten sen hallinta siirtyy valtion eläkeasioita hoitavalle
Vneshekonombankille, jonka sijoitusmahdollisuudet ovat tiukemmin rajoitetut kuin
yksityisillä yhtiöillä.
Suomen Pankki idäntalouksien yksikkö
17.7.2003
|
|
Venäjän hallitus hyväksyi valtion ensi vuoden lainanottosuunnitelman
Suunnitelma on osa vuoden 2004 budjetin valmistelua. Lainanottopolitiikan
yleistavoitteena ensi vuonna on korvata ulkomaista velkaa kotimaisella
valuuttakurssiriskien vähentämiseksi, pidentää keskimääräisiä laina-aikoja ja lisätä
valtion velkakirjojen tarjontaa kotimaisilla markkinoilla. Viimeksi mainittuun
tavoitteeseen on syynä parhaillaan käynnissä oleva eläkeuudistus, jonka mukaan
eläkesäästöjä hoitavat rahastot voivat sijoittaa varojaan pääosin valtion
velkakirjoihin. Venäjällä on pelätty, ettei riittävää määrää valtion velkakirjalainoja
ole markkinoilla saatavissa. Kesäkuun 26. päivänä hyväksytyn lainanottosuunnitelman
mukaan valtio lainaa kotimaisilta markkinoilta ensi vuonna nettomääräisesti lähes kolme
kertaa enemmän kuin mitä tälle vuodelle on suunniteltu eli noin 145 miljardia ruplaa
(4,8 miljardia dollaria). Velanoton kokonaismäärä on 263 miljardia ruplaa, josta 118
miljardia ruplaa käytetään aiempien velkojen kuoletuksiin. Suunnitelma merkitsee
tuntuvaa siirtymistä ulkomaisesta velasta kotimaiseen. Kuluvan vuoden maaliskuun
lopussa valtion kotimaanvaluuttamääräinen velka oli 674 miljardia ruplaa (22,3 miljardia
dollaria) ja ulkomaanvaluuttamääräinen velka 124,8 miljardia dollaria.
Venäjä suojelee teollisuuttaan nostamalla käytettyjen autojen tuontitulleja
Venäjän hallitus päätti 21.6. nostaa yksityishenkilöiden tuomien 3-7 vuotta vanhojen
ulkomaisten autojen tulleja. Tariffitaso määräytyy auton moottorin kapasiteetin mukaan.
Keskimäärin tullit nousevat lähes kaksinkertaisiksi. Yksityishenkilöiden tuomien
autojen tullit nousevat lähemmäksi juridisten henkilöiden tuomien autojen tulleja,
jotka ovat tähän asti olleet jopa 2,5-4 kertaa niitä korkeampia. Päätös nostaa
yksityisautojen tuontihintoja keskimäärin 10-20%. Korotuksen tavoitteena on suojella
tuontikilpailusta kärsivää venäläistä uusien autojen tuotantoa sekä kannustaa ulkomaisia
valmistajia investoimaan autoteollisuuteen Venäjällä.
Euron asema venäläisten pankkien käteisvaluuttakaupassa vahvistunut
Keskuspankin tietojen mukaan venäläisten pankkien ja yksityishenkilöiden välisessä
käteisvaluuttakaupassa dollareiden nettomyynti pankeista samoin kuin käteisdollareiden
nettotuonti pankkien kautta kääntyi tämän vuoden alkukuukausina poikkeuksellisesti
negatiiviseksi. Tämä johtui pankkien jyrkästi kasvaneista dollareiden ostoista.
Käteiseurojen kasvanut myynti pankeista lisäsi eurojen tuontia tammi-huhtikuussa
selvästi viime vuoden samasta ajanjaksosta. Eurojen osuus pankkien käteisvaluutan
myynnissä nousi tammi-huhtikuussa 35 prosenttiin ja käteisvaluutan tuonnissa lähes 60
prosenttiin (osuudet olivat 30 ja 20% koko vuoden 2002 aikana). Taustalla on arvioitu
olevan mm. venäläisten kasvava matkailu euroalueelle sekä dollarin kurssin jo viime
vuoden keväällä alkanut heikkeneminen euroon nähden.
Pietarin kaupunginjohtaja Vladimir Jakovlev nimitettiin Venäjän varapääministeriksi
Presidentti Putin nimitti Jakovlevin kesäkuussa asunto- ja
kunnallispalveluista, kaupunkisuunnittelusta, rakennusteollisuudesta ja
kuljetussektorista vastaavaksi varapääministeriksi. Venäjän asunto- ja
kunnallispalveluita on yritetty uudistaa jo kymmenen vuotta, mutta tulokset ovat
jääneet vähäisiksi. Tarkkailijat odottavatkin Jakovlevin joulukuun duuman vaaleihin
ulottuvasta kaudesta työntäyteistä. Pietarin uuden kaupunginjohtajan vaalit pidetään
loka-marraskuussa, johon asti tehtäviä hoitaa 1. apulaiskaupunginjohtaja Aleksander
Beglov.
Suomen Pankki idäntalouksien yksikkö
3.7.2003
|
|
Venäjän inflaatio edelleen nopeaa
Kuluttajahintojen vuosimuutos oli kesäkuussa 13,9%. Toukokuusta hinnat nousivat 0,8%
eli enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona (0,5%). Myös toukokuussa inflaatio
oli 0,8%. Inflaatiovauhtia ylläpiti erityisesti palvelujen ja elintarvikkeiden hintojen
nousu. Kesäkuussa kallistuivat varsinkin leipä ja muut viljatuotteet viime vuotta
heikompien satonäkymien takia. Hallituksen inflaatiotavoite kuluvalle vuodelle on 12%,
minkä saavuttamisen arvioidaan olevan vaikeaa, jos hinnat nousevat yhtä nopeasti myös
loppuvuonna. Viime vuonna Venäjän kuluttajahinnat nousivat 15,1%.
Venäjän keskuspankki asetti vientitulojen myyntivelvoitteen 25 prosenttiin
Keskuspankki käytti 9.7. voimaan tulleen uuden valuuttalain suomaa oikeuttaan ja
asetti myyntivelvoitteen lain määräämän 30 prosentin maksimin alapuolelle. Keskuspankin
varapääjohtajan Oleg Vjuginin mukaan yritykset vaihtavat tällä hetkellä vientituloistaan
rupliksi keskimäärin yli 60%, koska valtaosa yritysten menoista on ruplamääräisiä.
Uusia lakeja Venäjälle
Presidentti hyväksyi heinäkuun alkuun mennessä useita lainmuutoksia:
arvonlisäveroprosentti alennettiin 20:stä 18:aan; maakaasun ja raakaöljyn valmisteverot
poistettiin ja niiden tuotantoveroja korotettiin; polttonesteiden, alkoholijuomien ja
tupakan valmisteveroja korotettiin; 5 prosentin myyntivero lakkautettiin; tehokkaalla
moottorilla varustetuille henkilöautoille määrättiin valmistevero; omistusasumisen tukea
verotuksessa lisättiin; kansalaisten suuriin ostoksiin kohdistunut veroviranomaisten
valvonta lopetettiin; yritysrekisterilaki ulotettiin koskemaan myös yksityisyrittäjiä
ja puolueiden, yhdistysten ja vaaliliittojen asemaa valtiollisissa ja kunnallisissa
vaaleissa täsmennettiin.
Venäjän pienviljelijöiden asema tarkentui, palstaviljely verovapaaksi
Presidentti Vladimir Putin allekirjoitti kesäkuussa kaksi maatalouslakia, jotka määrittävät uudelleen
pien- ja osuustoimintatilojen laillisen aseman. Aikaisemmin pientila käsitettiin yhtenäiseksi
maataloussubjektiksi mutta yrittäjäksi siinä määriteltiin ainoastaan tilan isäntä, mikä vaikeutti
suhteita pankkeihin, veroviranomaisiin ja kauppakumppaneihin. Uudessa pientilalaissa
määritellään tilan omaisuuteen perustuva maatalousyrittäjyys, joka antaa samat oikeudet kuin
muillakin maataloustuottajilla muttei juridisen henkilön asemaa. Pientilan saa perustaa yksi tai
korkeintaan viisi henkilöä, jotka voivat olla Venäjän kansalaisia tai ulkomaalaisia.
Maatalousosuuskuntia koskevan lain muutokset käsittelevät mm. tilan hallintoa, jäsenyyttä,
osuusmaksuja ja omistajuussuhteita.
Duuma päätti kevätkauden viimeisessä istunnossaan 21.6., ettei henkilökohtaiseen
käyttöön tuottavaa palstaviljelyä lasketa liiketoiminnaksi eikä siitä tarvitse maksaa
veroja. Aluelait määrittävät suurimman sallitun pinta-alan yhden henkilön
palstaviljelylle, ja päätöksen siitä, mikä viljely lasketaan liiketoiminnaksi,
tekevät alue- ja paikallisviranomaiset. Arvioiden mukaan kolmanneksella venäläisistä
on palstaviljelmiä, ja niillä tuotetaan huomattava osa mm. perunoista, vihanneksista,
lihasta ja maidosta.
Baltian maat nousivat YK:n elintasovertailussa
YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksin arvo nousi kaikkien
Baltian maiden osalta. Viro paransi vertailusijoitustaan yhdellä, sijalle 41.
Liettuan sijoitus parani neljä pykälää sijalle 45 ja Latvian kolme pykälää
sijalle 50. Venäjä putosi kolme sijaa ja on nyt sijalla 63. Tutkimuksessa
mitattiin 175 maan elintasoa vuoden 2001 odotetun eliniän, opetuksen ja terveydenhuollon
laadun sekä henkilöä kohden laskettujen tulojen perusteella. Selvityksen mukaan maailman
kehittynein maa oli edelleen Norja. Suomi oli sijalla 14. Baltian maista Viro
pärjäsi hyvin myös kanadalaisen Fraser-instituutin taloudellista vapautta selvittävässä
tutkimuksessa. Se nousi viime vuodesta peräti 25 sijaa ja on nyt maailman 16. vapain
talous. Latvia nousi neljä pykälää sijalle 51, Liettuan sijoitus putosi
yhdellä ja on nyt 69. Venäjä nousi kuusi sijaa ja on nyt sijalla 112.
Taloudellista vapautta tutkittiin 123 maassa vuoden 2001 tietojen perusteella.
Tutkimuksessa mitattiin muun muassa oikeuslaitoksen ja omistusoikeuksien toimivuutta,
julkisen sektorin kokoa sekä kilpailun ja kaupankäynnin vapautta. Maailman vapain
talous oli Hongkong, Suomen sijoitus oli 11.
Suomen Pankki idäntalouksien yksikkö
10.7.2003
|
|
|
|
  |
kongressipalvelut