|
 |
|
 |
|
|
|
|
|
|
|
Valtiontalous tuki talouden kasvua vuonna 2012
Konsolidoitu budjetti (federaation, alueiden ja kuntien budjetit sekä valtion sosiaalirahastot yhteenlaskettuina) oli hieman ylijäämäinen, joskin ylijäämä suhteessa BKT:hen pieneni 0,4 %:iin edellisen vuoden 1,5 %:sta. Konsolidoidun budjetin menot kasvoivat nimellisesti 14 % eli edellisvuoden tahtiin, ja niiden osuus BKT:stä nousi lähemmäs 37 %:a. Tulojen kasvu laantui runsaaseen 10 %:iin.
Federaatiobudjetin tulot kasvoivat varsin hyvin, ja federaatio lisäsi menojaan (pl. varojen siirrot muihin budjetteihin) aiempaa nopeammin. Menot kasvoivat neljänneksellä, josta osa johtui poliisitoimen menojen siirtämisestä alueilta ja kunnilta kokonaan federaatiobudjetin rahoitettavaksi.
Alueiden ja kuntien tulot kasvoivat vain 5–6 %, sillä verotulojen kasvu hidastui ja siirrot federaatiobudjetista vähenivät. Alueiden ja kuntien menojen kasvu jäikin vajaaseen 10 %:iin. Niiden yhteenlasketut budjettialijäämät olivat viime vuonna tavanomaista suuremmat.
Konsolidoidun budjetin tulot öljyn, öljytuotteiden ja kaasun vientitulleista ja tuotantoveroista kasvoivat edelleen hyvin (14 %), mikä johtui pitkälti siitä, että kaasun tuotantoveroa nostettiin ja että rupla oli suurimman osan vuotta dollariin nähden heikompi kuin edellisenä vuonna. Öljy- ja kaasuverot määräytyvät dollarimääräisen maailmanmarkkinahinnan mukaan. Öljy- ja kaasuverojen osuus konsolidoidun budjetin tuloista nousi 28 %:iin eli taantumaa edeltäneelle huipputasolle. Federaatiobudjetin tuloista niiden osuus oli puolet.
Konsolidoidun budjetin menoista selvästi nopeimmin lisättiin menoja sisäiseen turvallisuuteen (lisäystä 27 %). Puolustusmenot kasvoivat viidenneksellä. Myös terveydenhoitomenot nousivat vajaalla viidenneksellä, kuten myös menot talouden eri sektoreille, kun etenkin tienrakennuksen ja kuljetussektorin rahoitusta lisättiin. Koulutus- ja sosiaalimenot kasvoivat noin 14 %.
Sosiaalimenojen osuus menoista pysyi kolmanneksessa, ja sisäisen turvallisuuden ja puolustusmenojen osuus nousi yli 16 %:iin. Sekä koulutus- että terveydenhoitomenojen osuus säilyi kumpikin 11 %:ssa.
Venäjän valtio on kansainvälisen mittapuun mukaan vain vähän velkaantunut. Federaatiolla oli viime vuoden päättyessä koti- ja ulkomaista velkaa yhteensä 8,5 % BKT:stä. Valtiolla on kahdessa vararahastossaan varoja 10 % BKT:stä ja lisäksi tuntuvasti muita varoja keskuspankissa ja liikepankeissa. Alueilla ja kunnilla oli velkaa runsaat 2 % BKT:stä.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 10
BOFIT Venäjä-tilastot
7.3.2013
|
|
Bensiinin hintakehitystä seurataan tarkasti Venäjällä
Bensiinin hinta on noussut viime vuosina keskimäärin lähes 10 % vuodessa ja vuonna 2011 jopa tuplasti nopeammin. Kuluvan vuoden helmikuussakin hinnannousu oli 9 % vuotta aiemmasta. Taustalla on erityisesti nopeasti kasvava kotimainen kysyntä, jonka vauhtiin verkkaisemmin lisääntyvä tarjonta ei aina pysty vastaamaan. Bensiinistä onkin ajoittain ollut jopa pulaa joissain osissa Venäjää ja sen saatavuuden turvaamiseksi on käytetty mm. väliaikaisia vientikieltoja ja vientiverojen korotuksia. Hintojen nousun hillitsemiseksi hallinto on ajoittain vedonnut yrityksiä pi-dättäytymään bensiinin hinnankorotuksista. (Kts. BOFIT Online 2/2013)
Tänä vuonna bensiinin hintaan tulee lisäpaineita veronkorotuksista. Vuoden alussa korotettiin bensiinilaatu Euro-3:n valmisteveroa ja heinäkuun alussa on määrä korottaa myös muiden laatujen veroa. Valmiste- ja arvonlisäverojen osuus bensiinin vähittäismyyntihinnasta on kolmannes.
Vuoden alusta tuli voimaan myös heikoimman bensiinilaadun Euro-2:n myyntikielto, jota on lykätty jo pariin kertaan. Myyntikiellon pelättiin aiheuttavan ongelmia bensiinin tarjonnassa, koska kaikki tuottajat eivät ole uudistaneet kapasiteettiaan korkeampilaatuisen bensiinin tuottamiseksi. Ainakin toistaiseksi kiellon vaikutus on kuitenkin näyttänyt jäävän vähäiseksi ja viranomaisten mukaan tilannetta voidaan tarvittaessa paikata tuonnilla Valko-Venäjältä.
Kansainvälisessä vertailussa bensiini on Venäjällä edelleen varsin edullista. Tulotasoon suhteutettuna se on kuitenkin Venäjällä kalliimpaa kuin esim. Yhdysvalloissa tai Suomessa.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 10
BOFIT Venäjä-tilastot
7.3.2013
|
|
Hallitus valmistelee autojen kierrätysmaksun ulottamista myös kotimaisiin autoihin
Talousministeri Andrei Belousovin mukaan periaatepäätös asiasta on jo tehty, ja parhaillaan hallitus käsittelee tarvittavia lakimuutoksia. Muutoksen pani alulle presidentti Vladimir Putin, joka joulukuisen Venäjän ja EU:n välisen huippukokouksen jälkeen antoi hallitukselle kuukauden aikaa valmistella toimia kotimaisten ja ulkomaisten autonvalmistajien aseman yhtenäistämiseksi. Kotimaisten autojen kierrätysmaksun suunnitellaan astuvan voimaan noin puolen vuoden kuluttua.
Tuontiautojen kierrätysmaksu tuli voimaan viime vuonna Venäjän liityttyä WTO:hon ja alennettua autojen tuontitulleja. Kierrätysmaksut asetettiin tuontitullien alennuksien suuruisiksi, joten ne pelastivat kotimaisen autotuotannon ulkomaisen kilpailun lisääntymiseltä. Kotimaan automarkkinat ovat olleet vuodesta 2009 suurelta osin suojattuja, sillä tuolloin korotettiin huomattavasti erityisesti käytettyjen henkilöautojen tuontitulleja. Ennen korotusta juuri käytetyt tuontiautot olivat kotimaassa valmistettujen keskihintaisten henkilöautojen pahin kilpailija.
Kierrätysmaksu on ollut Venäjän kauppakumppanien arvostelun kohteena, ja EU, Yhdysvallat ja Japani ovat ottaneet kysymyksen esille WTO:ssa. Kierrätysmaksu on WTO-sääntöjen vastainen, sillä se ei koske kotimaassa valmistettuja autoja, joiden kierrätyksestä valmistajat sitoutuvat huolehtimaan itse.
Kierrätysmaksujen ulottaminen kotimaisiin autoihin ei miellytä kotimaisia autonvalmistajia ja Venäjällä kokoonpanotuotantoa harjoittavia ulkomaisia autotehtaita. Ministeri Belousovin mukaan parhaillaan harkitaan, miten kierrätysmaksujen aiheuttamat kustannukset kompensoidaan autonvalmistajille. Ulkomaisia investointeja sääntelevä laki suojaa investoijia sopimusehtojen heikennyksiltä, jota kierrätysmaksu merkitsee.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 9
BOFIT Venäjä-tilastot
28.2.2013
|
|
Henkilöautojen myynti ja tuotanto uusissa ennätyslukemissa vuonna 2012
Henkilöautoja myytiin yhteensä vajaat kolme miljoonaa kappaletta, mikä ylitti hienoisesti huippuvuoden 2008 lukemat. Edellisvuoteen verrattuna autoja myytiin runsaat 10 % enemmän, vaikka vuoden viimeisinä kuukausina myynnin kasvu hiipui selvästi. Venäjä oli vuonna 2012 Euroopan toiseksi suurin automarkkina Saksan jälkeen. Saksassa on runsaat 500 autoa 1 000 henkilöä kohden, kun taas Venäjällä vain 240.
Autoteollisuus on yksi toimialoista, joiden roolia Venäjällä haluttaisiin voimakkaasti kehittää. Viime vuosina autosektorin osuus BKT:sta on ollut vain noin puoli prosenttia. Kulkuneuvojen valmistus työllistää Venäjällä noin miljoona henkilöä. Alueellisesti tärkeintä autoteollisuus on Samaran alueella Toljatin kaupungissa, joka on rakentunut täysin Avtovazin tehtaan ympärille. Muita autotuotannon keskittymiä ovat Pietarin ympäristö sekä Moskovan lähellä sijaitseva Kalugan alue, joissa sijaitsee pääosa ulkomaisten merkkien kokoonpanotuotannosta.
Venäjän pyrkimyksenä on lisätä ja kehittää autojen kotimaista tuotantoa sekä vähentää autojen tuontia. Viime vuonna maassa myydyistä henkilöautoista jo kaksi kolmannesta oli tuotettu kotimaassa, kun vielä ennen vuoden 2009 talouskriisiä kotimaisen tuotannon osuus oli puolet. Venäjän autotuotanto keskittyy edullisempien mallien valmistukseen ja kalliimmat autot tuodaan ulkomailta. Kotimaisesta tuotannostakin pääosa koostuu jo ulkomaisten merkkien kokoonpanosta. Kokoonpanotuotannon kotimaisuusaste on edelleen varsin matala erityisesti puutteellisen alihankintaketjun vuoksi. Muutama prosentti autotuotannosta on viime vuosina mennyt vientiin, lähinnä IVY-maihin.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 9
BOFIT Venäjä-tilastot
28.2.2013
|
|
OECD käsittelee Venäjän jäsenhakemusta
Venäjä haki OECD:n jäsenyyttä jo vuonna 1996. Varsinainen jäsenhakemuksen käsittely alkoi vuonna 2007, mutta käsittely oli keskeytyksissä Venäjän WTO-neuvottelujen viime vaiheiden ajan ja jatkuu nyt.
OECD edellyttää jäseniltään sitoutumista markkinatalouden periaatteisiin. Järjestön 22 eri alojen komiteaa tutkii jäsenehdokkaan kansallisten järjestelmien yhteensopivuutta OECD:ssä hyväksyttyjen periaatteiden kanssa ja antaa suosituksia korjaaviksi toimenpiteiksi. Komiteat tutkivat mm. hakijamaan finanssi-, sosiaali- ja kilpailupolitiikkaa, rahoitusmarkkinoita ja kuluttajansuojaa.
Venäjän viranomaisten mukaan maa on täyttänyt monet tärkeimmistä jäsenyyden edellytyksistä kuten liittynyt WTO:hon ja allekirjoittanut kansainvälisen korruptionvastaisen sopimuksen. Venäjällä jäsenyyden odotetaan toteu-tuvan parin vuoden sisällä.
OECD:n mukaan Venäjällä on vielä paljon tehtävää lainsäädäntönsä ja erityisesti sen toimeenpanon kehittämisessä. OECD on Venäjän jäsenhakemuksen käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt erityistä huomiota mm. valtion suu-reen rooliin maan taloudessa, ulkomaisten investointien kohteluun, korruptioon ja ympäristöpolitiikkaan.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 9
BOFIT Venäjä-tilastot
28.2.2013
|
|
Venäjän ulkomaankaupan kasvu hidastui huomattavasti vuonna 2012
Tavaraviennin arvo kasvoi viime vuonna vain runsaalla prosentilla ja tavaratuonnin arvo vajaat 4 %, kun vielä edellisvuonna molempien arvo kasvoi 30 %. Vuonna 2012 tavaraviennin arvo oli 530 mrd. dollaria ja tavaratuonnin 340 mrd. dollaria. Tavarakaupan taseen ylijäämä supistui hieman vuotta aiemmasta, mutta vastasi edelleen 9 prosenttia BKT:stä.
Viennin arvon hidas kasvu heijasti lähinnä öljyn hinnan kehitystä. Urals-öljyn keskihinta oli viime vuonna 110 dollaria tynnyriltä, eli vain dollarin enemmän kuin vuonna 2011. Lisäksi monien keskeisten tuotteiden, kuten raakaöljyn ja maakaasun, vientimäärät supistuivat vuotta aiemmasta. Raakaöljy, öljytuotteet ja maakaasu muodostivat edelleen kaksi kolmannesta viennin arvosta. Loput viennistä koostui pääosin muista raaka-aineista. Niistä mm. metallien viennin arvo supistui selvästi lähinnä hintojen laskun vuoksi, kun taas maataloustuotteiden vienti kasvoi reippaasti vuotta aiemmasta.
Tuonnin kasvua on hidastanut pitkälti investointikysynnän hiipuminen, sillä puolet tuonnista koostuu koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä. Sekä kemiallisten tuotteiden että elintarvikkeiden osuus on noin 15 %. Odotetusti Venäjän WTO-jäsenyyden ensimmäiset kuukaudet eivät ole juuri näkyneet kokonaistuonnin kehityksessä. Jäsenyyden myötä välittömästi voimaan astuneet tullien alennukset ovat saattaneet lisätä yksittäisten tuotteiden tuontia vuoden lopulla. Sitä vastoin henkilöautojen tuontimäärä supistui syys-joulukuussa huomattavasti aiempia kuukausia alemmalle tasolle, minkä on arveltu johtuneen tuontiautojen kierrätysmaksujen käyttöönotosta. Eri tekijöiden vaikutuksia on kuitenkin hyvin vaikea arvioida lyhyen aikajakson pohjalta, koska tuonnin kuukausittaiset vaihtelut ovat suuria.
Kiina oli jälleen Venäjän suurin kauppakumppani ja sen osuus oli runsaat 10% Venäjän koko kauppavaihdosta. Tuonnissa Kiinan osuus oli viime vuonna jo lähes 17 %. Venäjän selvästi suurin vientimarkkina oli Alankomaat 15 prosentin osuudellaan. Tulliliiton maiden eli Valko-Venäjän ja Kazakstanin osuus Venäjän kauppavaihdosta oli 7 %. Kauppa Valko-Venäjän kanssa supistui huomattavasti, kun taas kauppa Kazakstanin kanssa kasvoi erityisesti tuonnin vetämänä.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 8
BOFIT Venäjä-tilastot
21.2.2013
|
|
Tulliliiton sisäinen kauppa kasvoi viime vuonna hieman nopeammin kuin kauppa muiden maiden kanssa
Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin kokonaisviennistä 10% suuntautui viime vuonna tulliliiton alueelle, ja maiden kokonaistuonnista 17 % oli peräisin tulliliiton alueelta. Tulliliiton sisäinen kauppa on tärkeintä Valko-Venäjälle, jonka viennistä tulliliiton osuus oli 37 % ja tuonnista 60 %. Kazakstanin viennistä 7 % ja tuonnista 40 % tapahtui tulliliiton sisällä. Venäjällä vastaavat osuudet olivat 8 % ja 7 %. Valtaosan tulliliiton sisäisestä kaupasta käy Venäjä, jonka osuus kaupan kokonaisarvosta oli 65 %. Kazakstanin osuus oli 25 % ja Valko-Venäjän 10 %.
Kun tulliliitto aloitti toimintansa vuonna 2010, sen jäsenmaiden keskinäiset tuontitullit poistuivat, ja maat ottivat käyttöön alueen ulkopuolelta tuleville tuotteille yhtenäiset tuontitullit, jotka pääosin perustuivat Venäjän tulleihin. Koska jäsenmaat ovat taloudeltaan erilaisia ja niiden tullijärjestelmät olivat erilaisia, eroavat jäsenyyden vaikutukset maiden kauppavirtoihin toisistaan.
Yleisesti ottaen tulliliiton sisäisiä kauppavirtoja on kasvattanut etenkin kaupankäynnin tekninen helpottuminen eli tullitarkastusten loppuminen ja tuonti- ja maksumenettelyjen yksinkertaistaminen. Useita kaupan teknisiä esteitä on kuitenkin vielä jäljellä tulliliiton sisällä. Tällaisia ovat mm. jäsenmaiden toisistaan eroavat tekniset ja terveysstandardit sekä sertifiointivaatimukset, jotka on määrä ajan myötä yhdenmukaistaa.
Kazakstanilla oli ennen tulliliiton muodostamista alueen matalimmat tuontitullit, ja tulliliiton myötä noin puolet sen tuontitulleista nousi. Tämän vuoksi erityisesti Kazakstanissa tuonti tulliliiton ulkopuolelta on jossakin määrin korvautunut tuonnilla tulliliiton sisältä. Kazakstan on perinteisesti tuonut paljon elintarvikkeita ja kulutustavaroita Kiinasta, ja Venäjä epäilee, että Kazakstanin kautta tuli viime vuonna Venäjälle tullitta merkittävästi kiinalaisia tuotteita.
Venäjän ja Valko-Venäjän välillä on parina viime vuonna ollut kiistaa Valko-Venäjän öljynjalosteiden viennistä. Maat sopivat vuonna 2010, että vuodesta 2011 alkaen Valko-Venäjä voi viedä kolmansiin maihin Venäjältä tuomastaan tullittomasta raakaöljystä jalostettuja tuotteita, mutta sen on tuloutettava niistä kerätyt vientitullit Venäjälle. Tullia ei tarvitse kantaa muista öljynjalosteista kuin energiatuotteista. Vuonna 2011 Valko-Venäjän liuottimien ja voiteluaineiden vienti kasvoi moninkertaiseksi, ja kasvu jatkui nopeana myös viime vuonna. Venäjän mukaan Valko-Venäjä on vienyt energiatuotteita kuten bensiiniä liuot-timina ja voiteluaineina, joista ei kanneta vientitullia. Venäjä esitti viime vuoden lopulla Valko-Venäjälle laskun maksamattomista tulleista ja supisti raakaöljyn toimituksia Valko-Venäjälle.
Viime aikoina Venäjän ja Valko-Venäjän välillä on aiheuttanut erimielisyyttä se, että Valko-Venäjä on vienyt Venäjälle maataloustuotteita huomattavasti yli maiden välillä sovittujen määrien. Venäjä epäilee Valko-Venäjää maitotuotteiden polkumyynnistä ja siitä, että osa Valko-Venäjältä tuodusta lihasta on peräisin kolmansista maista. Tulliliiton korkeimmassa hallintoelimessä, Euraasian talouskomissiossa, on keskusteltu jäsenmaiden maatalouspolitiikan koordinoinnista mahdollisesti jopa tuotantokiintiöiden avulla.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 8
BOFIT Venäjä-tilastot
21.2.2013
|
|
Keskuspankki ei vaatimuksista huolimatta laskenut korkoja
Keskuspankin johtokunta jätti kokouksessaan 12.2. viitekorot ennalleen. Tärkeimmän rahoitusinstrumentin eli repoluoton minimihuutokauppakorko on edelleen 5,5 %. Keskuspankki perusteli päätöstään kiihtyneellä inflaatiolla, jonka vauhti tammikuussa oli 7,1 % ylittäen huomattavasti kuluvalle vuodelle asetetun 5–6 prosentin tavoitteen. Vaikka keskuspankki odottaa inflaation hidastuvan kesällä, voi nopeutunut hintojen nousu vahvistaa inflaatio-odotuksia, mikä puolestaan kasvattaa inflaatioriskiä tulevaisuudessa.
Keskuspankin mukaan taloudellisessa tilanteessa ei ole tapahtunut muutoksia viime kuukausina; teollisuustuotannon kasvu on verkkaista ja investointien kasvuvauhti hidastuu edelleen. Toisaalta teollisuuden kapasiteetin käyttöaste on suhteellisen korkea, ja hyvä työllisyystilanne yhdessä lainanoton kasvun kanssa pitävät yllä kotimaista kysyntää. Kokonaistuotanto on lähellä normaalina pidettävää tasoaan. Keskuspankki toteaa, että näissä olosuhteissa rahapolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa talouskasvuun ovat hyvin pienet.
Lausunnollaan keskuspankki puolustaa päätöstään olla alentamatta korkoja. Koronalennuksia ovat viime aikoina vaatineet niin yritysten kuin liikepankkienkin edustajat. Myös hallitus on käsitellyt asiaa keskuspankin kanssa, ja jotkut ministereistä ovat todenneet korkojen olevan liian korkealla. Ennusteiden mukaan Venäjän talouskasvu hidastuu kuluvana vuonna jonkin verran, ja koronalennusvaatimuksia on perusteltu tarpeella kiihdyttää kasvuvauhtia.
Keskuspankki alkoi tammikuussa julkaista uutta neljännesvuosittaista rahapoliittista katsausta. Julkaisun tarkoituksena on lisätä pankin toiminnan avoimuutta kertomalla rahapoliittisten päätösten periaatteista ja taustoista.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 7
BOFIT Venäjä-tilastot
14.2.2013
|
|
Luotonannon kasvu jatkui nopeana viime vuonna
Pankkien luottokanta kasvoi 19 % ja oli vuoden lopussa runsaat 27 700 mrd. ruplaa (690 mrd. euroa). Yritysluottojen kanta kasvoi 13 % ja kotitalouksille myönnettyjen luottojen kanta lähes 40 %. Erityisesti suuret pankit kasvattivat luotonantoaan kotitalouksille. Venäläiset kotitaloudet ovat vielä suhteellisen vähän velkaantuneita huolimatta luotonoton nopeasta kasvusta. Kotitalouksien luottokanta suhteessa BKT:hen on Venäjällä 12 %, kun EU:ssa vastaava osuus on noin 65 %.
Kotitalouksien luottokannan rakenne on Venäjällä erilainen kuin useissa muissa maissa. Asuntolainojen osuus on pienempi, vajaat 30 % kannasta. Tämä vastaa noin 3 prosenttia BKT:stä, kun EU:ssa vastaava osuus on keskimäärin 45 %. Suurin osa eli 60% kotitalouksille myönnetyistä lainoista on Venäjällä vakuudettomia kulutusluottoja. Nämä luotot lisääntyivät viime vuonna erityisen nopeasti, lähes 60 %. Pankit kilpailevat asiakkaista ja tarjoavat uusia luottotuotteita. Lyhytaikaisten luottojen korot olivat viime vuonna 25 prosentin tienoilla.
Venäjän suurin luottotietoyhtiö raportoi, että sen tietokannassa oli kuluvan vuoden alussa 60 miljoonaa luotonsaajaa, kun heitä vuotta aiemmin oli 47 miljoonaa.
Kulutusluottojen nopea kasvu huolestuttaa keskuspankkia. Kotitalouksien kaikki järjestämättömät luotot kasvoivat viime vuoden aikana runsaat 7 % ja järjestämättömät kulutusluotot noin 25 %. Luottojen hoitaminen voi muodostua ongelmaksi, sillä Venäjällä keskimäärin lähes 20 % kotitalouksien tuloista menee lainanhoitokuluihin, kun kehittyneissä talouksissa suhde vaihtelee 10 ja 15 prosentin välillä.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 7
BOFIT Venäjä-tilastot
14.2.2013
|
|
Työttömyys ennätyksellisen alhaalla
Tilastoviraston mukaan työttömiä oli joulukuussa 5,3 % työvoimasta. Luku perustuu Kansainvälisen työjärjestön ILOn metodologialla tehtyyn kuukausittaiseen kyselyyn. Työttömyys väheni alle 6 prosenttiin viime vuoden keväällä; tätä ennen työttömyys on alittanut 6 % vain nopean talouskasvun vuosina 2007–2008. Näin matala työttömyyden taso merkitsee, että käytännössä työvoimareserviä ei juuri ole. Suurissa kaupungeissa vallitsee työvoimapula.
Maan alin työttömyysaste, 2,9 %, oli Keskisessä federaatiopiirissä, johon Moskova kuuluu. Moskovan kaupungissa työttömiä oli 0,6 % työvoimasta. Pietarissa työttömiä oli 1,1 % ja koko Luoteisessa federaatiopiirissä 4,0 %. Yksi Luoteisen federaatiopiirin korkeimmista työttömyysasteista, 8,6 %, oli Murmanskin alueella. Kaikkein suurinta työttömyys oli Pohjois-Kaukasuksella, jossa mm. Ingushetijan työttömyysaste oli 47 % ja Tshetshenian 29 %. Suhteellisen korkeita eli noin 10 prosentin työttömyysasteita oli myös joillakin Siperian ja Kaukoidän alueilla.
Työttömyys on kaksi kertaa yleisempää maaseudulla kuin kaupungeissa. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli paljon keskimääräistä korkeampi, 14 %. Kaikista työttömistä 33 % oli pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden ilman työtä olleita.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 7
BOFIT Venäjä-tilastot
14.2.2013
|
|
Kuinka saada talous kasvamaan nopeammin?
Presidentti Vladimir Putin antoi joulukuisessa linjapuheessaan hallitukselle tehtäväksi nopeuttaa bruttokansantuotteen kasvua 5 prosenttiin vuodessa seuraavien 10 vuoden ajaksi, kun talousministeriö ennustaa kasvun olevan kuluvana vuonna runsaat 3 % ja seuraavina vuosina 3–4 %. Kasvun nopeuttamisen keinoista on sittemmin käyty kiivasta julkistakin keskustelua, ja hallituksessa on asiasta kaksi eri linjaa.
Talousministeriön mukaan kasvua voidaan nopeuttaa valtion infrastruktuuri-investoinneilla. Investoinnit rahoitettaisiin pienentämällä budjetin ulkopuolisiin vararahastoihin raakaöljyn ja maakaasun tuotanto- ja vientiveroista tuloutettavaa osuutta. Tämä edellyttäisi duumassa joulukuussa hyväksytyn uuden budjettilain säännösten lieventämistä (ks. BOFIT Viikkokatsaus 2013/3). Investointiprojektien valinnasta ja toteutuksesta huolehtisi tätä varten perustettava talous- ja liikenneministeriöiden alainen kehitysrahasto, joka olisi riippumaton finanssiministeriöstä. Liikenneministeriöllä on jo valmiina lista 28 mahdollisesta projektista, joita ovat mm. Moskovan ympärille rakennettava uusi kehätie, nesteytetyn kaasun kuljetusta varten rakennettava satama Jamalin niemimaalle ja Uralin alueen kehitysprojekti. Lisärahoitusta saataisiin sijoittamalla osa eläkerahaston varoista em. investointeihin.
Finanssiministeriö ei hyväksy valtion menojen lisäämistä vaan pitää parempana talouskasvun edistämistä rakennemuutosten ja investointi-ilmapiirin kohentamisen avulla. Valtiontalouden tasapaino ja sen mukanaan tuoma vakaus ovat ministeriön mukaan keskeisiä keinoja investointi-ilmapiirin parantamisessa. Vararahastojen supistaminen merkitsisi riskien kasvua, jos taloustilanne heikkenee. Juuri rahastojen avulla valtiontalous selvisi vuoden 2009 taantumasta suhteellisen helposti. Jos suurinvestointeja aletaan rahoittaa suhdanteista riippuvaisilla tuloilla, uhkana on projektien viivästyminen tai jopa keskeytyminen, jos raaka-öljyn maailmanmarkkinahinta laskee voimakkaasti.
Jotkut hallituksen jäsenet ja jopa presidentti Putin ovat arvostelleet keskuspankkia liian korkeista koroista, jotka rajoittavat yritysten investointeja. Keskuspankin yleisimmän rahoitusinstrumentin, repoluoton korko on tällä hetkel-lä 5,5 %, kun tammikuussa vuosi-inflaatio oli 7,1 %.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 6
BOFIT Venäjä-tilastot
7.2.2013
|
|
Korkeakoulujen määrää aiotaan vähentää
Opetus- ja kulttuuriministeriö teki viime syksynä selvityksen korkeakoulujen toiminnasta, ja tänä vuonna on määrä ryhtyä uudistamaan tai jopa lakkauttamaan selvityksessä heikoiksi osoittautuneita korkeakouluja. Selvityksen katsotaan liittyvän hallituksen tavoitteeseen supistaa korkeakoulujen määrää 20 prosentilla.
Venäjän korkeakoulutuksessa on suuria ja yleisesti tunnustettuja ongelmia. Maassa toimii runsaat 1 100 korkeakoulua, joissa opiskelee yli 7 miljoonaa opiskelijaa. Vuonna 1991 korkeakouluja oli 510 ja opiskelijoita 2,8 miljoonaa eli oppilaitosten määrä on kaksinkertaistunut ja opiskelijoiden määrä yli kaksinkertaistunut viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Samanlaista lisäystä ei kuitenkaan ole tullut opetuksen rahoitukseen, ja mm. opettajien lukumäärä on lisääntynyt selvästi vähemmän eli 60 %. Resurssien puute on osaltaan heikentänyt opetuksen tasoa, eivätkä opettajakunnan tiedot ja valmiudet aina ole ajanmukaisia. Opetus on suurelta osin samanlaista kuin neuvostoaikana.
Opetuksen tasoa ovat myös alentaneet alalle tulleet yksityiset korkeakoulut, joiden opetusta pidetään monilla aloilla heikompana kuin valtion korkeakouluissa, joskin merkittäviä poikkeuksiakin on. Korkeakouluista noin 40 % on yksityisiä, ja niissä opiskelee 17 % opiskelijoista. Yleinen käsitys on, että erityisesti monissa yksityisissä korkeakouluissa tutkinnon voi ostaa. Yhtenä syynä korkeakouluissa kirjoilla oloon on usein mahdollisuus välttää armeija. Opetuksen taso herättää epäilyjä myös etäopiskelussa, joka on kasvattanut suosiotaan huomattavasti. Etäopiskelijoiden osuus on nelinkertaistunut 20 vuodessa, ja nyt heitä on puolet kaikista opiskelijoista. Myös etäopiskelussa korruption mahdollisuudet ovat suuret.
Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys kattoi vain valtion korkeakoulut. Selvitys on jatkossa tarkoitus tehdä kerran vuodessa, ja myös yksityiset korkeakoulut otetaan siihen mukaan.
Selvitystä on arvosteltu, koska sen kriteerien ei katsota mittaavan oikein oppilaitosten tehokkuutta. Kriteerejä ovat mm. opetuksen laatu, korkeakoulussa tehtävän tutkimuksen taso, koulun kansainvälinen toiminta, opetusvälineet ja -tilat sekä korkeakouluun hakeutuvien opiskelijoiden taso.
Selvitykseen osallistui noin 500 korkeakoulua. Niistä neljännes osoittautui ainakin jossakin märin tehottomiksi. Ne joutuvat joko uudistamaan toimintaansa, sulautumaan suurempiin korkeakouluihin tai sulkemaan ovensa.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 6
BOFIT Venäjä-tilastot
7.2.2013
|
|
Venäjän talouskasvu hidastui vuonna 2012
BKT kasvoi kuitenkin edelleen varsin nopeasti, talousministeriön arvion mukaan 3,5 %. Vuoden loppua kohden tahti kuitenkin hidastui. Kasvutahtia painoi jonkin verran maatalouden heikko sato, kun taas jalostavan teollisuuden tuotanto kasvoi edelleen melko hyvin. Useimmat ennustelaitokset odottavat BKT:n kasvun pysyvän suunnilleen samana tänä vuonna.
Vähittäiskaupan myynnin määrän vahva kasvu hidastui, mutta oli silti nopeaa vuoden loppuun saakka. Investointien elpyminen vuoden 2009 syvästä lamasta jatkui, joskin hidastuen vuoden lopulla. Investointien määrä ylitti lamaa edeltäneen vuoden 2008 huipputason. Vienti kasvoi melko vaisusti, ja tuonnin voimakas nousu jäähtyi vuoden loppua kohden.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 5
BOFIT Venäjä-tilastot
31.1.2013
|
|
Kilpailuvirasto hyväksyi Rosneftin yrityskaupan
Valtiollinen öljy-yhtiö Rosneft sai tammikuussa luvan hankkia omistukseensa maan kolmanneksi suurimman öljy-yhtiön, venäläis-brittiläisen TNK-BP:n. Osapuolet sopivat kaupasta viime lokakuussa. Kaupan arvo on noin 56 mrd. dollaria, mikä tekee siitä yhden kaikkien aikojen suurimmista öljyalan yrityskaupoista maailmassa.
Myyjinä ovat brittiläinen BP ja kolmen venäläisen omistajan yhteenliittymä Alfa-Access-Renova (AAS). TNK-BP myydään sen omistajaryhmien keskinäisten erimielisyyksien vuoksi, joiden takia yhtiön toiminta kävi mahdottomaksi. Rosneft maksaa AAS:lle kauppahinnan kokonaan käteisenä, kun taas BP saa osan hinnasta Rosneftin osakkeina. BP:n omistusosuus Rosneftistä on kaupan jälkeen noin 20 %. Rosneft saa BP:n avulla kansainvälisesti korkeatasoista teknologiaosaamista, ja BP puolestaan vahvistaa asemiaan Venäjän öljysektorilla.
Rosneft perustettiin vuonna 1993, kun Venäjän öljysektori jaettiin erillisiksi yhtiöiksi. Rosneftiä ei yksityistetty, vaan sille siirrettiin heikoimmin tuottavat öljykentät. Yhtiön kasvu alkoi vuonna 2004, kun se hankki omistukseensa Mihail Hodorkovskin öljy-yhtiön Jukosin. Nyt toteutuva TNK-BP:n kauppa tekee Rosneftistä Venäjän suurimman öljy-yhtiön. Laajentuneen Rosneftin tuotanto muodostaa 40 % Venäjän öljyntuotannosta ja sen öljynjalostus 30% Venäjän öljynjalostuksesta.
Venäjällä on kritisoitu valtion roolin kasvua öljysektorilla kaupan seurauksena. Pelkona on, että Rosneftistä muodostuu Gazpromin kaltainen tehottomasti toimiva ja uudistuksia välttelevä jättiläinen.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 5
BOFIT Venäjä-tilastot
31.1.2013
|
|
Ukrainan ja Venäjän välinen kaasukiista aktivoitui jälleen
Gazprom ilmoitti viime viikolla Ukrainalle laskuttavansa siltä 7 mrd. dollaria kaasusta, jota Ukraina ei käyttänyt viime vuonna. Ukrainan kuten muidenkin Gazpromin eurooppalaisten asiakkaiden pitkäaikaisten toimitussopimusten ehtojen mukaan Gazprom voi veloittaa ostajalta tietyn minimitoimitusmäärän hinnan, vaikka ostaja ei kaikkea kaasua tarvitsisikaan.
Ukraina toi Venäjältä maakaasua viime vuonna 33 mrd. m3, kun sopimuksen mukainen minimitoimitusmäärä oli 42 mrd. m3. Kaasuntuonnin vähenemiseen ovat syynä mm. Ukrainan teollisuuden hidas toipuminen vuoden 2009 taantumasta sekä hiilen käytön kasvu maan terästeollisuudessa.
Ukraina ei ole halukas maksamaan Gazpromin sille esittämää laskua. Ukraina ei myöskään ole tyytyväinen kaasun hintaan, joka on tuntuvasti korkeampi kuin mitä Gazprom veloittaa Valko-Venäjältä, ja neuvotteluja hinnasta on käyty jatkuvasti. Venäjä pitää hinnanalennuksen edellytyksenä Ukrainan liittymistä Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliittoon. Gazpromin toimittaman maakaasun hinta on sidottu öljytuotteiden hintoihin, ja viime vuonna Ukraina maksoi kaasusta korkeampaa hintaa kuin esimerkiksi Saksa, joskin hintasuhteet vaihtelevat ajoittain, mikä johtuu sopimusten erilaisista hinnanmääräytymismekanismeista.
Gazprom on tehnyt myönnytyksiä useille eurooppalaisille asiakkailleen, jotka ovat uhanneet vetää sen oikeuteen kohtuuttomien sopimusehtojen vuoksi. Yhtiö on alentanut myyntihintojaan ja lieventänyt ehtoja, joiden perusteella se veloittaa toimittamattomasta kaasusta. Ukraina harkitsee parhaillaan, miten reagoida Gazpromin lisälaskuun.
Tieto lisälaskusta tuli vain vähän sen jälkeen, kun Shell ja Ukrainan viranomaiset ilmoittivat Davosin talousfoorumissa solmineensa sopimuksen ukrainalaisen liuskekaasuesiintymän tutkimisesta ja hyödyntämisestä. Jos kaasuvarannot osoittautuvat arvioidun suuruisiksi, investoi Shell esiintymään noin 10 mrd. dollaria. Ukrainalla on yhdet Euroopan suurimmista liuskekaasuvarannoista. Sopimus koskee Itä-Ukrainassa sijaitsevaa esiintymää, josta järjestetyn tarjouskilpailun Shell viime vuonna voitti. Lisäksi Ukraina on valinnut Chevronin tutkimaan Länsi-Ukrainassa sijaitsevaa hieman pienempää esiintymään ja Exxon Mobilin johtaman konsortion tutkimaan Mustanmeren mannerjalustan esiintymää.
Ukraina on Gazpromin suurin asiakas. Maa on pyrkinyt viime vuosina vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä kaasusta mm. tehostamalla kotimaista käyttöä ja tuomalla kaasua muista maista, mm. Saksasta. Ukrainan oma maakaasuntuotanto oli viime vuonna noin 20 mrd. m3.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 5
BOFIT Venäjä-tilastot
31.1.2013
|
|
Venäjän öljy- ja kaasusektorin kehitys vaisua vuonna 2012
Rosstatin mukaan Venäjän raakaöljyn tuotanto kasvoi vuonna 2012 vajaalla prosentilla ja ylsi 517 milj. tonniin (eli noin 10,4 milj. tynnyriin päivässä). Hieman yli puolet tuotannosta meni jalostettavaksi kotimaahan ja loput vientiin. Venäjä on yhdessä Saudi-Arabian kanssa maailman suurin raakaöljyn tuottaja.
Raakaöljyn vienti supistui prosentilla vuotta aiemmasta. Taustalla on lähinnä jalostuksen lisääntyminen kotimaassa öljytuotteiden kotimaisen kysynnän kasvun ja öljytuotteiden kevyemmän vientiverotuksen seurauksena. Venäjä on maailman toiseksi suurin raakaöljyn viejä Saudi-Arabian jälkeen.
Öljyn vientikuljetuksista pääosin vastaavan Transneftin mukaan putkikuljetusten osuus öljyn vientikuljetuksista IVY-maiden ulkopuolelle supistui edelleen ja oli enää noin kolmannes viime vuoden tammi-lokakuussa. Merikuljetukset ovat kasvaneet erityisesti Itämerellä, kun toimitukset Ust-Lugan satamasta alkoivat viime vuonna. Itämeren satamien – pääosin Primorskin – kautta menee jo 40 % Venäjän IVY-maiden ulkopuolelle suuntautuvasta öljyn viennistä. Toinen merkittävä vientiväylä on Mustameri, jossa tärkein öljynvientisatama on Novorossiisk. Transneftin vienti Novorossiiskista pysyi edellisvuoden tasolla, mutta vienti Mustanmeren Tuapsen satamasta supistui.
Maakaasun tuotanto supistui lähes 3 % vuonna 2012 ja oli 653 mrd. m3. Venäjä on maailman suurin kaasun tuottaja yhdessä Yhdysvaltojen kanssa.
Venäjän suurimman kaasun tuottajan eli Gazpromin tuotanto väheni vielä enemmän kuin kaasun kokonaistuotanto. Samalla Gazpromin osuus Venäjän koko kaasuntuotannosta pieneni kolmeen neljännekseen. Vastaavasti yksityisten kaasuntuottajien, kuten Novatekin, tuotanto on kasvanut. Kaasun kotimainen kulutus supistui runsaat 7 %. Kotimaiseen kulutukseen meni noin 70 % tuotannosta.
Venäläisen kaasun vienti supistui viime vuonna lähes 9 %. Venäläisen kaasun kysyntä väheni päämarkkina-alueella Euroopassa mm. kalliin hinnan vuoksi.
Kaasun vientikuljetuksia on Nord Stream -kaasuputken käyttöönoton myötä siirretty enemmän Itämerelle. Ukrainan kautta Länsi-Eurooppaan kuljetetun kaasun määrä supistui viime vuonna viidenneksellä Ukrainan kaasuputkiyhtiön Ukrtransgasin mukaan. Viime vuonna Ukrainan kautta kulki noin puolet Venäjän koko kaasun viennistä.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 4
BOFIT Venäjä-tilastot
24.1.2013
|
|
Vaihtotaseen ylijäämä pieneni hieman vuonna 2012, tuonnin kasvu hidastui
Ylijäämä oli keskuspankin alustavien maksutasetietojen mukaan hieman pienempi kuin edellisenä vuonna, joskin edelleen huomattava. Tavarakaupan ylijäämä säilyi lähes ennallaan, kansainvälisesti vertaillen erittäin korkeissa lukemissa. Palvelukaupan alijäämä sen sijaan syveni edelleen, mihin vaikutti mm. venäläisten jatkuvasti lisääntyvä ulkomaanmatkailu. Vaihtotaseen muiden erien (mm. korkomaksujen ja vierastyöläisten koti-maihinsa lähettämien varojen) alijäämä kasvoi hieman.
Venäjän vientitulot lisääntyivät viime vuonna 4% (dollareissa laskettuna) lähinnä raakaöljyn kallistumisen vuoksi. Kasvu kuitenkin hidastui merkittävästi vuoden loppua kohden. Myös tuontimenojen kasvu hidastui viime vuonna noin kymmeneen prosenttiin ja vuoden loppukuukausina vain pariin prosenttiin.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 4
BOFIT Venäjä-tilastot
24.1.2013
|
|
Yrityssektorin pääomavirta Venäjältä kasvoi vuonna 2012
Rahoitustaseen alijäämä pieneni keskuspankin alustavien maksutasetietojen mukaan huomattavasti. Tämä johtui valtion ulkomaisesta luotonotosta ja etenkin pankkisektorin pääoman tuonnin kasvusta ja pääoman viennin supistumisesta.
Yrityssektorin nettomääräinen pääomavirta Venäjältä lisääntyi huomattavasti. Laiton, mm. veronkiertoon liittyvä pääoman vienti jatkui tuntuvana. Suorat sijoitukset Venäjälle ja Venäjältä vähenivät, ja Venäjälle tehtyjen porfoliosijoitusten kotiutukset jatkuivat. Lisäksi yritysten luotonotto ulkomailta lähes tyrehtyi.
Osavuositietojen 2012 valossa pankki- ja yrityssektorin suorat sijoitukset etenkin Kyprokselle ovat kasvaneet, lähinnä tytäryrityslainoina. Varojen paluu eli suorat sijoitukset Kyprokselta Venäjälle sen sijaan ovat vähentyneet.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 4
BOFIT Venäjä-tilastot
24.1.2013
|
|
Rupla vahvistui hieman viime vuonna
Rupla vahvistui euroon ja dollariin nähden 2–3 %. Vuoden lopussa euron ruplakurssi oli 40,23 ruplaa ja dollarin ruplakurssi 30,37 ruplaa. Reaalisesti eli Venäjän ja em. maiden väliset inflaatioerot huomioon ottaen rupla vahvistui euroon ja dollariin nähden 7–8 %. Ruplan reaalinen vahvistuminen oli voimakkaampaa kuin nimellinen vahvistuminen, sillä inflaatio oli Venäjällä nopeampaa kuin EU:ssa ja Yhdysvalloissa. Venäjän inflaatio oli viime vuoden lopussa 6,6 %
Ruplan kurssi on seurannut raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen kehitystä melko läheisesti – öljyn kallistuessa alkuvuodesta 2012 rupla vahvistui, ja öljyn halvetessa keväällä ja alkukesällä rupla heikentyi. Syksystä lähtien raakaöljyn hinta ja sen seurauksena myös ruplan kurssi ovat olleet huomattavasti alkuvuotta vakaampia.
Keskuspankki ohjaa ruplan kelluntaa niin, että ruplan kurssi suhteessa dollarista ja eurosta muodostettuun valuuttakoriin pysyy tietyn vaihtelualueen sisällä. Vaihtelualuetta on viime vuosina vähitellen laajennettu ja keskuspankki on vähentänyt valuuttamarkkinainterventioitaan, joten ruplan kurssi on muodostunut aiempaa vapaammin ja sen vaihtelut ovat voimistuneet. Viime vuonna pankki tuki ruplaa valuutan myynnein vain kesä-heinäkuussa ja lyhyen aikaa syyskuussa. Alkuvuodesta raakaöljyn kallistuessa pankki puolestaan tasasi ruplan kurssin nousua myymällä ruplia.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 3
BOFIT Venäjä-tilastot
17.1.2013
|
|
Venäjä palaa tiukempaan budjettikuriin
Duuma hyväksyi joulukuussa lain, jonka mukaan federaation budjettimenojen kasvua ja riippuvuutta energian hinnoista pyritään rajoittamaan asettamalla rajat menoille ja määrittelemällä mekanismi, joka automaattisesti siirtää ennakoimattomia budjettituloja vararahastoihin. Voimakasta riippuvuutta energiasta kuvaa se, että puolet federaatiobudjetin tuloista ja lähes 30 % koko julkisen talouden tuloista muodostuu öljyn ja kaasun tuotantoverosta sekä öljyn, öljytuotteiden ja kaasun vientitulleista.
Vastaavanlainen mutta tiukempi budjettisääntö oli voimassa vuodesta 2004 lähtien, mutta siitä luovuttiin vuoden 2009 taantuman aikana. Budjettisäännön voimassaolon aikana kerätyt vararahastot auttoivat Venäjää selviytymään taantumasta ilman menoleikkauksia ja velkaantumista.
Uuden lain mukaan federaation budjettimenot mitoitetaan sen pohjalta, mitä kyseisen vuoden budjettitulot olisivat, jos ne kertyisivät öljyn hinnan viime vuosien keskiarvon mukaan. Menot saavat ylittää em. laskennalliset tulot summalla, joka on korkeintaan 1 % kyseisen vuoden ennustetusta BKT:stä. Menosääntöä on valtiontalouden vuosien 2013–2015 linjausten mukaan sovellettu hieman pehmennettynä vuoden 2013 federaatiobudjettiin. Vuodesta 2014 lähtien sääntöä sovelletaan sellaisenaan. Öljyn hinta, joka tasapainottaisi federaation budjetin, säilyy kuitenkin noin 105 dollarissa.
Ennakkoarvion ylittävät öljy- ja kaasuverotulot siirretään reservirahastoon, kunnes sen koko on 7 % BKT:stä. Sen jälkeen ylimääräiset tulot menevät kansalliseen hyvinvointirahastoon. Enintään puolet ylimääräisistä tuloista voidaan kuitenkin käyttää infrastruktuurihankkeisiin. Reservirahaston suuruus on tällä hetkellä 3,5 % BKT:stä.
Valtion tuoreet velkalinjaukset vuosille 2013–2015 puolestaan vahvistavat, että kartuttaakseen reservirahastoa federaatio jatkaa viime vuonna aktivoitunutta luotonottoaan huomattavasti yli budjettivajeen rahoitustarpeen. Reservirahaston kaavaillaan kasvavan lähinnä luotonoton ja valtion omaisuuden yksityistämisen vuoksi vuoteen 2015 mennessä noin 5,5 prosenttiin BKT:stä. Kansallisen hyvinvointirahaston varat pysyisivät ennallaan ja olisivat vuonna 2015 noin 3,5 % BKT:stä. Tällä hetkellä hyvinvointirahaston varat ovat noin 5 % BKT:stä.
Luottoa on tarkoitus ottaa lähinnä kotimaasta, esimerkiksi tämän vuoden noin 1 450 mrd. ruplan bruttoluotonotosta yli 1 200 mrd. ruplaa lainataan kotimaasta. Luotonotoksi ulkomailta kaavaillaan vuosina 2013–2015 noin 6 mrd. euroa vuodessa. Luotonotosta huolimatta federaation bruttovelka kasvaisi vain noin 13,5 prosenttiin BKT:stä vuonna 2015. Tällä hetkellä federaation bruttovelka on runsaat 10 % BKT:stä.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 3
BOFIT Venäjä-tilastot
17.1.2013
|
|
Venäjällä laimea pörssivuosi 2012
Venäjän osakemarkkinaindeksit liikkuivat viime vuonna samassa tahdissa muiden nousevien talouksien indeksien kanssa. Moskovan pörssin RTS-indeksi ylitti vuoden lopulla jonkin verran vuoden alun lukeman. Osakekurssit olivat edelleen tuntuvasti alempana kuin ennen vuosien 2008–2009 lamaa. Osakekaupan volyymi oli sekin huomattavasti pienempi kuin ennen lamaa ja myös pienempi kuin vuosina 2010–2011.
Venäjän osakeindeksit edustavat varsin suppeaa yritysjoukkoa. RTS-indeksi koostuu 50 yrityksen osakkeista. Indeksin painavimpia lohkoja ovat öljy-yhtiöt (kolmasosa), kaasuala (viidesosa) ja pankit (18 %). Painavimpia yrityksiä ovat Gazprom, Lukoil ja Sberbank (kukin 14–15 %).
Viime vuonna etenkin Gazpromin ja metalliteollisuuden osakkeet kehittyivät heikosti mm. vientihintojen laskun vuoksi ja jäivät paljon vuoden 2011 noteerauksia alemmiksi. Muun muassa keskeisten öljy-yhtiöiden ja suurimman yksityisen kaasuntuottajan, Novatekin, sekä Sberbankin osakkeet selvisivät viime vuodesta hieman paremmin.
Moskovan pörssit MICEX ja RTS yhdistyivät virallisesti vuoden 2011 lopulla, ja viime vuoden aikana toimintoja on yhdistetty käytännössä. Pörssin uusi nimi on Moskovan pörssi. Pörssi jatkaa kahden perusindeksin, dollarimääräisen RTS:n ja ruplamääräisen MICEXin, laskemista.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 2
BOFIT Venäjä-tilastot
10.1.2013
|
|
Hallitus valmistelee toimia, joilla yrityksiä sitoutetaan tiiviimmin kotimaahan
Joulukuussa pitämässään laajassa yhteiskuntaa ja taloutta käsitelleessä linjapuheessa presidentti Vladimir Putin puhui mm. venäläisyritysten ”ulkomaistumisesta” (offshorizatsija), jonka muotoja ovat paitsi varojen siirto pois Venäjältä myös ulkomaisen lainsäädännön käyttö yritysten välisissä sopimuksissa. Presidentti antoi hallitukselle tehtäväksi valmistella syksyyn mennessä ehdotuksia korjaaviksi toimenpiteiksi.
Presidentin mukaan venäläisen lainsäädännön käyttöä on lisättävä yritysten välisissä sopimuksissa. Yli puolet suurista venäläisistä yrityksistä (ml. valtion omistamat yritykset) nojautuu lähes kaikissa tärkeissä sopimuksissaan ulkomaiseen sopimusoikeuteen. Tämä koskee sekä ulkomaisten että kotimaisten yritysten kanssa tehtyjä sopimuksia.
Seurauksena ulkomaisissa tuomioistuimissa käsiteltyjen venäläisyrityksiä koskevien tapausten määrä on merkittävä. Esim. vuonna 2009 Lontoon välitystuomioistuimessa käsitellyistä tapauksista 12 % koski venäläisiä yrityksiä. Duuman puheenjohtaja Sergei Naryshkin totesi jopa kansallisen suvereniteetin voivan olla vaarassa, kun tärkeitä Venäjän taloutta koskevia kysymyksiä ratkotaan ulkomailla.
Ulkomaisen sopimusoikeuden käyttö johtuu yritysten epäluottamuksesta venäläistä oikeuslaitosta kohtaan. Presidentti Putinin mukaan koko oikeusjärjestelmää on parannettava, jotta yritykset eivät turvautuisi ulkomaiseen lainsäädäntöön ja riitojenratkaisuun. Mm. omaisuuden suojaa on vahvistettava ja oikeuskäytännössä on päästävä eroon asenteesta, jonka mukaan yrityksiä pidetään oikeusjutuissa lähtökohtaisesti syyllisinä. Kaikkia mainittuja asioita on ollut määrä kohentaa jo pitkään, mutta ilman ratkaisevia tuloksia.
Ulkomailla on oltu huolestuneita siitä, että taloudellisia riita-asioita käsittelevä venäläinen oikeusistuin, korkein arbitraatio-oikeus, mitätöi viime kesänä venäläisyrityksen ja ulkomaisen yrityksen välisen sopimuksen pykälän, jossa molemmat osapuolet voivat viedä kiistakysymyksen välitystuomioistuimeen, mutta vain ulkomainen osapuoli oikeuteen (käytännössä Venäjän ulkopuolelle). Kiistan venäläinen osapuoli saattoi siten viedä asian venäläiseen oikeusistuimeen. Lauseke on tavanomainen joissakin kansainvälisissä sopimuksissa, ja päätöksen pelätään viittaavan kiristyvään käytäntöön ulkomaisen lainsäädännön soveltamisessa venäläisten yritysten kanssa solmittuihin sopimuksiin.
Presidentti kiinnitti linjapuheessaan huomiota myös Venäjältä ulkomaille suuntautuvien pääomavirtojen valvonnan tehostamiseen. Presidentin mukaan tähän tähtäävä sivistynyt keino olisi solmia ns. veroparatiisivaltioiden kanssa sopimuksia venäläisiä koskevien vero- ja yritystietojen toimittamisesta viranomaisille samalla tavalla kun esim. Yhdysvallat ja monet Euroopan maat ovat tehneet.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 2
BOFIT Venäjä-tilastot
10.1.2013
|
|
Presidentti kehottaa yrityksiä kotimaisiin osakeanteihin
Hallitus sai presidentiltä tämän joulukuisessa linjapuheessa tehtäväksi huolehtia siitä, että sellaisten yritysten osakeannit, joista valtio omistaa yli 50 %, toteutetaan ainakin osittain kotimaisilla markkinoilla. Tavoitteena on kotimaisten osakemarkkinoiden kehittäminen.
Näin on viime vuosina tapahtunutkin, mutta kotimaiset myynnit ovat olleet pieniä; keskuspankin myydessä osuuden Sberbankista viime syyskuussa vain 3% osakepaketista myytiin Moskovan pörssissä ja loput Lontoossa.
Asiantuntijoiden mukaan Moskovan pörssi on sopiva 300–400 milj. dollarin kokoluokan anneille, mutta esimerkiksi miljardin dollarin suuruinen anti on toteutettava Moskovan lisäksi jossakin ulkomaisessa pörssissä. Anteja voitaisiin järjestää Moskovassa enemmän, jos pörssin teknistä infrastruktuuria ja käytäntöjä kehitettäisiin.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 2
BOFIT Venäjä-tilastot
10.1.2013
|
|
Itä-Siperian ja Tyynenmeren välisen öljyputken laajennus otettiin käyttöön
Öljyputkia hallinnoiva Transneft avasi 25.12.2012 ns. ESPO-öljyputken (Eastern Siberia–Pacific Ocean) toisen osan, joka ulottuu Kiinan rajan läheisyydessä sijaitsevasta Skovorodinosta Tyynenmeren rannalle venäläiseen Kozminon satamaan. Putken aiemmin valmistunut alkuosa, ESPO1, kulkee Itä-Siperian öljykentiltä Skovorodinoon, josta Kozminon satamaan menevä öljy on tähän asti kuljetettu rautateitse. ESPO2-putki korvaa kalliimmat rautatiekuljetukset. Putkiston vuosittaisten öljykuljetusten määrää voidaan myös lisätä, sillä ESPO1-putkea laajennettiin samalla.
Venäjä pitää tärkeänä öljytoimituksia Aasian kasvaville energiamarkkinoille, joita varten ESPO-putkisto on rakennettu. ESPO1-putken kautta kulkevasta öljystä 15 milj. tonnia kuljetetaan aiempaan tapaan Skovorodinosta suoraan Kiinaan ja loput Kozminon satamaan, josta öljy viedään meritse pääosin Yhdysvaltoihin, Japaniin ja Kiinaan. Putkiston 45 milj. tonnin vuotuinen kuljetuskapasiteetti vastaa noin viidennestä Venäjän öljynviennistä.
ESPO-putki auttaa Venäjää monipuolistamaan öljynvientireittejään erityisesti joiltakin Luoteis-Siperian uusilta öljykentiltä. Euroopan komissio on huolestunut ESPO-putkiston mahdollisista vaikutuksista Eurooppaan suuntautuviin öljyntoimituksiin Valko-Venäjän ja Ukrainan kautta kulkevaa Druzhba-putkea pitkin. Tämän vuoksi komissio pyysi joulukuussa EU:n ja Venäjän energiadialogin puitteissa Transneftiltä tietoa yhtiön investointisuunnitelmista. Suomenlahden pohjukassa sijaitsevan Ust-Lugan öljysataman avaamisen jälkeen viime maaliskuussa Druzhba-putken kautta kuljetetun öljyn määrä on vähentynyt. Tämä on aiheuttanut ajoittain vaikeuksia mm. Tshekissä sijaitseville öljynjalostamoille.
Venäjä pyrkii ESPO-putken avulla myös tukemaan Kaukoidän alueiden taloudellista kehitystä; putki mm. toimittaa raaka-ainetta alueella jo toimiville ja sinne rakennettaville uusille öljynjalostamoille.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 1
BOFIT Venäjä-tilastot
3.1.2013
|
|
Liiketoimintaympäristön kohentamiseen tähtäävistä tiekartoista toistaiseksi laihoja tuloksia
Talousministeri Andrei Belousov esitteli joulukuussa hallitukselle keväällä hyväksyttyjen tiekarttojen etenemistä. Kartoissa määritellään tavoitteita ja keinoja mm. rakennusalan toiminnan kohentamiseksi, tullin käytäntöjen tehostamiseksi sekä yritysten energiahuollon parantamiseksi.
Tiekarttojen tarkoitus on auttaa toteuttamaan presidentti Vladimir Putinin asettama päämäärä, jonka mukaan Venäjän on vuonna 2018 oltava Maailmanpankin vuosittaisessa eri maiden liiketoimintaympäristön suotuisuutta mittaavassa Doing Business -vertailussa 20. sijalla. Venäjän nykyinen sijoitus on 112:s.
Belousovin mukaan uudistukset ovat edenneet hitaimmin rakennussektorilla. Viime vuoden loppuun mennessä duuman oli määrä hyväksyä 16 liiketoimintaympäristöä kohentavaa lakimuutosta, mutta vain kaksi hyväksyttiin. Yhtenä suurimmista yrityksiä haittaavista tekijöistä on edelleen rakennuslupien saannin vaikeus.
Tullilaitoksen toimintaan liittyvät lakimuutokset ovat edenneet paremmin, joskin käytännössä niiden vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi. Asiakkaille tehdyssä kyselyssä 70 % vastaajista ilmoitti, etteivät tullausmenettelyt ole nopeutuneet vuoden aikana.
Energiahuolto on ministeri Belousovin mukaan sen sijaan parantunut, ja ensi vuoden alusta yritysten liittymistä sähköverkkoon on määrä nopeuttaa. Lisäksi liittymismaksujen alentamiselle aiotaan määritellä aikataulu.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 1
BOFIT Venäjä-tilastot
3.1.2013
|
|
Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliitto ryhtyi toimenpiteisiin lisääntyneen tuonnin vuoksi
Tulliliiton komissio ilmoitti viime viikolla korottavansa leikkuupuimureiden tuontitullin väliaikaisesti 27,5 prosenttiin. Tulli alennettiin viime syksynä Venäjän WTO-jäsenyyden myötä 5 prosenttiin. Ennen WTO-jäsenyyttä uusien puimureiden tuontitulli oli 15 % ja käytettyjen 25 %.
Korotusta perustellaan voimakkaasti lisääntyneellä tuonnilla ja kotimaisten tuottajien markkinaosuuden menetyksellä. Eniten puimureita tuotiin Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Korotettua tullia aletaan kantaa helmikuun lopulla, ja se on voimassa heinäkuun alkuun saakka. WTO:n sääntöjen mukaan maa voi väliaikaisesti rajoittaa tuontia, jos se aiheuttaa vakavaa vahinkoa kotimaiselle tuotannolle. Tulliliiton komissio on parhaillaan selvittämässä, onko kysymyksessä polkumyynti. Selvityksen jälkeen päätetään lopullisista suojatoimista.
Venäjällä kaavaillaan suojatoimia myös joillekin muille kotimaisille tuotannonaloille, jotta ne eivät kärsisi WTO-jäsenyyden myötä alenevista tuontitulleista. Valmisteilla on mm. rajoituksia ulkomaisten lääkevalmistajien osallistumiseen julkisiin hankintoihin. Asetusluonnoksen mukaan ulkomaisia lääkkeitä ei hyväksyttäisi mukaan tarjouskilpailuun, jos Venäjän lääkerekisterissä on ko. lääkettä vähintään kaksi kotimaista valmistetta. Venäjän WTO-sopimuksen perusteella lääkevalmisteiden tuontitullien on määrä laskea vuonna 2014 enintään 6,5 prosenttiin, kun korkein tulli nykyisin on 15 %. Ulkomaisten lääkkeiden osuus on Venäjällä merkittävä; mm. sairaaloiden lääkehankintojen arvosta ne muodostavat arviolta noin 70 %.
Maatalousministeriön mukaan lihan ja maitotuotteiden tuonti on kasvanut huomattavasti syksystä lähtien. Tuolloin esim. sianlihan tuontitulli aleni 15 prosentista nollaan kiintiön sisällä, ja maitotuotteiden keskimääräiset tullit laskivat 25 prosentista 15 prosenttiin. Erityisesti Valko-Venäjä on kasvattanut vientiään Venäjälle. Venäjä suunnittelee maatalouden aluetukien käyttöön ottoa ja on jatkanut maataloustuottajille myönnettyjen verohelpotusten voimassa oloa.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 1
BOFIT Venäjä-tilastot
3.1.2013
|
|
Yhdysvallat normalisoi kappasuhteensa Venäjän kanssa
Presidentti Barack Obama allekirjoitti 7.12. ns. Jackson-Vanik-päätöslauselman kumoavan lain. Kylmän sodan ajalta periytyvä päätöslauselma on kieltänyt Venäjältä ihmisoikeuskysymysten vuoksi ulkomaankaupan pysyvän suosituimmuuskohtelun, ja kauppaa on käyty vuosittaisten poikkeuslupien nojalla. Suosituimmuuskohtelun kieltäminen on WTO-säännösten vastaista, ja kielto oli peruutettava, jotta yhdysvaltalaiset yritykset voisivat täysimääräisesti hyötyä Venäjän WTO-sitoumuksista ja mm. käyttää kiistoissa Venäjän kanssa WTO:n riitojenratkaisumenettelyitä.
Samassa yhteydessä presidentti Obama allekirjoitti ns. Magnitski-lain, joka mm. kieltää Yhdysvaltojen viisumin viranomaisilta, jotka olivat osallisina juristi Sergei Magnitskin pidätykseen ja vankilakuolemaan vuonna 2009. Duuma on vastavetona käsittelemässä lakia, joka mm. kieltäisi viisumin saannin ja talousyhteydet Venäjän kanssa Yhdysvaltojen kansalaisilta, jotka ovat rikkoneet venäläisten oikeuksia.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 51-52
BOFIT Venäjä-tilastot
20.12.2012
|
|
|
   |
|
|
|
|
|
|
Julkaisija: Wosseno Oy Oraspolku 9 00680 Helsinki
Hallinto: Reino Pulkkanen puh. 09-2722780, 0500-821212
Pietari: Larissa Nikitinskaya +7-921-5726920
Ilmoitusmyynti: puh. 09-2722780, 0500-821212 Fax. 09-2722356
Ulla Raatikainen GSM 045-6325002, Tuija Toivonen GSM 050-3558981
|
|
Bo-Erik Green GSM 045-673 9455, Timo Romppanen puh. 045-1384702
Antti Joensuu puh. 045-138 4719, Kari Ervasti 045-1384715
Eetu Mehine GSM 045-1383731, Jaakko Hyytiäinen puh. 045-1318 617
Satu Taavitsainen puh. 0440-905546, Minna Taussi puh. 045-1318619
Jukka Rossi puh. 040-527 6407, Anneli Päivävaara puh. 045-1384703
Jaana Rajala puh. +358 40 464 7009, Susanna Sarajärvi puh. +358 45 231 3655
Sähköpostiosoitteet: nimi.sukunimi@kauppatie.com
Copyright © 1993 -2012 Wosseno Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.
Mitään tämän julkaisun osaa, kuvaa, käännöstyötä tms. ei saa jäljentää,
kopioida, tallentaa hakupalvelimelle tai levittää ilman julkaisijan kirjallista lupaa.
|
|
|
