|
 |
|
 |
|
|
|
|
|
|
|
Aikataulutettuja tavoitteita presidentti Putinilta
Virkaanastujaispäivänään 1.7. presidentti Vladimir Putin allekirjoitti 11 asetusta, joissa määritellään uuden presidenttikauden tavoitteet. Tavoitteet ovat pääosin samoja kuin Putinin presidentinvaalien alla esittämät lupaukset talouden, väestön elinolojen ja yhteiskunnan toiminnan kehittämisestä, mutta useita niistä on nyt konkretisoitu ja niille on annettu tiukka aikataulu presidentin kuusivuotisen toimikauden puitteissa.
Talouden pitkän aikavälin kehittämistä koskevassa asetuksessa hallitukselle annettiin seuraavat konkreettiset tavoitteet: 1) vuoteen 2020 mennessä on luotava 25 miljoonaa ’korkean tuottavuuden’ työpaikkaa joko perustamalla uusia työpaikkoja tai modernisoimalla olemassa olevia, 2) investointien osuus BKT:stä on nostettava 27 prosenttiin vuoteen 2018 mennessä, 3) korkean teknologian tuotannon osuutta tuotannosta on kasvatettava vuoden 2011 tasosta 30 % vuoteen 2018 mennessä, 4) työn tuottavuuden on lisäännyttävä 50 % vuoteen 2018 mennessä ja 5) Venäjän sijoitus Maailmanpankin julkaisemassa eri maiden liiketoi-mintaympäristöä kuvaavassa tilastossa on nostettava nykyiseltä 120. sijalta 20. sijalle vuoteen 2018 mennessä.
Asiantuntijoiden mukaan tavoitteiden saavuttaminen määräajassa on vaikeaa. Esimerkiksi työn tuottavuuden vaadittu lisäys edellyttäisi tuottavuuden kasvavan vuosittain noin 6 %. Tämä tuskin on toteutettavissa, sillä useimpien ennusteiden mukaan talous kasvaa lähivuosina noin 4 % vuodessa eikä työvoiman määrä supistu merkittävästi. Asiatuntijat eivät myöskään odota investointien nopeaa lisäystä ja niiden BKT-osuuden huomattavaa suurenemista; investointien osuus BKT:stä on nyt noin 20 %. Investointien nopea kasvu edellyttäisi mm. liiketoimintaympäristön oleellista paranemista, jonka toteutuminen vie parhaassakin tapauksessa vuosia.
Sosiaalipolitiikkaa käsittelevässä asetuksessa hallitukselle annettiin tehtäväksi huolehtia mm. siitä, että reaalipalkat nousevat vuoteen 2018 mennessä 40–50 %. Erityisesti nostetaan palkkoja opetustoimessa ja terveydenhuollossa.
Terveydenhuollon alalla hallitus sai tehtäväkseen huolehtia siitä, että mm. sydän- ja verisuonitautien, tuberkuloosin ja liikenneonnettomuuksien aiheuttamat kuolemat sekä imeväiskuolleisuus vähenevät vuoteen 2018 mennessä tiettyihin raja-arvoihin. Syntyvyyden on vuoteen 2018 mennessä noustava niin, että naisten elinaikanaan saamien lasten määrä on 1,75, kun luku vuonna 2011 oli noin 1,6. Väestön keskimääräisen odotettavissa olevan eliniän on vuoteen 2018 mennessä noustava 74 vuoteen. Vuonna 2011 eliniänodote oli 70 vuotta.
Venäjän koulujärjestelmän uudistamista on valmisteltu jo vuosia, ja nyt uudistusta pyritään vauhdittamaan. Presidentin asetuksen mukaan hallituksen on tuotava duumaan koulutusta koskeva lakiluonnos viimeistään tämän vuoden kesäkuussa.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 20
BOFIT Venäjä-tilastot
16.05.2012
|
|
Asutus keskittyy yhä harvemmille paikkakunnille
Moskovalaisen Riippumattoman sosiaalipolitiikan instituutin (Nezavisimyi institut sotsialnoi politiki, Independent Institute for Social Policy) ohjelmajohtajan Natalja Zubarevitshin mukaan Venäjällä on käynnissä asutun ja taloudellisessa käytössä olevan maa-alan supistuminen samalla kun asumattomat alueet kasvavat.
Kehitys on väistämätöntä ja merkitsee siirtymistä vähitellen pois Neuvostoliiton ajan teollistamispolitiikan perinnöstä. Neuvostoliiton aikana kaupunkeja rakennettiin raaka-ainelähteiden lähelle perustettujen teollisuuslaitosten ympärille usein kauas asutuskeskuksista ja vaikeisiin ympäristöolosuhteisiin. Tällainen tuotannon sijoittelu ei ole kansantalouden eikä yritystalouden kannalta tehokasta. Useat paikkakunnat ovat tyhjenemässä, kun tuottamattomia yrityksiä vähitellen on suljettu ja suljetaan.
Luonnonvarojen hyödyntämistä varten perustettujen kaukaisilla alueilla sijaitsevien kaupunkien väestö muuttaa suotuisampiin olosuhteisiin, ja kaivosteollisuudessa ja öljynporauksessa työskentelevät yhä useammin paikalla väliaikaisesti asuvat työntekijät samalla tavalla kuin esimerkiksi Kanadan pohjoisosissa.
Venäjän väestötiheys on vain 6 henkeä neliökilometrillä. Valtaosassa Venäjää eli Uralin itäpuolella väestötiheys on vielä huomattavasti pienempi; alueella asuu 29 % Venäjän väestöstä, vaikka se muodostaa 73 % maan pinta-alasta. (Suomessa väestötiheys on noin 16 henkeä neliökilometrillä).
2000-luvulla väestö kasvoi merkittävästi vain Moskovassa, Moskovan alueella ja Pietarissa sekä kolmessa Kaukasian tasavallassa: Tshetsheniassa, Dagestanissa ja Karatshai-Tsherkessiassa. Kasvua oli lisäksi joillakin vaurastuneilla öljyntuotantoalueilla. Kehitykseen vaikutti ja vaikuttaa edelleen maan sisäinen muuttoliike; 60 % muuttoliikkeestä suuntautuu Moskovaan ja Moskovan alueelle ja 20 % Pietariin. Pitkälle viety poliittisen ja taloudellisen vallan keskitys saa Zubarevitshin mukaan osaltaan aikaan pääkaupungin epänormaalin paisumisen. Moskovassa oli Rosstatin virallisen arvion mukaan kuluvan vuoden alussa 11,6 milj. asukasta.
Kaukasuksella väestön kasvu johtuu muuta Venäjää korkeammasta syntyvyydestä. Kun koko Venäjällä naisten elinaikanaan saamien lasten määrä on keskimäärin 1,6, on se Tshetsheniassa 3,4 ja Dagestanissa 2,0. (Suomessa luku on 1,9.)
Väestön keskittymisen seurauksena 28 % kaupunkiväestöstä asuu nykyään miljoonakaupungeissa tai lähes miljoonan asukkaan kaupungeissa. Venäjällä on hieman toistakymmentä miljoonakaupunkia. Maaseutuväestöstä 27 % asuu maan eteläisimmissä osissa eli Pohjois-Kaukasiassa ja sen naapurina sijaitsevassa Eteläisessä federaatiopiirissä.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 20
BOFIT Venäjä-tilastot
16.05.2012
|
|
Valtiontalous voi olla tasapainossa tänä vuonna
Finanssiministeriö arvioi hallituksen hiljattain käsittelemässä federaation lisäbudjettiluonnoksessa, että federaation budjetti näyttää tänä vuonna vain hiukan alijäämää (0,1 % BKT:stä). Edellisten vuosien kehityksen valossa myös valtiontalouden koko konsolidoitu budjetti (federaation budjetti, alue- ja paikallisbudjetit sekä valtion sosiaalirahastot) muodostunee tässä tapauksessa tasapainoiseksi.
Syynä pienentyneeseen alijäämäarvioon ovat odotukset budjetin tulojen kasvusta huomattavasti suuremmiksi kuin viime joulukuussa hyväksytyssä budjetissa ennakoitiin. Tuloarvion korotus perustuu pitkälti siihen, että Urals-öljyn tämän vuoden keskihinnan oletetaan olevan 115 dollaria tynnyriltä, kun oletus hyväksytyssä budjetissa oli 100 dollaria. Odotetut federaation budjetin lisätulot vastaavat yli prosenttia BKT:stä. Viime vuodesta tulot kasvaisivat nimellisesti yli 10 %.
Budjetin tasapaino tänä vuonna edellyttää luonnollisesti myös sitä, että budjettimenoja ei hyväksyttyyn budjettiin verrattuna liiemmin kasvateta. Tuoreessa federaation lisäbudjettiluonnoksessa, joka ainakin tällä erää on ainoa tänä vuonna, menoja lisätään vain hiukan.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 19
BOFIT Venäjä-tilastot
10.05.2012
|
|
Verolinjauksia vuosille 2013–2015 muotoutumassa
Hallitus hyväksyi verolinjaukset viime viikolla, joskin niihin saattaa tulla joitakin muutoksia laadittaessa valtiontalouden linjauksia vuosille 2013–2015. Vuosittain tehtävät valtiontalouden linjaukset kolmelle seuraavalle vuodelle finanssiministeriö on julkistanut yleensä heinäkuussa, ja hallitus on käsitellyt niitä syyskuussa. Linjauksiin voi tulla muutoksia myös vuosittain.
Tuoreissa verolinjauksissa ei oteta kantaa verotuksen tasoon useimpien keskeisten verojen osalta, ja arvonlisäveron, työtuloveron ja yritysten voittoveron odotetaankin yleisesti säilyvän ennallaan. Linjaukset eivät myöskään kata öljyn tuotantoveroa sekä öljyn ja kaasun vientitulleja. Työntekijöiden palkkojen mukaan määräytyvien yritysten sosiaaliverojen, joista tulee 17 % koko valtiontalouden tuloista, suunnitellaan pysyvän nykyisessä 30 prosentissa. Viimeisen vuoden mittaan viranomaisten piiristä on ehdoteltu sosiaaliverojen korottamista vuoden 2014 jälkeen. Finanssiministeriön mukaan sosiaaliverotukseen voi vielä vaikuttaa eläkeuudistussuunnitelma, joka on odotettavissa tämän vuoden aikana.
Maakaasun tuotantovero, joka tuo alle prosentin valtiontalouden tuloista, aiotaan kaksinkertaistaa Gazpromin osalta ja nelinkertaistaa muiden tuottajien osalta. Tämä lähes yhtenäistäisi Gazpromin ja muiden tuottajien tuotantoveron. Vero olisi runsaat tuhat ruplaa (35 dollaria) / 1000 m³ vuonna 2015; kaasun vientihinta oli alkuvuonna noin 350 dollaria / 1000 m³.
Tupakan, alkoholin, oluen ja moottoripolttoaineiden valmisteverojen korotuksia jatketaan myös vuonna 2015, jolloin ne ovat tupakan ja alkoholin osalta 2–2,5 -kertaiset verrattuna tähän vuoteen. Yksityishenkilöiden kalliiden kiinteistöjen ja tehokkaiden autojen verotus kiristyy.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 19
BOFIT Venäjä-tilastot
10.05.2012
|
|
Putinin lupaus verohelpotuksista sai liikkeelle öljyhankkeita ulkomaisten yritysten kanssa
Presidentti Vladimir Putin ehti pääministerikautensa viimeisinä päivinä valvoa kolmen uuden öljyalan yhteisyrityksen syntyä, kun valtion omistama Rosneft solmi tukun sopimuksia ulkomaisten öljy-yhtiöiden kanssa. Huhtikuun puolivälissä pääministeri Putin ilmoitti, että uusien mannerjalustalla sijaitsevien kohteiden vientiverot voidaan poistaa ja muita veroja laskea merkittävästi. Tämän jälkeen Rosneft ilmoitti nopeassa tahdissa arktisten alueiden öljykenttien tutkintaan keskittyvien yhteisyritysten perustamisesta ExxonMobilin, Enin ja Statoilin kanssa. Hankkeiden edellytyksenä olevat verohelpotukset vaativat vielä lakimuutoksia, joiden valmistelua vauhditettiin pääministerin 3.5. antamalla määräyksellä.
Kaikki kolme sopimusta tuovat Venäjän arktisen alueen öljyn- ja kaasunetsintään merkittävästi uutta kansainvälistä osaamista ja investointeja. Toisaalta myös Rosneftin asema vahvistuu Venäjän ehdottomasti suurimpana öljyntuottajana. Sopimusten perusajatus on, että Rosneft tuo yhteisyrityksiin alueiden tutkimuslisenssit ja ulkomaiset partnerit tuovat tarvittavaa osaamista sekä tutkimustoiminnan vaatiman pääoman. Kaikissa yhteisyrityksissä enemmistöomistus on Rosneftillä. Lisäksi kaikki sopimukset antavat Rosneftille mahdollisuuden kartuttaa osaamistaan myös osallistumalla joihinkin kumppaneidensa ulkomaisiin projekteihin.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 19
BOFIT Venäjä-tilastot
10.05.2012
|
|
Venäjä toivottaa kiinalaiset sijoittajat tervetulleiksi Kaukoitään
Kiinan varapääministerin Li Keqianin viimeviikkoisen Moskovan-vierailun yhteyteen järjestetyssä talousfoorumissa ilmoitettiin 27 sopimuksen solmimisesta maiden yritysten välillä. Vaikka valtaosaa sopimuksista oli käytännössä jo valmisteltu pitkän aikaa ja ne vain juhlallisesti vahvistettiin foorumissa, kertoo sopimusten yhteisarvo – 15 mrd. dollaria – kuitenkin taloussuhteiden nopeasta kasvusta maiden välillä.
Venäjän valtiollinen sijoitusrahasto Russian Direct Investment Fund (RDIF) ja Kiinan valtion sijoitusrahasto China Investment Corporation (CIC) sopivat perustavansa heinäkuun loppuun mennessä yhteisen Venäjä-Kiina-sijoitusrahaston. Periaatesopimus rahaston muodostamisesta solmittiin viime vuoden syksyllä. RDIF ja CIC sijoittavat kumpikin uuteen rahastoon aluksi miljardi dollaria, minkä lisäksi muiden kiinalaisten investoijien odotetaan sijoittavan rahastoon vielä kaksi miljardia dollaria. Rahaston on tarkoitus tehdä 70 % sijoituksista Venäjälle ja muihin IVY-maihin. Loput sijoituksista tehdään kiinalaisiin yrityksiin, jotka toimivat yhteistyössä venäläisyritysten kanssa. Ensimmäiset rahaston investoinnit kohdistuvat koneenrakennukseen, maa- ja metsätalouteen sekä kuljetussektorille.
Venäläiset toivovat uuden investointirahaston tuovan jo kuluvan vuoden aikana satojen miljoonien dollareiden sijoitusvirran maahan.
Venäläisten virkamiesten mukaan Kiina pystyy tarjoamaan pitkäaikaista ja suhteellisen edullista rahoitusta sekä ainutlaatuista osaamista, kun taas venäläisellä osapuolella on tarjottavanaan suuria valtion tukemia investointikohteita erityisesti maan raaka-ainerikkaissa itäosissa. Varapääministeri Igor Shuvalov toivotti neuvotteluissaan Li Keqianin kanssa kiinalaiset tervetulleiksi osallistumaan Itä-Siperian ja Venäjän Kaukoidän kehittämiseen, jota varten Venäjälle ollaan parhaillaan muodostamassa erityistä valtion organisaatiota.
Energiasektorilla Venäjän ja Kiinan välinen yhteistyö ei ole edennyt kaikin osin toivotulla tavalla. Monta vuotta kestäneiden hintaneuvottelujen jälkeen Venäjän valtion öljy-yhtiö Rosneft alkoi viime vuonna toimittaa raakaöljyä Kiinaan. Kiinalainen osapuoli on kuitenkin pitänyt öljyn hintaa liian korkeana, minkä vuoksi Rosneft kertoi huhtikuussa alentaneensa hintaa. Asiaa tutkii nyt Venäjän pääsyyttäjänvirasto, jolle on tehty valitus hinnan alentamisesta ja siitä johtuvasta Rosneftin tulojen menetyksestä ja tappiosta Venäjän taloudelle.
Venäjä ja Kiina eivät ole vieläkään pystyneet päättämään jo vuosikausia valmisteilla olleesta kaasuputken rakentamisesta Venäjältä Altain kautta Kiinaan. Myös tämän päätöksen esteenä ovat hintaerimielisyydet.
Kiina on nopeasti kasvattanut merkitystään Venäjän kauppakumppanina. Viime vuonna se oli Venäjän toiseksi suurin vientimarkkina ja suurin tuonnin lähde.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 18
BOFIT Venäjä-tilastot
03.05.2012
|
|
Hallitus kiistelee Siperian ja Venäjän Kaukoidän kehittämistoimista
Venäjän talouden painopiste on siirtymässä yhä kauemmas Siperian itäosiin ja Venäjän Kaukoitään, jossa asukkaita on vähän ja luonnonvaroja runsaasti, mutta luonnonvarojen hyödyntäminen on kallista ja vaikeaa. Myös alueen geopoliittinen merkitys on korostumassa Aa-sian ja Tyynenmeren alueen taloudellisen painoarvon kasvaessa.
Venäjän nykyinen hätätilaministeri ja hallituksen vaihtumisen jälkeen Moskovan alueen kuvernööriksi siirtyvä Sergei Shoigu ehdotti tammikuussa pääministeri Vladimir Putinille erityisen valtion korporaation perustamista Siperian ja Venäjän Kaukoidän alueiden kehittämiseksi. Maaliskuussa talousministeriö esitteli pääministerin toimeksiannosta laatimansa lakiluonnoksen korporaatiosta. Korporaation tehtävänä olisi erityisesti infrastruktuurin rakentaminen alueen suurten investointiprojektien tarpeisiin, mutta se voisi osallistua myös muihin investointeihin.
Korporaation toiminnan rahoittamiseksi talousministeriö ehdottaa, että seuraavien 10 vuoden ajan korporaatiolle siirretään öljyverotuloista kootun kansallisen hyvinvointirahaston varojen sijoittamisesta saadut tuotot, jotka esim. viime vuonna olivat 48 mrd. ruplaa (1,2 mrd. euroa). Lisäksi korporaation omistukseen esitetään siirrettäväksi useiden valtionyritysten osakkeita. Korporaatiolle ehdotetaan myös tuntuvia verohelpotuksia, ja se saisi oikeuden myöntää luonnonvarojen käyttölisenssejä ilman lainsäädännössä määrättyä kilpailutusta.
Valtion korporaatiot ovat Venäjän talouden erityispiirre. Niitä on tällä hetkellä 7 ja ne toimivat suoraan presidentin alaisuudessa ilman tavanomaista valvontaa hoitaen erityistehtäviä tai toimien tärkeäksi katsotuilla aloilla. Useat tahot, mm. valtiontalouden tarkastusvirasto, ovat jo pitkään arvostelleet valtion korporaatioita niiden tehottomuuden ja toi-minnan läpinäkymättömyyden vuoksi. Finanssiministeriö ja aiemmin myös talousministeriö ovat vaatineet korporaatioiden muuttamista esim. osakeyhtiöiksi, jolloin niiden olisi noudatettava osakeyhtiölakia ja niiden toiminta muuttuisi avoimemmaksi.
Huhtikuun lopussa finanssiministeri Anton Siluanov lähetti projektista vastaavalle varapääministerille Igor Shuvaloville kirjeen, jossa vastustettiin voimakkaasti valtionyhtiön muodostamista Siperiaa ja Kaukoitää kehittämään. Tällä viikolla varapääministeri Shuvalov ilmoitti, että vaihtoehtona talousministeriön ehdottamalle korporaatiolle voisi olla kevyempi organisaatio, valtion kehityspankin VEBin alainen kehitysrahasto. Kuluvan vuoden alussa VEBin puitteissa aloitti toimintansa Baikalin alueen ja Venäjän Kaukoidän kehitysrahasto, jota laajentamalla voitaisiin aluetta kehittää ilman uuden suurorganisaation luomista.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 18
BOFIT Venäjä-tilastot
03.05.2012
|
|
Kysynnän kehitys vaisua vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
Kausitasoitettu vähittäiskaupan myynnin määrä pysyi maaliskuussa melko ennallaan. Koko ensimmäisellä neljänneksellä vähittäiskauppaa oli saman verran kuin vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä ja yli 7 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu oli ensimmäisellä neljänneksellä pysähdyksissä.
Investoinnit vähenivät maaliskuussa ja koko ensineljänneksellä huomattavasti mm. rakentamisen heikon kehityksen vuoksi. Vuoden takaiseen verrattuna investointeja tehtiin yli 5 % enemmän. Öljyn ja kaasun vientitietojen valossa koko viennin määrä kehittyi heikosti ensimmäisellä neljänneksellä (vuonna 2011 vienti kasvoi alle puoli prosenttia).
Kysynnän heikko kehitys on alkanut vaikuttaa tarjontaan, eräiden arvioiden mukaan siksi, että taantuman jälkeen käynnistynyt varastojen voimakas kasvu on laantunut. Kausitasoitettu BKT supistui talousministeriön arvion mukaan maaliskuussa ja kasvoi hitaasti ensimmäisellä neljänneksellä. Teollisuustuotanto notkahti maaliskuussa selvästi, joskin koko ensineljänneksen osalta kasvu muodostui hyväksi. Vuotta aiemmasta BKT ja teollisuustuotanto kasvoivat 4 %. Kausitasoitetun tuonnin kasvu pysähtyi helmi-maaliskuussa. Vuoden alussa tuonti kuitenkin lisääntyi niin voimakkaasti, että tuonnin arvon pysyminen loppuvuoden ajan samana kuin ensimmäisellä neljänneksellä merkitsisi sen kasvua koko tämän vuoden osalta noin 15 prosentilla.
Useimmissa keskeisissä ennusteissa BKT:n tämän vuoden kasvua on tarkistettu muutaman kuukauden takaisista ennusteista hieman ylöspäin lähinnä korotetun öljynhintaoletuksen johdosta. Ennusteissa BKT:n arvioidaan kasvavan 3,5–4,0 %. Talousministeriön tuore ennuste on 3,4 %.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 17
BOFIT Venäjä-tilastot
26.04.2012
|
|
Venäläisten kulutuskysyntä heijastuu Suomeen
Venäläisten turistien Suomessa tekemien verovapaiden ostosten arvo kasvoi tammi-maaliskuussa 30 % vuotta aiemmasta. Venäläisten yöpymiset suomalaisissa majoitusliikkeissä taas lisääntyivät tammi-helmikuussa viidenneksellä vuotta aiemmasta.
Suomeen tulee selvästi eniten ulkomaisia matkailijoita Venäjältä, ja venäläisten turistien merkitys Suomen palvelusektorille kasvaa vuosi vuodelta. Viime vuonna venäläisten osuus kaikista yöpymisistä suomalaisissa majoitusliikkeissä oli jo yli 6 % ja suomalaisten vähittäiskauppojen liikevaihdosta runsas 1 % tuli venäläisten matkailijoiden ostoksista. Vuonna 2010 venäläiset matkailijat toivat tavaroiden ja palvelujen ostoina Suomeen yhteensä 650 miljoonaa euroa.
Venäläisten matkailijoiden merkitys on keskimääräistä huomattavasti suurempi tietyillä alueilla ja toimialoilla. Tammikuussa merkitys korostuu entisestään, kun venäläiset viettävät uudenvuoden lomiaan. Alueellisesti tarkasteltuna venäläiset matkailijat ovat selvästi tärkeimpiä Etelä-Karjalassa. Vuonna 2011 venäläisten osuus yöpymisistä alueen majoitusliikkeissä oli 40 % ja tammikuussa osuus nousi jopa kahteen kolmannekseen. Esimerkiksi Lappeenrannassa venäläisten matkailijoiden verovapaiden ostosten osuus vähittäiskaupan myynnistä oli vuonna 2010 jo yli 7 %. Otettaessa huomioon myös muut kuin verovapaat ostokset, osuus nousee vielä selvästi suuremmaksi.
Toimialoista venäläiset matkailijat ovat tärkeimpiä vaatekaupoille sekä kulta- ja kelloliikkeille, joiden liikevaihdosta 4 % tuli venäläisten verovapaista ostoksista vuonna 2010.
Tulotason nousu Venäjällä, mistä ennusteet ovat varsin yksimielisiä, lisännee matkailua myös jatkossa. Viimeisen vuosikymmenen aikana venäläisten ulkomaanmatkojen määrä on lähes kolminkertaistunut, mutta silti 70 % venäläisistä – lähes 100 miljoonaa ihmistä – ei ole ikinä matkustanut entisen Neuvostoliiton maiden ulkopuolelle Levada-keskuksen maaliskuussa tekemän kyselytutkimuksen mukaan. Alle viidenneksellä venäläisistä on ulkomaanpassi.
Suomi oli vuonna 2010 venäläisten suosituin matkakohde ennen viisumivapaita Turkkia ja Egyptiä. Tämä johtuu erityisesti Suomeen tehtävien lyhyiden ostosmatkojen suuresta määrästä.
Venäläiset kotitaloudet käyttävät matkailuun ja vapaa-aikaan liittyviin palveluihin keskimäärin 3-4 % kulutusmenoistaan, mikä vuonna 2011 merkitsi noin 150–200 euroa henkilöä kohti vuodessa. Tulotasoiltaan korkeammissa Pietarissa ja Moskovassa summa nousi 200–250 ja 300–400 euroon. Lähes kolmannes venäläisistä pitää eksoottisille saarille matkailua ja 14 % meriristeilyjä ylellisen elämän merkkeinä Romir-konsulttiyhtiön hiljattain tekemän kyselyn mukaan.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 17
BOFIT Venäjä-tilastot
26.04.2012
|
|
Keskuspankki täydentää rahapoliittisia välineitään
Keskuspankki otti huhtikuussa käyttöön viikon pituisen uuden talletusinstrumentin ja muutti samalla joidenkin markkinaoperaatioiden järjestämiskäytäntöä. Tehdyillä muutoksilla pankki pyrkii parantamaan korkopolitiikan tehokkuutta ja kaventamaan otto- ja antolainauskorkojen välistä eroa ja siten vähentämään markkinakorkojen heilahtelua. Venäjän keskuspankin korkopolitiikka ei vielä ole yhtä tehokasta kuin kehittyneillä markkinoilla, ja keskuspankin ja maan hallituksen päämäärä siirtyä vähitellen ruplan kurssin ohjaamisesta inflaatiotavoitteeseen edellyttää rahapolitiikan välineiden kehittämistä.
Keskuspankin näkemyksen mukaan rahamarkkinoiden likviditeettitilanne on kiristymässä pysyvästi 2000-luvun runsaan likviditeetin ajasta. Pankkien rahoituksen helpottamiseksi keskuspankki on pidentänyt joidenkin lainainstrumenttiensa maturiteettia ja laajentanut niiden saatavuutta mm. lieventämällä vakuuksia koskevia vaatimuksia.
Keskuspankki ei muuttanut huhtikuun alun kokouksessaan korkoja. Rahamarkkinoiden keskeisin korko eli yhden päivän repoluoton korko pysyi 5,25 prosentissa. Keskuspankki odottaa pääjohtaja Sergei Ignatjevin mukaan korkotason laskevan jonkin verran lähitulevaisuudessa.
Helmikuussa pankkien yrityksille myöntämien alle vuoden pituisten ruplamääräisten lainojen keskikorko oli 8,9 % ja kotitalouksien alle vuoden pituisten talletusten keskikorko 5,3 %. Pankkien välisten markkinoiden yhden päivän MIACR-korko (Moscow Interbank Actual Credit Rate) on alkuvuonna ollut viiden prosentin tietämillä.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 16
BOFIT Venäjä-tilastot
19.04.2012
|
|
Hallitus tavoittelee paluuta kireämpään budjettipolitiikkaan
Presidentin talouspoliittinen neuvonantaja Arkadi Dvorkovitsh ilmoitti, että kuluvan vuoden alussa on tehty periaatepäätös federaatiobudjetin menojen rajoittamisesta niin, että öljystä ja kaasusta saatavia verotuloja ei käytetä kokonaan menojen rahoittamiseen, vaan osa tuloista siirretään vararahastoihin. Kyseessä on paluu samantyyppiseen käytäntöön kuin mikä oli voimassa ennen vuosien 2008–2009 taloustaantumaa. Vuodesta 2003 lähtien Venäjä alkoi kerätä budjetin ulkopuolista vararahastoa siten, että vain osa öljystä saatavista verotuloista käytettiin budjettimenojen rahoittamiseen ja osa siirrettiin vararahastoihin.
Rahastojen kartuttaminen keskeytettiin vuonna 2008, kun öljyn hinta maailmanmarkkinoilla romahti ja talous joutui taantumaan. Reservirahastoon kertyneillä varoilla rahoitettiin vuosina 2009 ja 2010 federaatiobudjetin alijäämiä.
Useat öljyntuottajamaat keräävät öljytuloistaan budjetin ulkopuolisia rahastoja. Myös Venäjän johdossa ollaan sitä mieltä, että rahastoja on syytä alkaa jälleen säännönmukaisesti kartuttaa. Finanssiministeriö julkisti huhtikuussa presidentti Dmitri Medvedevin pyynnöstä laaditun ehdotuksen rahaston uusiksi kartuttamisperiaatteiksi.
Ehdotuksen mukaan rahastoihin siirretään öljyn, öljytuotteiden ja maakaasun tuotanto- ja vientiverotuloja siltä osin kuin öljyn hinta on korkeampi kuin maailmanmarkkinoiden viimeisten kymmenen vuoden keskihinta. Jos hinta on tätä alempi, ei rahastoa kartuteta. Periaate merkitsisi budjettipolitiikan kiristämistä nykyisestä, vaikkakin politiikka pysyisi paljon kevyempänä kuin ennen taantumaa, jolloin rahastoitiin nyt ehdotettua paljon suurempi osa öljyverotuloista.
Urals-öljyn viimeisten 10 vuoden keskihinta on 61 dollaria tynnyriltä. Jos periaatetta alettaisiin soveltaa ensi vuoden budjetista lähtien, merkitsisi se menojen leikkausta lähes puoleen tämänvuotisesta. Siksi finanssiministeriö ehdottaa, että seuraavien kolmen vuoden aikana vararahastoihin siirretään pienempi osa tuloista (esim. ensi vuonna rahastoihin siirrettäisiin verotulot öljyn hinnan 102 dollaria ylittävältä osalta). Vuodesta 2016 lähtien alettaisiin käyttää 10 vuoden keskiarvoa.
Hallitus ei ole yksimielinen rahastojen kartuttamisperiaatteista ja oletettavaa on, että niistä tullaan keskustelemaan vielä pitkään.
Venäjällä oli maaliskuun lopussa vararahastoissa yhteensä 152 mrd. dollaria. Summasta 62 mrd. dollaria oli tulevien vuosien budjettivajeiden rahoittamiseen tarkoitetussa reservirahastossa ja 90 mrd. dollaria mm. eläkejärjestelmän reformiin tarkoitetussa kansallisen hyvinvoinnin rahastossa.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 16
BOFIT Venäjä-tilastot
19.04.2012
|
|
Maaliskuun inflaatio ennätyshidasta
Vuosi-inflaatio oli maaliskuussa 3,7 %, kun se viime vuoden lopussa oli 6,1 % ja viime vuoden maaliskuussa 9,5 %. Inflaatio on hidastunut melko tasaisesti koko 2000-luvun ajan 1990-luvun huipputasosta, kun talous on normalisoitunut ja sen rakenteet ja raha- ja finanssipolitiikan välineet ovat kehittyneet.
Hintojen nousun hidastuminen nykyiselle matalalle tasolle on kuitenkin väliaikaista, sillä se johtuu useiden säänneltyjen hintojen noston lykkäämisestä kesään. Inflaatioon voimakkaasti vaikuttavia kunnallispalveluiden hintoja nostetaan tänä vuonna vasta heinäkuussa, kun niitä on tavallisesti korotettu vuoden alussa. Alkoholin valmisteveron nosto jaettiin tänä vuonna kahteen osaan: veroa nostettiin vuoden alussa 10 % ja heinäkuun alussa vero nousee vielä 20 %.
Joidenkin muiden hintojen nousua on rajoitettu alkuvuonna epävirallisesti. Jalostamot sopivat hallituksen kanssa vuoden alussa pitäytyvänsä bensiinin tukkuhintojen nostosta maaliskuuhun asti. Myös sähköntuottajat sopivat sähkön tukkuhintojen nousun rajoittamisesta. Sopimuksen seurauksena bensiinin vähittäishinta oli maaliskuussa joulukuun tasolla. Maaliskuun alussa järjestettyjen presidentinvaalien jälkeen tuottajat ovat alkaneet vähitellen nostaa tukkuhintoja, ja vähittäismyynnissäkin bensiinin odotetaan pian kallistuvan.
Hallituksen virallisena tavoitteena on 5–6 prosentin inflaatio kuluvan vuoden lopussa. Keskuspankin pääjohtajan Sergei Ignatjevin mukaan tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa kesällä tapahtuvien hinnankorotusten vuoksi. Useat asiantuntijat ennustavat inflaatiovauhdin olevan vuoden lopussa yli 6 %.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 15
BOFIT Venäjä-tilastot
12.04.2012
|
|
Pääomavirta Venäjältä on jatkunut voimakkaana
Yksityiseltä sektorilta ulkomaille suuntautuva pääomavirta oli keskuspankin alustavien maksutasetietojen mukaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä nettomääräisesti noin 35 mrd. dollaria eli saman verran kuin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Pääomien viennin jatkuminen näin voimakkaana ensimmäisellä neljänneksellä tuli viranomaisille epämieluisana yllätyksenä.
Viimeisen puolen vuoden aikana ulos virranneen pääoman määrä vastaa noin 8 prosenttia ajankohdan BKT:stä; viimeksi kuluneen vuoden ajalta pääomanvienti oli 96 mrd. dollaria ja osuus BKT:stä 5 %. Tätä merkittävästi enemmän Venäjältä on virrannut pääomaa vain vuoden 1998 kotimaisen talouskriisin ja vuoden 2009 taantuman aikaan.
Merkittävän osan pääoman viennistä muodostavat verojen välttämiseksi tehdyt keinotekoiset vienti- ja tuontikaupat. Tällainen harmaan pääoman vienti on jatkunut mittavana – viimeksi kuluneen vuoden nettopääomavirrasta Venäjältä yli 45 mrd. dollaria eli 45 % on johtunut eri tavoin tapahtuvasta harmaasta pääomaviennistä.
Ulkomaisia suoria sijoituksia tuli Venäjälle vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vähemmän kuin vuotta aiemmin, kun taas suorien sijoitusten virta Venäjältä ulkomaille jatkui ennallaan (luvut eivät sisällä pankkisektoria, jonka tietoja keskuspankki tilastoi erikseen). Parin viime vuoden aikana suoria sijoituksia Venäjältä ulkomaille on tehty huomattavasti enemmän kuin suoria sijoituksia ulkomailta Venäjälle. Viimeksi kuluneen vuoden aikana Venäjältä tehtiin suoria sijoituksia noin 70 mrd. dollaria ja Venäjälle sijoitettiin 44 mrd. dollaria. Lisäksi ulkomailta aiemmin tulleita portfoliosijoituksia on viety pois maasta. Venäläiset yritykset ovat jatkaneet luotonottoa ulkomailta kohtalaisessa määrin (27 mrd. dollaria viimeksi kuluneen vuoden aikana).
Pääoman virtaus ulos pankkisektorilta on myös ollut merkittävää; nettomääräisesti pankit veivät pääomia viimeksi kuluneen vuoden aikana 33 mrd. dollaria, ja vienti kasvoi edelleen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Toisaalta pääomanvienniksi kirjautuu myös käytännössä kotimaisia transaktioita kuten ulkomaille rekisteröityjen venäläisten suuryritysten venäläisiltä pankeilta ottamat lainat.
Venäjä on ollut pääomien nettoviejä suurimman osan 2000-luvusta. Perussyynä on arvioiden mukaan se, että maan talous ei pysty investointien muodossa ottamaan vastaan kaikkia niitä varoja, jotka viennillä ansaitaan. Tämä johtuu mm. talouden rakenteellisista ongelmista, infrastruktuurin puutteista ja investointiilmapiirin heikkoudesta. Venäläiset yritykset siirtävät pääomia mieluummin ulkomaille esim. paremman omaisuudensuojan ja investointien pienempien riskien vuoksi. Erityisesti venäläisten yritysten ja kotitalouksien ulkomaiset kiinteistökaupat ovat lisääntyneet viime aikoina.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 15
BOFIT Venäjä-tilastot
12.04.2012
|
|
Venäjä laski liikkeelle suuren euro-obligaatiolainan
Laina on suuruudeltaan 7 mrd. dollaria, ja se on yksi suurimmista kehittyvien maiden ottamista lainoista vuosikymmeneen. Lainan järjestäjinä toimivat BNP Paribas, Citi-group ja Deutsche Bank sekä venäläiset Troika Dialog ja VTB Capital. Edellisen kerran Venäjä laski liikkeelle dollarimääräisen lainan kansainvälisillä pääomamarkkinoilla vuonna 2010. Tuolloin lainan määrä oli 5,5 mrd. dollaria. Viime vuonna Venäjä laski liikkeelle kaksi ruplamääräistä euro-obligaatiolainaa yhteisarvoltaan 90 mrd. ruplaa (2,3 mrd. euroa)
Viime viikolla liikkeelle laskettu laina jakautuu kolmeen osaan: 5 ja 10 vuoden joukkovelkakirjalainat ovat molemmat 2 mrd. dollarin suuruisia ja 30 vuoden joukkovelkakirjalaina 3 mrd. dollarin suuruinen. Viiden vuoden lainan tuotto on 3,325 %, 10 vuoden lainan tuotto 4,591 % ja 30 vuoden lainan tuotto 5,798 %. Lainan kysyntä ylitti huomattavasti tarjolla olleen lainamäärän. Erityisen kysytty oli 30 vuoden laina.
Venäjän lainojen tuotot ovat jonkin verran korkeampia kuin mm. muiden BRIC-maiden lainojen tuotot, mihin on osaltaan syynä Venäjän talouden yksipuolinen rakenne ja siten suurempi herkkyys kansainvälisten suhdanteiden vaihteluille. Venäjää kuitenkin pidetään kansainvälisillä pääomamarkkinoilla melko hyvänä lainanottajana, sillä sen valtiontalous on suhteellisen hyvässä kunnossa ja bruttokansantuotteelle ennustetaan lähivuoksi vakaata noin 4 prosentin vuosittaista kasvua.
Vuosien 2012–2014 budjettilain mukaan finanssiministeriö voi kuluvana vuonna ottaa ulkomaista lainaa 7 mrd. dollaria, joten nyt liikkeelle lasketun lainan lisäksi ei uusia lainoja ole tänä vuonna odotettavissa. Myös ensi ja seuraavana vuonna Venäjä voi ottaa ulkomaista lainaa 7 mrd. dollarin arvosta.
Tämän vuoden budjetti on tasapainossa, jos venäläisen Urals-raakaöljyn keskihinta maailmanmarkkinoilla on 117 dollaria tynnyriltä. Näin on sillä edellytyksellä, että pääministeri Vladimir Putinin lukuisat vaalilupaukset eivät kasvata julkisia menoja vielä tänä vuonna. Urals-öljyn alkuvuoden keskihinta on ollut noin 117 dollaria tynnyriltä ja tällä hetkellä hinta on runsaat 120 dollaria tynnyriltä. Varafinanssiministeri Tatjana Nesterenkon mukaan kuluvan vuoden budjetti voi muodostua jopa hieman ylijäämäiseksi.
Venäjä ei siis välttämättä tarvitse nyt otettua lainaa valtiontalouden alijäämän rahoittamiseen. Yhtenä lainan tarkoituksena on pitää kansainvälisillä pääomamarkkinoilla yllä venäläistä lainamarkkinaa ja toimia viitteenä muiden venäläisten lainanottajien lainoille, mikä helpottaa esimerkiksi venäläisten yritysten lainansaantia. Finanssiministeri Anton Siluanovin mukaan merkittävintä nyt otetussa lainassa on 30 vuoden joukkovelkakirjojen suuri kysyntä. Lainaan osallistui myös uudenlaisia sijoittajaryhmiä, jotka eivät ole aiemmin sijoittaneet venäläisiin lainoihin. Lainan liikkeellelaskun ajoitukseen vaikutti nyt vallitseva suotuisa markkinatilanne.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 14
BOFIT Venäjä-tilastot
05.04.2012
|
|
Naisen rupla on 65 kopeekkaa
Venäjä sijoittuu 43. sijalle 135 maan joukossa tuoreimmassa World Economic Forumin (WEF) sukupuolten välistä tasa-arvoa tarkastelevassa raportissa. Vertailun kärjessä ovat pohjoismaat ja häntäpäähän sijoittuvat eräät Afrikan ja Lähi-idän maat. Kiinan sijoitus on 61.
Raportissa vertailtiin naisten asemaa neljällä eri osa-alueella. Venäjän sijoittui parhaiten eli sijalle 29 naisten taloudellista osallistumista ja mahdollisuuksia kuvaavassa indikaattorissa. Tähän vaikuttaa mm. se, että naisten osallistumisaste työelämään on Venäjällä korkea. Tilanne on sama useimmissa muissakin entisen Neuvostoliiton maissa. Koulutusta vaativissa asiantuntija- ja teknisissä tehtävissä Venäjällä työskentelee huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä. Naisten palkka on kuitenkin keskimäärin vain 65 % vastaavaa työtä tekevien miesten palkasta, joskin osuus on kasvanut viime vuosina.
Venäläisten naisten osuus politiikan ja yrityselämän johtotehtävissä ja korkeammissa viroissa työskentelevistä on WEF:n arvion mukaan 37 %. Mitä korkeamman johdon tehtävistä on kyse, sitä pienempi on naisten osuus niin Venäjällä kuin muissakin maissa. Johtotasolla naiset ovat Venäjällä paljolti keskittyneet perinteisesti naisten aloiksi katsotuille aloille. PricewaterhouseCoopersin tekemän tutkimuksen perusteella venäläisyritysten pääkirjanpitäjistä sekä henkilöstö- ja rahoitusjohtajista pääosa on naisia.
Grant Thornton International -konsulttiyhtiön selvityksen mukaan 46 % venäläisyritysten toimivasta johdosta on naisia, ja 15 prosentissa yrityksistä toimitusjohtaja on nainen. Molemmat osuudet ovat suurempia kuin useimmissa muissa selvityksen 39 maassa – esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. McKinseyn arvion mukaan yritysten hallituksissa sitä vastoin on Venäjällä naisia selvästi vähemmän kuin useimmissa Länsi- Euroopan maissa, vain 8 %. EU:ssa esillä ollut ehdotus naiskiintiöistä voisi lisätä naisten osuutta myös suurten venäläisyritysten hallituksissa, koska merkittävä osa suur-yrityksistä on rekisteröity EU-maihin, esimerkiksi Alanko-maihin ja Iso-Britanniaan.
Terveyttä ja koulutusta koskevissa WEF:n tasa-arvo- indikaattoreissa Venäjän sijoitus oli hieman korkeampi kuin sen kokonaissijoitus. Esimerkiksi naisten odotettu elinikä suhteessa miesten odotettuun elinikään on Venäjällä korkeampi kuin missään muussa maassa (mikä kuitenkin johtuu miesten hyvin alhaisesta eliniänodotteesta). Koulutuksessa naisten asemaa parantaa se, että suurempi osa venäläisistä naisista kuin miehistä opiskelee korkeakouluissa. Venäjän heikoin sijoitus koski naisten poliittista valtaa; duuman edustajista ja ministereistä alle viidesosa on naisia.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 14
BOFIT Venäjä-tilastot
05.04.2012
|
|
Venäjän kotimainen kysyntä kehittynyt heikosti alkuvuonna
Tammikuussa kotimainen kysyntä supistui, eikä helmikuussa tapahtunut käänne parempaan riittänyt paikkaamaan tilannetta täysin. Kausitasoitettu vähittäiskaupan myynnin määrä oli helmikuussa suunnilleen joulukuun tasolla, ja investoinnit olivat alustavien tietojen mukaan pienemmät kuin viime vuoden loppukuukausina. Kotitalouksien reaalitulot ovat joulukuun huipun jälkeen vähentyneet huolimatta inflaation hidastumisesta.
Toisaalta teollisuustuotannon vahva kasvu jatkui tammi-helmikuussa niin jalostavan teollisuuden kuin energiantuotannon piirissä. Tuotanto on alkuvuonna elpynyt useilla teollisuudenaloilla, ja sitä on tukenut mm. raakaöljyn viennin piristyminen sekä valtion budjettimenojen lisääminen. Teollisuusyritysten luottamusindikaattorit olivat maaliskuussa edelleen varsin hyvällä tasolla.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 13
BOFIT Venäjä-tilastot
29.03.2012
|
|
Venäjän 2020-strategiassa talouden ulkosuhteiden painopiste IVY- ja EU-yhteistyössä
Venäjän taloussuhteissa tärkeimpinä haasteina nähdään viennin öljyriippuvuus sekä nopeasti kehittyvien talouksien – erityisesti Kiinan – painoarvon lisääntyminen kansainvälisessä taloudessa. Vastauksena haasteisiin strategiassa suositellaan ulkoisten taloussuhteiden syventämistä ja laajentamista, ulkomaankaupan vapauttamista sekä ulkomaisten sijoitusten tukemista.
Monista kansainvälisistä arvioista poiketen strategiassa pidetään tuntuvana riskinä energiaraaka-aineiden ylitarjontaa ja siitä johtuvaa hintojen laskua maailmanmarkkinoilla. Öljyn tynnyrihinnan ennakoidaan pysyvän yli 70 dollarissa tällä vuosikymmenellä. Korkea öljyn hintakin voi olla pulma, sillä se voi luoda vahvistumispaineita valuuttakurssille ja siten heikentää muiden vientisektoreiden kilpailukykyä.
Kiinan vahvistuvan aseman arvioidaan voivan vaikeuttaa Venäjän pyrkimyksiä mm. lisätä ruplan kansainvälistä käyttöä ja tiivistää IVY-maiden keskinäistä integraatiota Keski-Aasiassa. Lisäksi kiinalaisten yritysten kilpailukyky ja nopea teknologinen kehitys heikentää venäläisten yritysten asemaa kotimarkkinoilla ja voi uhata myös niiden mahdollisuuksia kehittyä korkean teknologian tuotannossa.
Alueellisena prioriteettina strategiassa on Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliiton syventäminen yhtenäiseksi talous- ja valuutta-alueeksi eli Euraasian unioniksi sekä muun IVY-yhteistyön kehittäminen. IVY-yhteistyötä pidetään tärkeänä sekä poliittisista syistä että venäläisten tuotteiden markkinoiden laajentamisen kannalta. Teknologiselle kehitykselle ensisijaisena kumppanina nähdään EU.
Yhteistyötä suositellaankin tiivistettäväksi myös EU:n kanssa esim. pyrkimällä laajennettuun vapaakauppasopimukseen, joka merkitsisi mm. palvelukaupan osittaista vapauttamista ja lisätoimia sijoittajansuojan parantamiseksi. EU:n tekniset standardit tulisi ottaa pohjaksi myös tulliliitossa sekä helpottaa huomattavasti viisumikäytäntöjä. Taloussuhteiden syventämisestä huolimatta Venäjän riippuvuutta EU:sta pitäisi vähentää ja vientimarkkinoita monipuolistaa erityisesti Aasiaan. Aasian vientimarkkinoista kiinnostavimpana nähdään Kiina, kun taas teknologiayhteistyötä ja sijoituksia toivotaan erityisesti Japanista ja Etelä-Koreasta.
Strategiassa esitetään myös toimia ulkomaankaupan ja ulkomaisten investointien edistämiseksi, kuten tullien laskua, vientitukien nostoa, ulkomaisten sijoitusten rajoitusten vähentämistä sekä erityistalousalueiden määrän lisäämistä.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 13
BOFIT Venäjä-tilastot
29.03.2012
|
|
Venäjä pyrkii houkuttelemaan maahan uudenlaisia siirtolaisia
2020-strategiassa todetaan Venäjän tarvitsevan maahanmuuttajia työvoimatarpeensa tyydyttämiseksi. Maa pystyy kuitenkin houkuttelemaan siirtolaisia vain heikosti. Nykyinen maahanmuuttopolitiikka on asiantuntijatyöryhmän mukaan rajoittavaa ja tähtää maahanmuuttajien väliaikaiseen viipymiseen maassa. Se ei sisällä toimia maahanmuuttajien sopeuttamiseksi yhteiskuntaan eikä esimerkiksi ota huomioon perheittäin tapahtuvaa maahanmuuttoa.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjälle on muuttanut yli 7 milj. ihmistä. Muutto kompensoi lähes 60 % samanaikaisesta väestön luonnollisesta vähenemisestä. Valtaosa maahanmuuttajista on venäläisiä entisistä neuvostotasavalloista, ja pääosa muuttoliikkeestä tapahtui 1990-luvulla. Venäjä olisi edelleen valmis ottamaan vastaan näitä etnisiä venäläisiä, mutta heidän muuttohalunsa on vähentynyt.
Suurin osa maahanmuuttajista tulee nykyään Venäjän eteläisistä rajanaapureista Keski-Aasiasta ja Kaukasukselta ja tekee töitä, jotka eivät vaadi korkeaa ammattitaitoa. He työskentelevät erityisesti suurissa kaupungeissa kuten Moskovassa. Heitä on myös maaseudulla maataloustöissä.
Maahanmuuttajien todellinen lukumäärä on epäselvä. Federaation maahanmuuttoviraston mukaan vuonna 2009 maassa työskenteli laillisesti noin 1,7 milj. siirtotyöläistä. Laittomasti Venäjällä työskentelee viraston arvion mukaan 3–5 milj. siirtotyöläistä. Virallinen siirtotyöläisten kiintiö oli viime vuonna 1,7 milj. henkeä. Laillisten siirtotyöläisten osuus työllisistä on noin 2,5 %. 2020-strategian tavoite on houkutella vuosittain 250 000–300 000 maahanmuuttajaa.
2020-strategiassa ehdotetaan maahanmuuton nykyisen yleisen kiintiöjärjestelmän korvaamista maahanmuuttajaryhmittäin eriytetyillä ohjelmilla. Erityisen tervetulleita ryhmiä olisivat koulutetut asiantuntijat perheineen, yrittäjät ja sijoittajat perheineen sekä sellaiset työntekijät, joista on pulaa. Näiden ryhmien maahanmuuttoa on pyrittävä helpottamaan mm. parantamalla heidän oikeudellista asemaansa, sosiaaliturvaansa ja sallimalla rekisteröityminen useammaksi vuodeksi. Vuonna 2010 tehtiin jo joitakin muutoksia korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden maahanmuuttoa helpottamaan. Tulokset ovat toistaiseksi olleet heikkoja.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 13
BOFIT Venäjä-tilastot
29.03.2012
|
|
2020-strategia julkaistu
Pääministeri Vladimir Putinin vuosi sitten tilaamaa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ohjelmaa valmisteli yli tuhat asiantuntijaa yli kahdessakymmenessä yhteiskunnan eri aloja käsitelleessä työryhmässä. Strategia esittelee eri kehitysvaihtoehtoja ja antaa suosituksia uuden presidentin ja hallituksen talous- ja sosi-aalipoliittisiksi linjauksiksi. Nykyinen presidentti Dmitri Medvedev on jo aloittanut työryhmien edustajien kanssa tapaamiset, joissa käsitellään ryhmien toimenpidesuosituksia.
Uuden talouspolitiikan tarve nousi konkreettisesti esiin vuosien 2008–2009 taantumassa, jonka jälkeen Venäjän talous ei enää ole saavuttanut aiempaa kasvuvauhtiaan. Tuolloin hallituksen piirissä alettiin entistä vakavammin pohtia keinoja talouden energiariippuvuuden vähentämiseksi ja kasvun uusien lähtökohtien löytämiseksi.
2020-strategian talouspoliittiset päälinjaukset noudattelevat jo aiemmin ainakin periaatetasolla voimassa olleita tavoitteita, joiden mukaan inflaation hidastuminen ja konservatiivinen budjettipolitiikka ovat talouspolitiikan kulmakiviä.
Strategia asettaa tavoitteeksi inflaation hidastamisen melko nopeasti eli vuoden 2013 loppuun mennessä; tuolloin vuosi-inflaatio olisi korkeintaan 5 %. Inflaation nopea taltuttaminen tapahtuu rahapolitiikkaa kiristämällä, minkä hintana talouskasvu on seuraavien parin vuoden ajan hitaampaa kuin ilman inflaatiota hidastavia toimia. Strategian laatijoiden mukaan kasvun hidastuminen kuitenkin korvautuu seuraavien vuosien aikana, kun investoinnit alkavat lisääntyä hintavakauden ansiosta. Tavoitteena on päästä BKT:n keskimäärin 5 prosentin vuosittaiseen kestävään kasvuun, joka on nopeampaa kuin kehittyneissä maissa.
Kun 5 prosentin inflaatiotaso on saavutettu, voi keskuspankki siirtyä käyttämään rahapolitiikan perustana inflaatiotavoitetta valuuttakurssitavoitteen sijaan. Tavoitteena olisi EU:n keskimääräinen inflaatio plus 1,5–2 prosenttiyksikköä. Käytännössä valuuttakurssitavoitetta on jo alettu höllentää, kun keskuspankki on vuodesta 2009 alkaen sallinut ruplan kurssin yhä suuremmat vaihtelut.
2020-strategiassa halutaan irti nykyisestä politiikasta, jossa mm. valtiontalouden kannalta tärkeät taloudelliset ja sosiaaliset uudistukset on voitu jättää tekemättä, koska raakaöljyn kallistuminen on aina lopulta tullut budjetin avuksi verotuloja kasvattamalla. Tällaisia uudistuksia ovat mm. koulutuksen ja terveydenhuollon uudistaminen ja liikenneinfrastruktuurin kehittäminen. Nyt on tultu tilanteeseen, jossa nämä rakenteelliset reformit ovat välttämättömiä uudenlaisen talouskasvun aikaan saamiseksi. Reformit vaativat kuitenkin rahaa eikä viime vuosina paisutettuja budjettimenoja voi merkittävästi lisätä.
Strategiassa todetaan budjettipolitiikan keventyneen erityisesti vuosien 2008–2009 taantumasta lähtien. Tuolloin ei noudatettu vuosina 2002–2004 laadittua budjettisääntöä, jonka mukaan julkisia menoja ei saanut lisätä yhtä nopeasti kuin verotulot kasvoivat, vaan lisätulot oli siirrettävä vararahastoihin. Viime vuosien merkittävistä menonlisäyksistä strategia mainitsee paitsi eläkemenojen kasvun sekä puolustus- ja turvallisuusmenojen lisäämisen myös poliittiset päätökset järjestää kalliita ja suuria investointeja vaativia tapahtumia kuten vuoden 2012 APEC-huippukokous Vladivostokissa, vuoden 2014 olympialaiset Sotshissa ja vuoden 2018 jalkapallon MM-kilpailut.
Strategia korostaa paluuta menokuriin valtiontalouden pitkän tähtäimen kestävän tasapainon saavuttamiseksi ja ehdottaa uuden menoja rajoittavan budjettisäännön käyttöön ottoa. Säännön mukaan federaatiobudjetin menot on mitoitettava siten, että budjetti on tasapainossa, kun raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on nk. perustasolla. Perustasona pidetään Urals-öljyn 10 edeltävän vuoden keskiarvohintaa. Strategiassa esitetään myös lievempi budjettisääntö, joka sallii vuosittaisen budjettivajeen, jonka suuruus on enintään 1 % BKT:stä. Julkinen velka kasvaisi tämän vaihtoehdon mukaan nykyisestä noin 10 prosentista 25 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2020 mennessä.
Strategian laatijoiden mukaan poliittisten päätöksentekijöiden tehtävänä on valita näiden kahden linjan välillä. Vastakkain ovat yhtäältä valtiontalouden nopea tasapainottaminen, mutta rajalliset mahdollisuudet rakenneuudistusten tekoon ja toisaalta jonkin verran lisääntyvä julkinen velka, mutta enemmän rahoitusta uudistuksille. Molemmat vaihtoehdot edellyttävät menojen kohdentamista uudelleen, jotta reformeihin riittää rahaa. Esimerkiksi koulutukseen Venäjällä käytetään suhteessa BKT:hen 1,5–2 prosenttiyksikköä vähemmän rahaa kuin OECD-maissa keskimäärin. Terveydenhuollossa ero on 3–4 prosenttiyksikköä.
Kolmantena talouspolitiikan kulmakivenä strategia nostaa esiin talouskasvun institutionaalisten esteiden poistamisen, jonka tärkeydestä on parin viime vuoden aikana puhut-tu toistuvasti myös hallinnon korkeimmilla tasoilla. Yritysten toimintaympäristöä on parannettava mm. vähentämällä merkittävästi julkista sääntelyä ja rajoituksia sekä karsimalla yritystukia, korjaamalla virkamiesten työnteon kannustimia ja pienentämällä julkisen sektorin ylisuurta virkamieskuntaa.
Strategiassa korostetaan uudenlaisen sosiaalipolitiikan merkitystä. Sosiaalipolitiikan tärkeänä tehtävänä säilyy heikoimmassa asemassa olevan väestönosan tukeminen, mutta sen lisäksi sosiaalipolitiikan toimia on suunnattava keskiluokan tarpeiden tyydyttämiseen mm. ympäristö- ja asuntopolitiikassa sekä ammatillisessa kehittymisessä. Keskiluokka on se osa yhteiskuntaa, josta luovan ja innovatiivisen väestönosan on määrä syntyä ja jonka tiedoille ja taidoille uudenlaisen talouskasvun toivotaan osaltaan perustuvan.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 12
BOFIT Venäjä-tilastot
22.03.2012
|
|
BOFIT ennustaa Venäjän talouden kasvavan vuosina 2012–2014 noin 3,5 % vuodessa
Talouden ja tuonnin elpyminen syvästä taantumasta jatkui viime vuonna lähes samaan tahtiin kuin vuonna 2010. BKT kasvoi 4,3 % ja tuonti lisääntyi yli viidenneksellä. Kului kuitenkin kolme vuotta ennen kuin Venäjän tuotanto ja tuonti saavuttivat loppuvuonna 2011 taantumaa edeltäneen vuoden 2008 huipputasonsa.
Talouden elvyttyä sen kasvun ennustetaan vuosina 2012–2014 jatkuvan noin 3,5 prosentin tahtiin (ks. BOFIT-ennuste). Tuonnin arvioidaan lisääntyvän noin 7 % vuodessa. Ennustejakson loppua kohti talouden kasvun ennakoidaan hidastuvan, sillä öljyn hinnan oletetaan laskevan nykytasoltaan noin 10 % vuoteen 2014 mennessä.
Yksityisen kulutuksen ja investointien kasvun arvioidaan tänä vuonna notkahtavan maailmantalouden sekä Venäjän sisäisten epävarmuuksien johdosta mutta elpyvän ensi vuonna hieman. Venäjän viennin määrän ennakoidaan kasvavan hyvin hitaasti, sillä öljyn ja öljytuotteiden viennin kasvu näyttää näillä näkymin loppuneen.
Ennusteen riskien arvioidaan olevan valtaosin alasuuntaisia. Vaikka maailmantalouden kehitys ei muodostuisi ennusteen peruslinjaa heikommaksi, venäläisten kuluttajien toistaiseksi suhteellisen hyvä luottamus voi kääntyä heikommaksi. Venäjän viennin määrä kasvaisi ennustejakson loppua kohden ennakoituakin heikommin, jos keskeiset kansainväliset arviot Venäjän öljyntuotannon kääntymisestä lievään laskuun kävisivät toteen. Mikäli maailmantalouden ennustettua suurempi notkahdus pudottaisi öljyn hintaa tai rahoitusmarkkinoiden epävarmuus lisääntyisi, tämä vaikuttaisi nopeasti Venäjään. Tarpeen vaatiessa Venäjän johdon voi kuitenkin odottaa ryhtyvän laman lievitykseen kaikin keinoin.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 11
BOFIT Venäjä-tilastot
15.03.2012
|
|
Putinin vaalilupausten budjettivaikutukset merkittäviä
Presidentinvaalikampanjansa aikana pääministeri Vladimir Putin lupasi ennätysmäärän parannuksia kansalaisten toimeentuloon. Julkisella sektorilla toimivien lääkäreiden, korkeakouluopettajien sekä tutkijoiden palkat nostetaan asteittain kaksinkertaisiksi maan tai alueen keskipalkkaan nähden. Palkat nousevat myös kulttuurin alalla.
Vähävaraisten opiskelijoiden stipendejä korotetaan, veteraaneille rakennetaan asuntoja ja väestökadosta kärsivillä alueilla maksetaan vähävaraisille perheille kolmannesta lapsesta erikoislapsilisää. Jo kuluvan vuoden tammikuussa armeijan palkat kaksinkertaistettiin ja poliisivoimienkin palkkoja nostettiin huomattavasti. Edellisen kerran mittavia tasokorotuksia matalapalkka-alojen palkkoihin tehtiin 2000-luvun jälkipuoliskolla.
Useat asiantuntijat suhtautuvat kriittisesti luvattuihin toimiin. Mm. investointipankki Fitch Ratings varoittaa Venäjää lisäämästä budjetin menoja, sillä jo nyt budjetin tasapainottaminen on vaikeaa.
Pääministeri Putin kommentoi vaalilupauksiaan vaalien jälkeen ja huomautti niiden kaikkien olevan toteutettavissa. Hänen mukaansa menojen lisäämisen yhteydessä on uudistettava niiden käyttöä ja tehostettava vastaanottavien organisaatioiden toimintaa. Putin mainitsi esimerkkinä korkeakoulut. Niitä on Neuvostoliiton ajan perintönä liian paljon, ja joukossa on tehottomasti toimivia laitoksia, jotka tulisi lopettaa. Useissa korkeakouluissa on liian paljon opettajia; esimerkiksi Moskovan valtionyliopistossa MGU:ssa on yksi opettaja neljää opiskelijaa kohden. Lisäksi keskimäärin vain 50 % korkeakoulujen työntekijöistä toimii opetustehtävissä ja muut ovat avustavaa ja hallintohenkilöstöä.
Putin korosti lapsilisien ja stipendien korotusten kohdistumista vähävaraisiin kansalaisiin. Se on siten linjassa monien kansainvälisten asiantuntijaorganisaatioiden suositusten kanssa sosiaalituen suuntaamisesta erityisesti heikoimmassa asemassa oleville kansalaisille.
Vyshaja shkola ekonomiki -talousyliopiston rehtorin Jaroslav Kuzminovin mukaan lähes kaikki Putinin lupaamat toimet sisältyvät asiantuntijoiden laatimaan talous- ja sosiaalipoliittiseen ohjelmaan, nk. 2020-strategiaan (ks. Viik-kokatsaus 10/2012), joka jätettiin hallitukselle joulukuussa.
Talousyliopiston laskelmien mukaan sosiaalimenojen lisäys kasvattaa budjettimenoja vuosittain summalla, joka vastaa 1,2–1,3 %:a BKT:stä. (Viime vuonna julkisen talouden menot olivat 37 % BKT:stä.) Suurimmasta menoerästä, palkkojen nostosta, aiheutuu suhteessa BKT:hen 1prosentin suuruinen menojen kasvu. Lapsilisien korotuksen aiheuttama menolisäys on 0,2 %/BKT ja stipendien noston 0,06 %. Noin puolet menojen lisäyksestä voidaan Kuzminovin mukaan kattaa organisaatioiden toiminnan tehostamisella. Suuri osa lisämenoista menee aluebudjettien katettaviksi, sillä niistä maksetaan opettajien ja lääkäreiden palkat.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 11
BOFIT Venäjä-tilastot
15.03.2012
|
|
Presidentinvaalien jälkeistä talouspolitiikkaa valmistellaan
Vladimir Putin voitti sunnuntaiset presidentinvaalit 64 prosentin äänimäärällä. Putin astuu virkaan 7. toukokuuta, jonka jälkeen ryhdytään muodostamaan uutta hallitusta. Tarkkailijat odottavat useiden nykyisen hallituksen ministerien vaihtuvan; pääministeriksi nimitettäneen presidentti Dmitri Medvedev. Odotettavissa on, että aiempien presidenttikausiensa tapaan Putin pitää itsellään tärkeän roolin talousasioista päätettäessä myös kolmannella kaudellaan.
Uuden hallituksen linjauksia on valmisteltu jo jonkin aikaa. Yhtenä lähtökohtana on ns. 2020-strategia, jossa hahmotellaan Venäjän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen politiikkavaihtoehtoja vuoteen 2020 asti. Pääministeri Putin tilasi strategian uutta presidenttikautta varten maan johtavilta liberaaleilta talousasiantuntijoilta vuosi sitten.
Strategiassa etsitään talouskasvun uusia edellytyksiä nykyisen luonnonvarojen käyttöön pohjautuvan kasvun sijaan. Ehdotukset ovat radikaaleja ja edellyttävät talouden kaikinpuolista vapauttamista, jotta markkinat voisivat toimia normaalisti. Toinen tärkeä asia on inhimillisen pääoman ylläpitäminen ja kehittäminen, jossa Venäjä on asiantuntijoiden mukaan jäänyt vakavasti jälkeen muista maista. Mm. terveydenhuoltojärjestelmä sekä sosiaali-, asunto- ja ympäristöpolitiikka on uudistettava vastaamaan modernin yhteiskunnan tarpeita. Uuden tiedostavan keskiluokan esiinmarssi on kasvattanut muutospaineita näillä aloilla entisestään.
Strategian ehdotukset tuskin toteutuvat sellaisinaan, mutta jokin vaikutus politiikkalinjauksiin niillä voi olla.
Putinin kolmas presidenttikausi eroaa kahdesta aiemmasta siinä, että enää ei ole odotettavissa yhtä nopeaa talouskasvua kuin vuosina 2000–2008, jolloin BKT kasvoi keskimäärin 7 %/v. Talouden perustana oleva öljyntuotanto ei lähivuosina juurikaan lisäänny eikä öljyn hinta nouse nykyiseltä korkealta tasoltaan 2000-luvun huikeaa vauhtia.
Toinen ero koskee valtiontalouden tilaa. Viime vuosina voimakkaasti kasvatettujen budjettimenojen rahoittamiseksi raakaöljyn hinnan tulisi pysyä vähintään 110–115 dollarissa tynnyriltä. Tätä taustaa vasten väestön reaalitulojen 2000-luvun kaltainen nopea nousu ja erityisesti julkisen sektorin palkkojen ja sosiaalimenojen (mm. eläkkeiden) kasvu ovat lähivuosina epätodennäköisiä, mikä voi vaikuttaa presidentin kansansuosioon.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 10
BOFIT Venäjä-tilastot
08.03.2012
|
|
Vientihintojen nousu sai Venäjän ulkomaankaupan ennätyslukemiin vuonna 2011
Tavaraviennin arvo oli 520 mrd. dollaria ja tavaratuonnin arvo 320 mrd. dollaria. Molemmat kasvoivat 30 % vuotta aiemmasta. Myös kauppataseen 200 mrd. dollarin ylijäämä oli historiallisen suuri ja vastasi 14 %:a BKT:stä. Venäjän tärkeimmät vientimarkkinat olivat Alankomaat, Kiina ja Italia. Tuontimaista suurimpia olivat Kiina, Saksa ja Japani.
Viennin arvon kasvua siivitti jälleen raaka-ainehintojen nousu, sillä viennin määrä supistui hieman. Vienti koostui edelleen pääosin öljystä ja kaasusta sekä metalleista ja muista raaka-aineista. Tärkeimmistä vientituotteista vain maakaasun vientimäärä kasvoi, kun taas mm. raakaöljyn, öljytuotteiden ja useimpien metallien vientimäärät supistuivat. Niiden tuotanto kuitenkin kasvoi, joten aiempaa suurempi osuus tuotannosta jäi kotimarkkinoille.
Tuonnista pääosa oli kulutus- ja investointitavaroita. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus tuonnin arvosta oli lähes puolet ja niiden tuontimäärä kasvoi kolmanneksella. Suurin yksittäinen tuoteryhmä olivat henkilöautot. Huolimatta 50 %:n kasvusta autojen tuontimäärä ylsi vain hieman yli puoleen huippuvuoden 2008 tasosta.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 10
BOFIT Venäjä-tilastot
08.03.2012
|
|
Suomen Venäjän-vienti elpyy verkkaisesti
Vuonna 2011 viennin arvo Venäjälle kasvoi 13 % ja oli 5,3 mrd. euroa, mutta jäi vielä kauas kriisiä edeltäneestä tasosta. Kehitys johtuu osin jälleenviennin (muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden vienti Venäjälle) hitaasta elpymisestä. Tullihallitus arvioi jälleenviennin osuuden supistuneen edelleen viime vuonna ja muodostaneen enää 13–14 % Suomen Venäjän-viennin arvosta.
Viennistä kolmannes koostui koneista ja laitteista; muita tärkeitä tuoteryhmiä olivat kemialliset tuotteet sekä puu ja paperi. Venäjä oli runsaan 9 prosentin osuudellaan Suomen kolmanneksi suurin vientimarkkina Ruotsin ja Saksan jälkeen. Elintarvikkeiden, tekstiilien sekä kemiallisten tuotteiden viennistä meni jopa 20–25 % Venäjälle.
Suomesta Venäjälle suuntautuvien maantietransitokuljetusten arvo nousi viime vuonna 21 mrd. euroon. Suomen kautta kuljetettava osuus Venäjän tuonnista on supistunut selvästi esim. henkilöautojen osalta, kun taas Ust Lugan sataman osuus on kasvanut nopeasti. Viime vuonna Ust Lugan koko liikennevirta kaksinkertaistui ja ylsi jo 23 milj. tonniin. Suomen suurimman yleissataman Kotka-Haminan liikennevirta oli noin 16 milj. tonnia.
Suomen Venäjän-tuonnin arvo nousi ennätyskorkeaksi 11 mrd. euroon raaka-aineiden korkeiden hintojen myötä. Venäjä oli jälleen Suomen suurin tuontimarkkina lähes 19 prosentin osuudellaan.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 10
BOFIT Venäjä-tilastot
08.03.2012
|
|
Verotulojen voimakas kasvu vuonna 2011 sai aikaan budjetin huomattavan ylijäämän
Federaation ja alueiden yhteenlasketun ns. konsolidoidun budjetin tulot kasvoivat nimellisesti peräti 30 % ja reaalisestikin yli 20 %, kun taas budjetin menot lisääntyivät huomattavasti hillitymmin, nimellisesti 14 %. Tulojen määrä oli 20 854 mrd. ruplaa (510 mrd. euroa) ja menojen määrä 20 005 mrd. ruplaa (487 mrd. euroa).
Tulojen voimakkaan kasvun ansiosta budjettiylijäämää kertyi yli 2 % BKT:stä. Tulojen osuus nousi yli 38 prosenttiin BKT:stä eli lähes yhtä suureksi kuin taantumaa edeltäneinä nopean talouskasvun vuosina. Menojen osuus BKT:stä pieneni 37 prosenttiin taantumavuosien 2009–2010 elvyttävän politiikan nostamalta tasolta.
Tulojen kasvua ennakkoarvioita nopeammaksi siivitti öljyn roima hinnannousu, jonka ansiosta öljy- ja kaasusektorilta vientitulleina ja tuotantoveroina perityt verot paisuivat lähes puolella. Julkisen talouden riippuvuus öljystä ja kaasusta nousi taantumaa edeltäneelle huipputasolle em. verotulojen osuuden kasvaessa 27 prosenttiin konsolidoidun budjetin tuloista. Nämä verot virtaavat valtaosin federaation budjettiin, jonka tulot kasvoivat 37 %. Öljystä ja kaasusta saadut verot muodostivat 50 % federaatiobudjetin tuloista.
Muutkin budjettitulot kasvoivat lähemmäs 30 %, sillä työnantajien palkkakulujen mukaan määräytyvistä sosiaalivakuutusmaksuista kertyvät tulot lisääntyivät yli 40 % (niiden osuus kokonaistuloista nousi 17 prosenttiin). Sosiaalivakuutusmaksuja nostettiin vuoden 2011 alussa tuntuvasti (tämän vuoden alussa maksuja taas laskettiin). Tulot työtuloveroista kasvoivat vain runsaat 10 %, ja niiden osuus konsolidoidun budjetin tuloista supistui vajaaseen 10 prosenttiin.
Julkisen talouden suurista menoeristä nopeimmin kasvoivat menot terveydenhoitoon, talouden eri sektoreille, puolustukseen ja koulutukseen, kukin suunnilleen viidenneksellä. Edellisenä vuonna näiden lohkojen menot kasvoivat vain vähän. (Terveydenhoidon ja koulutuksen menot ovat kasvaneet hitaasti jo kahtena edellisenä vuonna.)
Sosiaalipolitiikan menot lisääntyivät vain 5 %, sillä eläkemenojen kasvu pysähtyi, toisin kuin kolmena edellisenä vuonna, jolloin eläkemenot kasvoivat hyvin voimakkaasti. Muut sosiaalimenot sen sijaan lisääntyivät viime vuonna yli viidenneksellä kasvettuaan jo useana edellisenäkin vuonna nopeasti. Kokonaisuutena sosiaalimenojen osuus julkisen talouden menoista laski hieman mutta oli edelleen kolman-nes. Seuraavaksi suurimpina menolohkoina säilyivät edelleen puolustus ja sisäinen turvallisuus & järjestys (yhteensä 15 %), talous (14 %) sekä koulutus ja terveydenhoito (kumpikin runsaat 10 %).
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 9
BOFIT Venäjä-tilastot
01.03.2012
|
|
Kilpailulainsäädäntöä tehostetaan
Tammikuussa astui voimaan nk. kolmas antimonopolilakipaketti, joka sisältää merkittäviä kilpailulainsäädännön uudistuksia. Uudistukset helpottavat kilpailuviranomaisten toimintaa määrittelemällä aiempaa konkreettisemmin mm. kartellien ja kilpailua rajoittavien sopimusten tunnusmerkit sekä monopolihinnoittelun kriteerit. Kilpailuviranomaisten mukaan uusittu lainsäädäntö on laadittu WTO-normien mukaisesti ja se vastaa kansainvälisiä käytäntöjä.
Yksi Venäjän talouden toimintaa vakavasti haittaavista piirteistä on kilpailun puute ja monopolien vahva asema monilla markkinoilla. Markkinoita hallitsevat suuret yritykset ovat usein valtion tai aluehallinnon omistuksessa tai niihin sidoksissa.
Federaation kilpailuvirasto FAS (Federalnaja antimonopolnaja sluzhba) toimii aktiivisesti kilpailun lisäämiseksi. Viraston pääjohtaja Igor Artemjev mm. esitti helmikuussa Gazpromin jakamista kahdeksi yhtiöksi samalla tavalla kuin tehtiin sähköntuotannossa ja rautateillä. Tällöin valtion omistama yhtiö hoitaisi putkistoa ja kaasun tuotannosta vastaisivat kaupalliset yritykset. Tällä hetkellä Gazprom tuottaa noin 80 % Venäjän maakaasusta ja omistaa kaasuputkistot, mikä antaa sille mahdollisuuden vaikuttaa muiden tuottajien kaasunkuljetuksiin ja jopa kieltäytyä niistä.
Kartellien vastainen taistelu on kilpailuviraston yksi tärkeimmistä työsaroista. Artemjevin mukaan kuluvana vuonna tutkitaan erityisesti kemianteollisuutta, joka on monilta osin kartellisoitunut, sekä öljytuote- ja lääketeollisuutta. Vuosina 2008 ja 2009 FAS vei oikeuteen suuret öljy-yhtiöt Rosneftin, LUKOILin, Gazpromneftin ja TNK-BP:n öljytuotteiden hintojen perusteettomasta nostamisesta ja tarjonnan keinotekoisesta rajoittamisesta. Pitkällisten oikeuskäsittelyiden jälkeen FAS voitti oikeusjutut ja öljy-yhtiöt maksoivat valtiolle huomattavat korvaukset.
Kilpailulain uutuutena on kilpailuviraston mahdollisuus antaa monopoliasemassa oleville yritykselle varoitus markkina-aseman väärinkäytöstä. Jos yritys ei 30 päivän kuluessa korjaa virhettään, FAS vie asian oikeuteen. Aiemmin väärinkäytökset vietiin heti oikeuteen, mikä on pitkällinen prosessi. Varoituksia voidaan antaa tapauksissa, joissa kyse on monopolin kieltäytymisestä tuotteen tai palvelun tarjoamisesta normaalein ehdoin. Ilmiö on yleisin energiamarkkinoilla. Käytännössä kysymys on esimerkiksi lahjusten tai kalliiden rakennustöiden vaatimisesta yritykseltä, joka haluaa liittyä lämpö- tai sähköverkkoon. Tällaiset tapaukset muodostavat puolet kilpailuviraston käsittelemistä hallitsevan markkina-aseman väärinkäyttöä koskevista tapauksista. FAS odottaa uuden menettelyn parantavan yritysten asemaa niiden ostaessa monopolien palveluita ja vapauttavan viraston resursseja muihin tehtäviin.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 9
BOFIT Venäjä-tilastot
01.03.2012
|
|
Hallitus valmistelee merkittävää verouudistusta
Pääministeri Vladimir Putin ilmoitti keskustelussaan suuryritysten etujärjestön Delovaja Rossijan kanssa joulukuun lopussa, että veropolitiikkaa on uudistettava, jotta se tukisi tuotannollisia investointeja ja korkean teknologian alojen kehittämistä. Talous- ja finanssiministeriöt saivat aikaa helmikuun puoliväliin valmistella esityksiä verojärjestelmän uudistamiseksi. Lopulliset esitykset eivät vielä ole valmistuneet ja asiantuntijoiden mielipiteet tarvittavista muutoksista eroavat toisistaan merkittävästi. Toistaiseksi ei näytä olevan selkeää näkemystä siitä, halutaanko uudistuksella keventää vai kiristää verotusta.
Verotuloja on kasvatettava, jotta budjetista pystytään kattamaan jo päätetyt puolustussektorin menonlisäykset sekä pääministeri Putinin viime aikoina lupaamat sosiaalisektorin lisämenot, mm. opettajien ja lääkärien huomattavat palkankorotukset. Toisaalta erityisesti finanssiministeriö on sitä mieltä, että veroja ei tarvitse nostaa, jos menojen kasvua hillitään ja menojen käyttöä tehostetaan.
Verouudistuskeskustelussa ovat olleet esillä mm. yritysten omaisuusveron helpotukset, työnantajan maksaman sosiaalivakuutusmaksun suuruus, arvonlisäverojärjestelmän toimivuus ja veroprosentti sekä ylellisyystuotteiden verotus.
Sosiaalivakuutusmaksun suuruus on yhteydessä eläkejärjestelmän uudistukseen, josta on tarkoitus päättää kuluvana vuonna. Eläkejärjestelmä uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna 2002, mutta järjestelmän rahoitus ei ole kestävällä pohjalla.
Sosiaalivakuutusmaksua on muutettu useasti viime vuosien aikana. Vuonna 2011 maksu nostettiin 8 prosenttiyksiköllä 34 prosenttiin ja kuluvan vuoden alusta se alennettiin 30 prosenttiin. Nyt maksua suunnitellaan jälleen korotettavaksi, joskin useat asiantuntijat vastustavat korotusta. Vuoden 2011 korotus johti pimeästi maksettujen palkkojen osuuden kasvuun, jolloin verotulojen lisäys jäi odotettua pienemmäksi. Yhtenä vaihtoehtona on mainittu sosiaalivakuutusmaksun nosto takaisin 34 prosenttiin siten, että korotuksen maksaisivat työntekijät, jotka eivät tähän mennessä ole verojen muodossa osallistuneet sosiaalikulujen rahoitukseen.
Venäjän yleinen arvonlisäverokanta on 18 %. Arvonlisäverotuksen ongelmana on, että Venäjän korruptoituneessa liiketoimintaympäristössä veron kiertäminen ja jopa sillä ansaitseminen perusteettomien ALV-palautusten muodossa on suhteellisen helppoa. Tämän vuoksi verottaja seuraa erityisen tarkasti arvonlisäveron muodostumista ja veron hallinnointi on yrityksille työlästä. Esimerkiksi ALV-palautukset saa usein vain tuomioistuimen kautta. Ehdotusten mukaan arvonlisäverokantaa voitaisiin korottaa 2–4 prosenttiyksikköä.
Sosiaalisen tasa-arvon nimissä on pohdittu ylellisyystuotteiden verotusta. Viimeisimpien ehdotusten mukaan erityisen kalliita ajoneuvoja voitaisiin verottaa normaalia korkeammalla liikenneverolla ja kalliita asuntoja uudella kiinteistöverolla. Ongelmana on kuitenkin, että verotus ei koskisi valtaosaa kaikkein rikkaimpien ihmisten omaisuudesta, joka on useimmiten siirretty ulkomaille.
Päätökset verojärjestelmän muutoksista nyt tehtävien selvitysten pohjalta tekee maaliskuisten presidentinvaalien jälkeen nimitettävä uusi hallitus vuoden 2013 budjetin kä-sittelyn yhteydessä.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 8
BOFIT Venäjä-tilastot
23.02.2012
|
|
Ministeriöillä on eri näkemyksiä valtionyritysten myynnistä
Energiasektorista vastaava varapääministeri Igor Setshin on ehdottanut, että valtion omistusosuuksien myyntiä erityisesti energiayhtiöistä ja pankeista hidastetaan nykyisessä epävarmassa markkinatilanteessa ja että osuuksia ei tulisi myydä halvemmalla kuin mitä niistä saatiin listautumisanneissa. Suuret Sberbankin, VTB-pankin ja Rosneftin listautumiset tapahtuivat vuosina 2006 ja 2007, minkä jälkeen yhtiöiden kurssit ovat laskeneet huomattavasti. Setshinin ehdotus merkitsisi myyntien lykkäämistä epämääräiseen tulevaisuuteen. Talousministeri Elvira Nabiullinan mukaan kaikki suuryritykset on pidettävä yksityistämislistalla ja niiden valmistelua myyntiin on jatkettava. Tällä varmistetaan yksityistämisprosessin suunnitelmallinen jatkuvuus. Myynnit voidaan toteuttaa, kun markkinatilanne on suotuisa.
Kysymyksessä on periaatteellinen näkemysero, jossa vastakkain ovat hallituksen kaksi eri linjaa, valtionomistusta korostava linja ja liberaalien ministerien yksityistämistä ajava linja.
Hallitus laajensi viime vuoden lopulla presidentti Medvedevin pyynnöstä listaa suurista valtionyrityksistä, joiden osuuksia on määrä myydä. Samalla valtiolle jäävää osuutta yrityksistä pienennettiin useissa tapauksissa. Lista sisältää mm. öljy-yhtiö Rosneftin, vesivoimayhtiö Rusgidron, Venäjän ulkopuolella toimivan Zarubezhneft-öljy-yhtiön, timantteja tuottavan jakutialaisen Alrosan, valtion viljainterventioita hoitavan viljayhtiö OZK:n, Sheremetjevon lentokentän sekä Aeroflotin. Kaikista näistä yrityksistä on tarkoitus jättää valtiolle vain ns. kultainen osake, joka antaa veto-oikeuden tärkeimpiin päätöksiin.
Valtion osuuden on määrä laskea 50 prosenttiin + yhteen osakkeeseen Sberbankista, laivanvarustamo Sovkomflotista ja lentokoneteollisuusyritys OAK:sta. Venäjän rautatieyhtiö, Transneft-putkikuljetusmonopoli ja sähkön kantaverkkoyhtiö FSK jäisivät 75-prosenttisesti valtion omistukseen.
Myyntien on määrä tapahtua asteittain vuoteen 2017 mennessä. Viime vuonna toteutui vain yksi suuryritystä koskeva kauppa: helmikuussa myytiin 10 prosenttia VTB-pankin osakkeista. Sberbankin osakkeiden myynti peruuntui huonon markkinatilanteen vuoksi.
Talousministeri Nabiullinan mukaan hallituksen on määrä selvittää valtionomaisuuden yksityistämisstrategia toukokuuhun mennessä, jolloin uusi presidentti astuu virkaan.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 8
BOFIT Venäjä-tilastot
23.02.2012
|
|
Kaupan ala houkuttelee Venäjälle eniten ulkomaisia suoria sijoituksia
Keskuspankin tilastojen mukaan Venäjälle tehtiin viime vuoden tammi-syyskuussa ulkomaisia suoria sijoituksia 38 mrd. dollarin arvosta. Edellisen vuoden vastaavana aikana sijoituksia tehtiin 27 mrd. dollaria ja huippuvuoden 2008 tammi-syyskuussa 62 mrd. dollaria.
Tukku- ja vähittäiskaupan osuus ulkomaisista sijoituksista oli suurin eli 36 %. Seuraavaksi eniten sijoituksia suuntautui rahoitus- ja vakuutussektorille, jonka osuus oli 17 %. 13 % sijoituksista meni jalostavaan teollisuuteen ja siellä erityisesti elintarviketeollisuuteen.
Sijoitusten kokonaismäärästä kertovat tuoreimmat tilastot koskevat vuotta 2010. Tuolloin Venäjälle kertyneiden ulkomaisten suorien sijoitusten kanta oli 493 mrd. dollaria. Lähes 80 % sijoituksista oli tehty veroparatiiseiksi katsottavista tai vastaavista maista eli oli alkuperältään todennäköisesti valtaosin venäläistä. Venäjältä ulkomaille tehtyjen sijoitusten kanta oli 369 mrd. dollaria. Veroparatiiseihin oli suuntautunut lähes 80 % Venäjältä tehdyistä sijoituksista.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 7
BOFIT Venäjä-tilastot
16.02.2012
|
|
Kysynnän elpyminen jatkui Venäjän eri puolilla vuonna 2011
Vähittäiskaupan myynti, joka muodostaa 70 % yksityisestä kulutuksesta, kasvoi Venäjän eri alueilla määrältään suunnilleen samaa vauhtia kuin edellisenä vuonna eli 6–8 %. Vain Kaukoidässä kasvu oli hitaampaa. Suurista asutuskeskuksista Moskovassa vähittäiskauppa lisääntyi lähes 7 % mutta Pietarissa alle 4 %. Lähes kaikilla alueilla ja suurimmissa keskuksissa myynti ylitti jo reippaasti vuoden 2008 tason. Väkirikkaimman alueen, keskisen federaatiopiirin osuus oli runsas kolmasosa koko maan vähittäiskaupasta, ja federaatiopiiriin kuuluvien Moskovan ja sitä ympäröivän Moskovan alueen osuus oli lähes neljäsosa. Keskisen federaatiopiirin osuus väestöstä on 27 %.
Investointien alueellinen kehitys oli huomattavasti epätasaisempaa. Investoinnit lisääntyivät erittäin voimakkaasti Kaukoidässä ja Siperiassa. Kaukoidässä investointeja kasvattivat Vladivostokin kesän 2012 APEC-konferenssiin liittyvät rakennustyöt ja Siperiassa energiahankkeet. Lähes kaikkialla muualla investoinnit kasvoivat 6–10 %, joskin Luoteis-Venäjällä kasvu oli hitaampaa. Pietarissa investoinnit vähenivät merkittävästi. Pietarin ohella etenkin Moskovassa ja Moskovan alueella investointeja tehtiin edelleen suunnilleen 25–35 % vähemmän kuin ennen taantumaa vuonna 2008. Näiden suurimpien väestökeskittymien osuus koko maan investoinneista oli vain noin 15 %.
Teollisuustuotannon nopea kasvu jatkui Pietarissa viime vuonna 14 prosentin vauhdilla. Kasvu oli nopeaa myös Moskovan alueella. Teollisuustuotanto lisääntyi keskimäärin 5–7 % Venäjän Euroopan puoleisella alueella Pohjois-Kaukasiaa lukuun ottamatta, kun taas Uralin itäpuolella tuotanto kasvoi hitaammin. Teollisuustuotanto ylitti vuoden 2008 tason huomattavasti lukuun ottamatta Moskovaa ja Uralin federaatiopiiriä, joissa tuotanto on elpynyt hitaasti.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 7
BOFIT Venäjä-tilastot
16.02.2012
|
|
Valtiollinen VTB-pankki lunastaa takaisin arvoa menettäneitä osakkeitaan
Pääministeri Vladimir Putin kehotti helmikuun alussa Moskovassa pidetyssä investointifoorumissa VTB-pankkia lunastamaan takaisin pankin listautumisannissa myytyjä osakkeita, joiden arvo on alentunut huomattavasti sitten listautumisen. Tarkoituksena on korva-ta osakkeiden arvonalennus erityisesti piensijoittajille. Kehotus tuli yllätyksenä VTB:n johdolle, joskin pankissa oli jo aiemmin pohdittu keinoja pettyneiden piensijoittajien me-netysten korvaamiseksi.
Vuonna 2007 tapahtuneessa listautumisessa osakkeen hinnaksi muodostui 13,6 kopeekkaa, mutta vuoden 2008–2009 taantuma romahdutti hinnan alimmillaan kahteen kopeekkaan. Viime aikoina VTB:n osakkeen kurssi on ollut 7 kopeekan tienoilla.
Listautumisen jälkeen valtion omistusosuus VTB:stä väheni 75,5 prosenttiin. Osakeanti oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla vuoden suurin ja VTB keräsi sillä 8 mrd. dollaria. Suurta huomiota herättäneeseen ’kansalliseen antiin’ haluttiin mukaan myös piensijoittajia, minkä vuoksi vähimmäissijoituksen arvoksi asetettiin 30 000 ruplaa (noin 800 euroa). Listautumisantiin osallistui noin 120 000 venäläistä sijoittajaa.
Osakkeet lunastetaan takaisin alkuperäiseen liikkeellelaskuhintaan. Yhdeltä osakkeenomistajalta lunastetaan osakkeita enintään 500 000 ruplan arvosta, jolloin valtaosa eli 105 000 piensijoittajaa saa myytyä koko osakeomistuksensa. Osakkeiden takaisinosto vähentää VTB:n osakepääomaa arviolta vajaalla prosentilla. Lunastus tapahtuu kevään aikana.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 7
BOFIT Venäjä-tilastot
16.02.2012
|
|
Venäjän keskuspankki organisoi pankkivalvontaa uudelleen parantaakseen sen tehokkuutta
Säännösten laatimisesta ja käytännön pankkivalvonnasta vastannut keskuspankin pankkisääntely- ja valvontaosasto jaetaan kahtia sääntelyä ja valvontaa erikseen hoitaviin osastoihin. Sääntelyä suunnitellaan lähennettäväksi kansainvälisiin käytäntöihin, mikä joiltakin osin tarkoittaa säännösten lieventämistä. Esim. tiettyjen pankkilainojen riskiluokitukset ovat Venäjällä ankarampia kuin muissa maissa, mikä heikentää venäläisten pankkien kilpailuasemaa.
Valvontaa vahvistetaan ja sitä suunnataan erityisesti suuriin pankkeihin. Tehostaminen on seurausta parin viime vuoden aikana ilmi tulleista pankkien väärinkäytöksistä. Suurimpien pankkien valvonta suunnitellaan keskitettäväksi keskuspankin pääkonttoriin, kun tähän asti pankkeja ovat valvoneet aluekonttorien valvontaosastot. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan valvonnan keskittäminen voi vähentää aluekonttoreiden ja pankkien ehkä tiiviidenkin suhteiden vaikutusta valvontaan.
Seurauksena Bank Moskvyn viime vuonna tapahtuneesta lähes 300 mrd. ruplaa (7,5 mrd. euroa) valtiolle maksaneesta saneerauksesta keskuspankki on tehostanut alueviranomaisten omistuksessa olevien pankkien valvontaa. Erityisesti tarkastetaan pankkien lainanantoa niiden omistajille. Moskovan kaupungin omistuksessa osittain olleen Bank Moskvyn vaikeudet tulivat ilmi sen jälkeen, kun Moskovan kaupungin johto vaihdettiin syksyllä 2010.
Keskuspankki on päättänyt helpottaa ulkomaisessa omistuksessa olevien venäläisten pankkien sivukonttorien perustamista. Tällä hetkellä ulkomaisomisteiset pankit tarvitsevat keskuspankin luvan sivukonttorin perustamiseen, mutta muutoksen jälkeen keskuspankille tehtävä ilmoitus asiasta riittää. Muutos noudattaa Venäjän WTO-sopimuksen velvoitetta kohdella ulkomaisia toimijoita samalla tavalla kuin kotimaisia (lukuun ottamatta erikseen mainittuja poikkeustapauksia). Ulkomaisomisteiset pankit ovat vuosittain avanneet Venäjällä vain muutamia sivukonttoreita.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 6
BOFIT Venäjä-tilastot
6.02.2012
|
|
Rahoitussektorin likviditeettitilanne pysyy viimevuotista kireämpänä
Viime vuoden alkupuoliskolla rahoitussektorilla vallinnut kevyt likviditeettitilanne alkoi syksystä lähtien kiristyä eikä uutta keventymistä keskuspankin mukaan ole näköpiirissä.
Osasyynä tilanteeseen on keskuspankin vuoden 2009 talouskriisin jälkeen asteittain toteuttama valuuttakurssipolitiikan muutos, jonka mukaan ruplan kurssi saa muodostua aiempaa vapaammin kysynnän ja tarjonnan perusteella. Keskuspankki ei ruplan vahvistumista estääkseen enää osta valuuttoja yhtä paljon kuin ennen, jolloin kotimaan markkinoille ei synny entistä määrää ylimääräistä ruplalikviditeettiä. Toinen vaikuttava tekijä on Venäjän rahoitussektorin kehittymättömyys, jonka vuoksi venäläiset pankit ovat varainhankinnassaan keskimääräistä riippuvaisempia ulkomaisesta lainarahoituksesta. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kiristyminen on vähentänyt kehittyville markkinoille kuten Venäjälle suuntautuvaa rahoitusta ja siten kiristänyt venäläisten pankkien lainansaantimahdollisuuksia.
Pankit ovat viime aikoina nostaneet talletuskorkojaan voimakkaasti kilpaillessaan rahoituksesta. Korkojen noston aloittivat viime syksynä suuret valtiolliset VTB ja Sberbank ja niitä seurasivat keskisuuret pankit vielä korkeammin koroin. Keskuspankki on huolestunut korkojen nostosta ja pitää yli 10 prosentin talletuskorkoja liian korkeina.
Keskuspankki on myös kiinnittänyt huomiota kotitalouksille suunnatun luotonannon poikkeuksellisen nopeaan kasvuun viime vuonna. Keskuspankki on varoittanut pankkeja lainanannon liiallisesta kasvattamisesta ja joidenkin pankkien aggressiivisesta tavasta markkinoida lainoja. Keskuspankki korostaa pankkien sosiaalista vastuuta ja velvollisuutta selvittää lainanottajan takaisinmaksukyky.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 6
BOFIT Venäjä-tilastot
6.02.2012
|
|
Keskuspankin johtokunta ei kokouksessaan 3. helmikuuta nähnyt syytä muuttaa korkoja
Päätös perustuu yhtäältä inflaatiota ja toisaalta talouskasvun hidastumista ja kansainvälistä taloustilannetta koskeviin riskiarvioihin.
Kuluttajahintojen vuosinousu oli tammikuussa vain 4,1 %. Keskuspankki odottaa hintojen nousun kiihtyvän vuoden kuluessa ja inflaation olevan vuoden lopussa 5–6 %. Viime vuoden lopussa inflaatio oli 6,1 %. Tammikuussa inflaatio oli poikkeuksellisen hidasta, koska tänä vuonna kunnallisteknisten palveluiden säänneltyjä hintoja korotetaan vasta kesällä, kun ne tavallisesti nousevat vuoden alussa. Näiden säänneltyjen hintojen vaikutus inflaatiovauhtiin on huomattava.
Keskuspankin yhden päivän repoluoton korko pysyi 6,25 prosentissa ja yhden päivän talletuskorko 4 prosentissa. Keskuspankin mukaan rahoitussektorin likviditeettitilanne ei ole huolestuttavan kireä. Pankki vakuuttaa olevansa jatkuvasti markkinoilla ja tarjoavansa liikepankeille tarpeellisen määrän rahoitusta. Pankkien välisten markkinoiden korot ovat vaihdelleet voimakkaasti alkuvuonna mutta ovat säilyneet suhteellisen korkealla tasolla.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 6
BOFIT Venäjä-tilastot
6.02.2012
|
|
Talouden hyvää kasvua vuonna 2011 tuki muun muassa maatalous
BKT kasvoi viime vuonna 4,3 % ja saavutti loppusyksyllä vuoden 2008 huipputasonsa.
Yksityinen kulutus kasvoi 6,5 % eli nopeammin kuin edellisenä vuonna. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot sen sijaan lisääntyivät vain vähän, vaikka kehitys paranikin kun inflaatio hidastui vuoden loppua kohden. Kulutuksen kasvua tuki kotitalouksien luotonotto pankeista.
Kiinteät investoinnit lisääntyivät 6 %, mikä vastasi edellisen vuoden tahtia. Investointien osuus BKT:stä säilyi noin viidesosassa eli pienenä maan investointitarpeisiin nähden ja verrattuna Aasian nouseviin talouksiin.
Tuotantosektoreista maatalous elpyi vuoden 2010 romahduksesta jopa yli odotusten; maataloustuotanto kasvoi hyvän sadon ansiosta noin 20 %.
Jalostavan teollisuuden tuotannon elpyminen taantumasta jatkui 6,5 prosentin tahtiin. Kaivannaisteollisuuden kasvu hidastui vajaaseen prosenttiin, sillä raakaöljyn tuotanto lisääntyi vajaan prosentin. Maakaasun tuotanto kasvoi 3 % ja sähkön tuotanto 1,5 %. Rakentaminen ja kauppa kasvoivat 5 %.
Viennin kasvu hidastui vain noin prosenttiin, sillä öljyn ja öljytuotteiden vienti supistui. Tuonnin elpyminen vuoden 2009 syvästä lamasta jatkui: tuonnin määrä lisääntyi viime vuonna yli 20 % ja ylsi vuoden lopulla lähelle vuoden 2008 huippuaan.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 5
BOFIT Venäjä-tilastot
2.02.2012
|
|
Luotonanto kasvoi voimakkaasti viime vuonna
Pankkisektorin taseen loppusumma oli viime vuoden lopussa lähes neljänneksen suurempi kuin vuotta aiemmin eli noin 42 000 mrd. ruplaa (1000 mrd. euroa). Kasvu oli nopeinta suurimpien pankkien joukossa.
Kasvu johtui erityisesti luotonannon kasvuvauhdin kaksinkertaistumisesta edellisvuodesta 28 prosenttiin. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen kanta kasvoi viime vuonna 36 %, ja keskuspankki pitää vauhtia jo liiankin kovana. Yrityslainojen kanta kasvoi 26 %. Järjestämättömien luottojen määrä on viime vuoden aikana pysynyt lähes ennallaan.
Vaikka kotitalouksien talletusten kasvu hidastui viime vuonna edellisvuodesta, se oli edelleen nopeaa ja tuki pankkisektorin kasvua. Talletukset lisääntyivät nimellisesti 21 % erityisesti talletuskorkojen nousun ansiosta.
Pankkien yhteenlaskettu voitto kasvoi viime vuonna ennätykselliset 48 % ja oli noin 850 mrd. ruplaa (20 mrd. euroa). Venäjän suurimman pankin, Sberbankin osuus voitosta oli 38 %, kun sen osuus sektorin taseesta oli 26 %. Voitot johtuvat erityisesti luottotappioita varten vuosina 2008 ja 2009 muodostettujen varausten purkamisesta.
Venäjällä toimi viime vuoden lopussa 978 luottolaitosta, mikä oli 34 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuluvan vuoden alusta voimaan astuneen korotetun pääomavaatimuksen perusteella keskuspankki peruutti toimiluvan seitsemältä pankilta, joiden pääoma oli alle 180 milj. ruplaa. Vuoden 2011 alussa vielä 185 pankin pääoma oli alle tämän rajan.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 5
BOFIT Venäjä-tilastot
2.02.2012
|
|
Pääministeri Putin korosti talouspoliittisessa ohjelmassaan sekä yksityisen yritystoiminnan että valtionyritysten merkitystä
Vedomosti-sanomalehdessä maanantaina 30.1. julkaistussa artikkelissa pääministeri Vladimir Putin totesi Venäjän tarvitsevan uutta taloudellista mallia, joka saavutetaan talouden monipuolistamisella ja teknologisella kehittämisellä. Niin tavoitteet kuin keinot niiden saavuttamiseksikin ovat tuttuja, mutta kilpailun ja kansainvälisen avoimuuden merkitys korostui pääministerin puheessa hieman aiempaa enemmän.
Putinin mukaan talouden monipuolistamiseen tarvitaan yksityistä rahoitusta, jonka houkuttelemisessa keskeinen keino on liiketoimintaympäristön kohentaminen. Erityisesti Putin käsitteli oikeuslaitoksen toiminnan puutteita sekä yhteiskunnan systemaattista korruptiota. Sisämarkkinoiden kasvattaminen tulliliiton ja Euraasian talousalueen avulla auttaa myös houkuttelemaan investointeja. Kotimaisen rahoituksen saatavuutta on lisättävä mm. tehostamalla kotitalouksien säästöjen välittymistä pitkäaikaiseksi rahoitukseksi eläkerahastojen kautta.
Putin totesi makrotalouden vakauttamisen olleen Venäjän talouden viime vuosien suurin saavutus. Hän korosti valtiontalouden tasapainon säilyttämistä mm. menoja karsimalla ja tehostamalla (esim. lisäämällä avoimuutta valtion hankinnoissa) ja tasapainottamalla eläkejärjestelmä. Sosiaalikohteisiin, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja asevoimiin kohdistuvia menoja ei vähennetä.
Valtionyhtiöiden roolia taloudessa on pääministeri Putinin mukaan määrä supistaa, mutta hän muistutti myös valtion merkityksestä talouden modernisoinnissa Kiinan ja Etelä-Korean esimerkin mukaisesti. Osuuksia valtionyrityksistä aiotaan myydä vähitellen pois markkinatilanteen kohennuttua. Yhtenä lähtökohtana on karsia valtionyrityksistä ydinliiketoimintoihin kuulumattomia osia, joista esimerkkinä Putin epäsuorasti viittasi Gazpromiin ja sen mediaomistuksiin.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 5
BOFIT Venäjä-tilastot
2.02.2012
|
|
Vaihtotaseen ylijäämä suuri vuonna 2011
Ylijäämä nousi keskuspankin alustavien tietojen mukaan 101 mrd. dollariin, mikä oli 5,5 % BKT:stä. Tavarakaupan ylijäämä kasvoi 198 mrd. dollariin (11 % BKT:stä). Edellisen kerran ylijäämät olivat näin suuria ennen lamaa vuonna 2008. Palvelujen kaupan vaje oli edellisvuosien tapaan 2 % BKT:stä.
Vaihtotaseen muiden erien alijäämä pysyi ennallaan lähes 3,5 prosentissa BKT:stä, sillä yrityssektorin ulkomailta saamista sijoituksista ja luotoista kertyneet osinko- ja korkomaksut ulkomaille kasvoivat edelleen.
Tavara- ja palveluviennin tulot kasvoivat vuoden 2010 tapaan lähes 30 % 576 mrd. dollariin. Tulot raakaöljyn, öljytuotteiden ja maakaasun viennistä lisääntyivät kolmanneksella ja muut vientitulot vajaalla neljänneksellä. Vientitulojen kasvu johtui lähinnä öljyjen ja kaasun hintojen noususta; öljyjen vientimäärät sitä vastoin supistuivat.
Tavara- ja palveluvientitulojen osuus BKT:stä nousi lähes 32 prosenttiin, ja öljyjen ja kaasun osuus tavara- ja palveluvientituloista kohosi 59 prosenttiin. Talouden riippuvuus energianviennin tuloista oli näin korkea viimeksi vuonna 2008.
Tavara- ja palvelutuonnin arvo kasvoi 29 % 415 mrd. dollariin. Tuonnin osuus BKT:stä oli lähes 23 % eli suurimmillaan sitten vuoden 2003. Palvelujen osuus tuontimenoista pysyi runsaassa viidesosassa (palvelumenoihin kuuluu mm. matkailu, joka pääosin sisältää venäläisten matkailijoiden menoja tavaroiden ja palvelujen ostoon ulkomailla).
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 4
BOFIT Venäjä-tilastot
26.01.2012
|
|
Pääoman vienti kasvoi vuonna 2011
Keskuspankin alustavien tietojen mukaan pääoman nettovirta ulkomaille oli 88 mrd. dollaria eli yli 4,5 % BKT:stä. Se syntyi lähes kokonaan yksityisellä sektorilla, ja lähes 60 mrd. dollaria vietiin toisella vuosipuoliskolla.
Yritykset (pl. pankit) veivät pääomia yli 100 mrd. dollaria. Summasta 70 mrd. dollaria oli suoria sijoituksia (runsaat 50 mrd. dollaria vuonna 2010). Keskuspankki arvioi harmaan pääomanviennin kasvaneen yli 40 mrd. dollariin. Harmaata pääomanvientiä on mm. verojen välttämiseksi tapahtuva pääomien vienti.
Pääomaa tuli yrityssektorille vajaat 60 mrd. dollaria. Suoria ulkomaisia sijoituksia tehtiin yrityssektorille (pl. pankit) 49 mrd. dollaria eli enemmän kuin vuonna 2010 (38 mrd. dollaria) mutta vähemmän kuin huippuvuonna 2008 (65 mrd. dollaria). Suuri osa suorista sijoituksista on venäläistä ulkomaiden kautta kanavoitua pääomaa.
Venäläisten yritysten luotonotto elpyi kahden hiljaisen vuoden jälkeen: luottoa otettiin 15 mrd. dollaria, joka on kuitenkin vielä vähän verrattuna lamaa edeltäneisiin vuosiin 2007–2008.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 4
BOFIT Venäjä-tilastot
26.01.2012
|
|
Venäjän luottoluokitus on pysynyt ennallaan
Viimeksi luottoluokitukseen otti kantaa Fitch tammikuun puolivälissä. Se piti luokituksensa Venäjän valtion pitkäaikaiselle velalle edelleen investointiluokan keskitasolla (BBB), mutta heikensi arviotaan maan näkymistä positiivisesta vakaaseen. Heikennystä perusteltiin lisääntyneellä poliittisella epävarmuudella ja maailmantalouden synkentyneillä näkymillä. Fitch on säilyttänyt Venäjän luottoluokituksen samalla tasolla helmikuusta 2009 lähtien. Myös Standard & Poor’s ja Moody’s ovat pitäneet Venäjä-luokituksensa ennallaan (BBB ja Baa1) vuoden 2008 loppupuolelta lähtien.
Fitchin mukaan Venäjän luokitusta tukee erityisesti maan varsin vahva julkinen talous. Venäjän valtio on yksi maailman vähiten velkaantuneista; sillä on velkaa vain runsaat 10 % BKT:stä. Lisäksi Venäjän valtiontalous kääntyi jo viime vuonna hieman ylijäämäiseksi ja valtiolla on säästöjä myös vararahastoissa. Venäjän julkisen talouden kehitys on kuitenkin altis voimakkaille vaihteluille, koska budjettitulot ovat riippuvaisia öljyn hinnasta. Viime vuonnakin lähes puolet federaatiobudjetin tuloista oli peräisin öljy- ja kaasusektorin verotuksesta.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 4
BOFIT Venäjä-tilastot
26.01.2012
|
|
Vuoden 2011 inflaatio ennätyshidasta
Kuluttajahinnat nousivat viime vuoden aikana 6,1 % eli hitaammin kuin koskaan nyky-Venäjän historian aikana. Venäjä kärsi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pitkään poikkeuksellisen nopeasta inflaatiosta. Vasta vuonna 2009 inflaatio painui alle 10 prosenttiin useamman vuoden ajaksi.
Viime vuoden rauhalliseen inflaatiokehitykseen vaikuttivat mm. kierrossa olevan rahamäärän hidastunut kasvu, joka osin johtui pääomien lisääntyneestä viennistä sekä se, että federaatiobudjetti oli ylijäämäinen, joten menojen kattamiseen ei tarvittu lisärahaa. Kolmas tekijä oli ruoan hidastunut kallistuminen vuoden 2010 heikon sadon aiheuttaman poikkeuksellisen nopean hinnannousun jälkeen. Asumiseen liittyvien kunnallisteknisten palveluiden säänneltyjen hintojen nousu on inflaatiota vuodesta toiseen ylläpitävä tekijä. Niiden nousu oli viime vuonna jälleen nopeaa eli 12 %.
Talousministeriö ennustaa kuluvan vuoden inflaation jäävän 5–6 prosenttiin.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 3
BOFIT Venäjä-tilastot
19.01.2012
|
|
Federaatiobudjetti oli viime vuonna ylijäämäinen
Finanssiministeriön alustavien tietojen mukaan budjetin ylijäämä oli 414 mrd. ruplaa (10 mrd. euroa), mikä on vajaa prosentti BKT:stä. Alun perin budjetti suunniteltiin alijäämäiseksi (alijäämän suuruus vajaat 4 % BKT:stä), mutta korkea öljyn hinta nosti verotulot ennustettua suuremmiksi. Viime vuonna venäläisen Urals-raakaöljyn keskihinta oli 109,5 dollaria tynnyriltä, kun budjettilaskelmat perustuivat 75 dollarin hintaan.
Viime vuoden lopussa budjetin ulkopuolisessa reservirahastossa oli varoja 812 mrd. ruplaa (20 mrd. euroa) ja kansallisen hyvinvoinnin rahastossa 2 800 mrd. ruplaa (noin 70 mrd. euroa). Molemmat rahastot on koottu lähinnä öljyverotuloista raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan ollessa korkealla. Reservirahaston varoilla rahoitettiin vuosien 2009 ja 2010 budjettialijäämiä. Enimmillään rahastossa oli 4 900 mrd. ruplaa (noin 120 mrd. euroa) vuoden 2009 keväällä. Kansallisen hyvinvointirahaston varoilla on tarkoitus rahoittaa tulevaisuudessa eläkejärjestelmän uudistukseen liittyviä menoja.
Kuluvan vuoden federaatiobudjetti on rakennettu raakaöljyn 100 dollarin keskihinnan pohjalle. Budjetin suunnitellaan olevan vajeellinen; vajeen suuruus on 876 mrd. ruplaa (22 mrd. euroa) eli 1,5 % BKT:stä.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 3
BOFIT Venäjä-tilastot
19.01.2012
|
|
Yritysten rekisteröitymistä veroparatiiseihin selvitetään
Viranomaiset ovat viime aikoina kiinnittäneet huomiota venäläisten yritysten rekisteröitymiseen ulkomaille ja siitä aiheutuviin ongelmiin. Yhtenä sysäyksenä oli vuosi sitten tammikuussa Moskovassa Domodedovon lentokentällä tapahtunut terrori-isku. Sen jälkiselvittelyissä syyttäjänvirastolla oli vaikeuksia saada selville kentän omistajat, jotka hallinnoivat kenttää veroparatiiseihin rekisteröityjen yhtiöiden kautta. Syytäjänvirasto on vaatinut, että tärkeiden liikenneyhtiöiden omistuksen olisi oltava Venäjällä.
Venäläisten yritysten omistus veroparatiiseihin rekisteröityjen yritysten kautta on yleistä. Tämä koskee lähes kaikkia aloja ja suurimpia yrityksiä; esimerkiksi metalliteollisuudessa mm. Severstalia, Evraz Groupia ja alumiinijätti Rusalia. Useimmiten omistus on järjestetty Kyprokselle rekisteröityjen yhtiöiden kautta; muita rekisteröitymispaikkoja ovat mm. Bahama-, Cayman- ja Neitsytsaaret, Jersey ja Mansaari sekä Luxemburg ja Alankomaat. Yksi syy ulkomaille rekisteröitymiseen on verojen minimointi.
Pääministeri Vladimir Putin kritisoi joulukuussa sähkönjakeluyhtiöitä siitä, että ne hoitavat liiketoimiaan niitä lähellä olevien ulkomaille rekisteröityjen yritysten kautta. Ko. yrityksiä käytetään usein varojen siirtoon pois Venäjältä. Putin viittasi erityisesti sähkömarkkinoiden tärkeimpiin vähittäismyyjiin, ns. sähköntoimitukset takaaviin yhtiöihin. Hallituksen alaiselle työryhmälle on annettu tehtäväksi selvittää mahdollisuuksia yritysten kotipaikan siirtämiseksi Venäjälle.
Samassa yhteydessä pääministeri määräsi, että vastaava toiminta on selvitettävä kaikissa infrastruktuuriyrityksissä ja kaikissa yrityksissä, joissa on valtion omistusta, mm. Gazpromissa, putkikuljetusmonopoli Transneftissä, Venä-jän rautateillä ja Sovkomflot-varustamossa sekä valtion pankeissa. Ministeriöt saivat kaksi kuukautta aikaa selvitysten tekoon. Putin totesi yritysten omistussuhteiden kertovan maan yritysilmapiirin kehittymättömyydestä; hänen mukaansa ulkomaiset yritykset valittavat, että epätietoisuus todellisista omistajista haittaa liiketoimia venäläisyritysten kanssa.
Venäjän arbitraatio-oikeus kumosi marraskuussa alempien tuomioistuinten päätökset ja tulkitsi venäläisen yrityksen ulkomaiselta osakkeenomistajalta saamasta lainasta maksamat korot verotettaviksi osingoiksi. Kyseessä on merkittävä ennakkotapaus, sillä lainanotto veroparatiisivaltiossa sijaitsevalta samaan konserniin kuuluvalta yritykseltä on yritysten keskuudessa yleistä.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 3
BOFIT Venäjä-tilastot
19.01.2012
|
|
Muutoksia strategisille aloille tehtäviä ulkomaisia investointeja koskevaan lakiin
Marraskuussa hyväksyttyjen muutosten tarkoituksena on lieventää joitakin vuonna 2008 voimaan astuneen lain vaatimuksia. Laissa lueteltiin strategisiksi katsotut alat, joille sijoittamiseen ulkomaiset investoijat tarvitsevat pääsääntöisesti hallituksen alaisen komission luvan, jos ulkomainen omistusosuus investoinnin jälkeen muodostaa vähintään 50 % yhtiöstä. Lakimuutokset astuivat voimaan 18. joulukuuta 2011.
Alkuperäisessä muodossaan laki määräsi mm., että luvan tarvitsevat ulkomaiset investoinnit säteilylähteitä tai tietoliikenteen salaustekniikkaa käyttäville aloille. Nyt strategisten toimintojen listalta poistettiin säteilylähteitä siviilituotannossa käyttävät alat. Tällaisia ovat esim. lääke- ja elintarviketeollisuus. Listalta poistettiin myös pankit (muut kuin valtion omistamat), jotka olivat mukana, koska ne käyttävät toiminnassaan salaustekniikkaa. Sen sijaan listalle jäivät salaustekniikkaa käyttävät vakuutusyhtiöt.
Sijoituksia strategisille luonnonvarasektoreille helpotettiin siten, että ulkomaisen yksityisen investoijan on hankittava komission lupa, jos ulkomainen omistusosuus muodostaa vähintään 25 % yrityksestä, kun aiemmin lupa oli hankittava 10 prosentin omistusosuudelle.
Laki asettaa ulkomaisille valtion omistamille investoijille enemmän rajoitteita kuin yksityisille sijoittajille. Nyt tehdyt muutokset helpottavat erikseen nimettävien ”korkealuokkaisten kansainvälisten rahoituslaitosten” sijoitustoimintaa. Hallituksen on määrä julkaista lista ko. organisaatioista. Niihin kuulunevat mm. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) ja Maailmanpankin yhteydessä toimiva International Finance Corporation (IFC).
Venäläisten investoijien asemaa puolestaan helpotti muutos, jonka mukaan ulkomaista investointia ei enää tarvitse hyväksyttää hallituksen alaisessa komissiossa, jos sijoittajana on ulkomaille rekisteröity yritys, jonka omistaja on venäläinen. Kaikista komission käsittelemistä hakemuksista kolmanneksessa sijoittajana on ollut ulkomaille rekisteröity venäläisessä omistuksessa oleva yritys.
Kolme vuotta toiminut strategisille aloille tehtäviä ulkomaisia sijoituksia käsittelevä komissio oli viime vuoden loppuun mennessä käsitellyt yhteensä 136 hakemusta, joista 8 on hylätty. 24 tapauksessa hakemus hyväksyttiin ehdolla, että investoija täyttää tietyt lisävelvoitteet.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 2
BOFIT Venäjä-tilastot
12.01.2012
|
|
Turkki myönsi luvan South Stream -kaasuputken rakentamiseen aluevesilleen
Gazpromin pääjohtajan Aleksei Millerin mukaan putken rakentamiseen tarvittavat luvat on Turkin suostumuksen myötä saatu ja rakennustyöt aiotaan aloittaa vuoden kuluessa. Gazpromin ja eurooppalaisten Enin, EdF:n ja Wintershallin suunnitteleman kaasuputken on määrä kulkea Venäjän Mustanmeren rannikolta merenpohjaa pitkin Bulgarian Varnaan ja sieltä maitse muualle Eurooppaan. Kaasutoimitukset aiotaan aloittaa vuoden 2015 lopulla ja täysi 63 mrd. kuutiometrin kapasiteetti on määrä saavuttaa vuonna 2018.
Gazpromin mukaan South Streamin – kuten viime marraskuussa avatun North Streaminkin – avulla pyritään monipuolistamaan venäläisen kaasun kuljetusreittejä Eurooppaan. Noin 80 % Gazpromin Eurooppaan toimittamasta kaasusta kulkee Ukrainan kautta ja loput pääosin Valko-Venäjän kautta. Gazpromilla on ollut aiempina vuosina vaikeuksia kauttakuljetusten toteuttamisessa, mikä on johtunut hintakiistoista Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa. Ongelma ratkaistiin Valko-Venäjän osalta viime vuonna, kun Gazprom osti Valko-Venäjän putkikuljetusmonopolin Beltransgazin osana kauppaa, joka takasi Valko-Venäjälle seuraaviksi kolmeksi vuodeksi kaasun saannin aiempaa edullisempaan hintaan. Gazprom on pyrkinyt jo vuosia yhdistymään myös Ukrainan putkikuljetusmonopolin Naftogazin kanssa mm. pitämällä yhdistymistä edellytyksenä Ukrainalle myytävän kaasun hinnan alentamiselle. Sopimusta ei toistaiseksi ole syntynyt.
Gazpromin pääjohtaja Aleksei Miller arvioi viime vuoden lopulla keskustelussaan pääministeri Vladimir Putinin kanssa South Streamin rakentamisen olevan Gazpromille edullisempaa kuin kuljetusten jatkamisen Ukrainan kautta, kun huomioon otetaan Ukrainan Naftogazista pyytämä hinta, kaasuputkiverkon vaatima kunnostus sekä Ukrainalle myytävän kaasun hinnan alentaminen. Pääministeri Putin kehotti Gazpromia kuitenkin jatkamaan neuvotteluja Ukrainan kanssa, joka on Venäjän strateginen partneri. Putinin mukaan Ukrainan putkikuljetuskapasiteettia tarvitaan, sillä kaasun kysyntä on Euroopassa kasvussa mm. siksi, että jotkut maat ovat luopumassa ydinenergiasta.
South Streamin käyttöön saattaa kuitenkin liittyä Gazpromin kannalta epävarmuutta viime vuonna voimaan tulleen EU:n nk. kolmannen energialakipaketin myötä. Se edellyttää mm. kaasun jakeluverkon avoimuutta, mikä voi tarkoittaa, että Gazpromin on varattava putkistostaan tilaa myös muiden tuottajien kaasunkuljetuksiin. Gazprom on pyrkinyt neuvottelemaan South Streamille ja North Streamin mantereella kulkeville linjoille poikkeusaseman, mutta ei ole siinä toistaiseksi onnistunut.
EU itse suunnittelee South Streamin kanssa kilpailevaa Nabucco-putkea, joka toisi Eurooppaan kaasua Keski-Aasiasta ja Lähi-idästä.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 2
BOFIT Venäjä-tilastot
12.01.2012
|
|
Valtionyritysten toimintaan suunnitellaan muutoksia
Budjettiasiantuntijoiden hallitukselle joulukuun lopussa antaman selvityksen mukaan budjetista maksettiin vuonna 2010 erilaisia yritystukia 1 800 mrd. ruplaa (43 mrd. euroa). Summa vastaa 4 %:a BKT:stä. Asiantuntijat arvostelevat tukien suuruutta ja sitä, että tuilla pidetään yllä elinkelvottomia yrityksiä ja että tuet mm. vähentävät yritysten tarvetta kehittää toimintaansa. Asiantuntijat ehdottavat tukien supistamista noin 1,5 prosenttiin BKT:stä.
Vielä vuonna 2006 tukien arvo oli 1,7 % BKT:stä. Nopein kasvu ajoittui vuoteen 2007, jolloin muodostettiin 7 suurta nk. valtion korporaatiota. Korkeimmillaan yritystuet olivat vuonna 2009, jolloin valtion elvytystoimet nostivat ne 5,4 prosenttiin BKT:stä.
Vladimir Putinin aloitteesta muodostettuja valtion korporaatioita ovat mm. aseteollisuuden pohjalle rakentunut monialayritys Rostehnologii, kehityspankki VEB ja Sotshin olympiarakentamisesta vastaava Olimpstroi. Korporaatioiden asema on hyvin itsenäinen eikä niiden toimintaa valvota samalla lailla kuin muiden valtionyhtiöiden toimintaa. Samoihin aikoihin korporaatioiden kanssa alettiin muodostaa myös muita valtionomisteisia suuria yrityksiä, mm. OSK (United Shipbuilding Corporation) ja OAK (United Aviation Corporation). Niihin yhdistettiin samalla alalla toimivia yrityksiä tavoitteena muodostaa innovoivia ja kansainvälisessä kilpailussa menestyviä yhtiöitä.
Mm. talousministeriö ja valtiontalouden tarkastusvirasto ovat jo pitkään suhtautuneet kriittisesti suuriin valtionyrityksiin, erityisesti vähäiseen tiedonsaantiin niiden toiminnasta ja varojen käytöstä. Näkyvin esimerkki on Olimpstroi ja Sotshin olympiarakentamisen jatkuvasti kasvaneet kustannukset.
Suuret valtionyhtiöt ovat viime vuosina laajentuneet yritysostoin uusille aloille, mikä usein merkitsee kilpailun vähenemistä ja yksityisen yritystoiminnan supistumista ko. aloilla. Erityisesti tässä on kunnostautunut Rostehnologii. Joulukuussa presidentti Dmitri Medvedev antoi hallituksen tehtäväksi valmistella esityksen siitä, kuinka valtionyhtiöt saadaan luopumaan niiden toimialaan kuulumattomista yrityksistä ja kuinka uusia yritysostoja voidaan rajoittaa.
Finanssiministeriö on puolestaan viemässä hallitukseen ehdotusta säännöiksi, jotka rajoittaisivat valtionyhtiöiden ulkomaista lainanottoa. Vuoden 2008 rahoituskriisin aikana valtionyhtiöitä rasittivat huomattavat ulkomaiset lainat.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 1
BOFIT Venäjä-tilastot
5.01.2012
|
|
Moskovan kaupungin laajentaminen sinetöitiin parlamentissa joulukuun lopussa
Moskovan kaupungin ja Moskovan alueen duumat hyväksyivät muutokset jo muutamaa viikkoa aiemmin. Laajennusprojekti sai alkunsa viime kesänä presidentti Medvedevin ehdotuksesta ja se toteutetaan heinäkuussa 2012. Silloin Moskovan kaupunki laajenee luoteeseen Kalugan alueen rajalle asti. Laajennuksen myötä Moskovan pinta-ala kasvaa yli kaksinkertaiseksi ja asukasluku lisääntyy runsaalla 200 000 henkilöllä. Laajennuksen avulla pyritään helpottamaan Moskovan valtavia ruuhkia sekä tiivistä asumista, sillä kaupungin asukasluku on lähes kaksinkertaistunut 11,5 miljoonaan edellisen vuonna 1961 tehdyn laajennuksen jälkeen.
Moskovan hallinnolla on kunnianhimoisia aikeita laajennusalueen kehittämiseksi. Sinne on kaavailtu mm. finanssikeskusta sekä innovaatiokeskus Skolkovon ympärille perustettavaa tiede- ja innovaatioklusteria. Lisäksi alueelle voitaisiin siirtää federaation ja kaupungin hallintoa. Alueen arvioidaan mahdollistavan jopa miljoonan uuden työpaikan luomisen ja kahden miljoonan moskovalaisen asuttamisen. Tämän on arvioitu vaativan runsaan 100 miljoonan neliömetrin uudisrakentamista sekä liikenneyhteyksien merkittävää kohentamista. Alueen kehittämisestä ei kuitenkaan toistaiseksi ole laadittu tarkempia suunnitelmia tai aikatauluja.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 1
BOFIT Venäjä-tilastot
5.01.2012
|
|
Rupla heikkeni hieman vuonna 2011
Viime vuoden lopussa ruplan arvo eurosta ja dollarista koostuvaan valuuttakoriin nähden oli vajaat 4 % heikompi kuin vuoden alussa. Ruplan heikkeneminen johtui pääosin kansainvälisen taloustilanteen huomattavasti lisääntyneestä epävarmuudesta.
Vuoden 2011 aikana ruplan arvo valuuttakoriin nähden oli alimmillaan lokakuun alussa, jolloin se oli 14 % heinäkuun lopun huippuaan heikompi. Loppuvuodesta rupla kuitenkin vahvistui jälleen hieman, mutta sen kehitys oli hyvin vaihtelevaa.
Venäjän keskuspankki lisäsi viime vuonna edelleen valuuttakurssipolitiikkansa joustavuutta laajentamalla ruplan vaihteluväliä valuuttakoriin nähden sekä lisäämällä valuuttaputken liikkuvuutta. Vuoden 2011 lopussa dollarin kurssi oli 32,1 ruplaa ja euron 41,7 ruplaa.
BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos 1
BOFIT Venäjä-tilastot
5.01.2012
|
|
|
  |
|
|
|
|
Julkaisija: Wosseno Oy Oraspolku 9 00680 Helsinki
Hallinto: Reino Pulkkanen puh. 09-2722780, 0500-821212
Pietari: Larissa Nikitinskaya +7-921-5726920
Ilmoitusmyynti: puh. 09-2722780, 0500-821212 Fax. 09-2722356
Ulla Raatikainen GSM 045-6325002, Tuija Toivonen GSM 050-3558981
|
|
Bo-Erik Green GSM 045-673 9455, Timo Romppanen puh. 045-1384702
Antti Joensuu puh. 045-138 4719, Kari Ervasti 045-1384715
Eetu Mehine GSM 045-1383731, Jaakko Hyytiäinen puh. 045-1318 617
Satu Taavitsainen puh. 0440-905546, Minna Taussi puh. 045-1318619
Jukka Rossi puh. 040-527 6407, Anneli Päivävaara puh. 045-1384703
Jaana Rajala puh. +358 40 464 7009, Susanna Sarajärvi puh. +358 45 231 3655
Sähköpostiosoitteet: nimi.sukunimi@kauppatie.com
Copyright © 1993 -2012 Wosseno Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.
Mitään tämän julkaisun osaa, kuvaa, käännöstyötä tms. ei saa jäljentää,
kopioida, tallentaa hakupalvelimelle tai levittää ilman julkaisijan kirjallista lupaa.
|
|
|
