Huonekaluala sai 1.6.2002 oman professuurinsa, joka on alkuvaiheessa kytketty liiketoimintakonseptien kehittämiseen Venäjällä.  Vaasan yliopiston alaisuuteen kuuluvan tutkimusjohtaja Jarmo Niemisen johdolla on syksyn aikana toteutettu kahden pietarilaisen yliopiston kanssa kolme huonekalualan markkinatutkimusta Pietarissa. Tutkimukset liittyvät alan kysyntä-, jakelu- ja kilpailutilanteen kartoittamiseen. Keskeisiä toimijoita ovat Pohjanmaan Huonekaluteollisuuden Kehittämiskeskus ja Vaasan yliopisto sekä Päijät-Hämeen osaamiskeskus.

1. Nyt julkaistava tutkimus on ensimmäinen vaihe Etelä-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen huonekaluklustereiden Venäjän markkinoihin liittyvästä yhteistyöhankkeesta.

2. Seuraava vaihe liittyy toimivien liiketoimintakonseptien kartoittamiseen,

3. kolmas vaihe yritystason hankkeiden toteuttamiseen ja prosessin viimeisenä vaiheena on huonekalualan markkinatutkimusyksikön perustaminen Pietariin.

Suomen huonekaluteollisuus on suurten strategisten valintojen edessä.
Niin kotimarkkinoilla kuin perinteisillä länsimarkkinoillakin kasvu on pysähtynyt tai markkinat ovat jopa taantumassa. Koko huonekaluteollisuuden tulevaisuuden kannalta on erittäin tärkeää, että yritykset pyrkivät aktiivisesti hakemaan uusia kasvavia kohdemarkkinoita.

Venäjällä kulutushyödykkeiden kysynnän kasvu, mukaan lukien huonekalut, on ollut parina viime vuonna huomattavaa. Koska paikallinen valmistus ei pysty tyydyttämään kuluttajien tarpeita, valtaosa kysynnästä kohdistuu jatkossakin ulkomaisiin tuotteisiin.
Suomalaisten valmistajien kannalta oleellista on kuitenkin se, että Venäjän viennin hienoisesta kasvusta huolimatta emme ole pystyneet vastamaan lisääntyneeseen kysyntään kilpailijamaita vastaavalla tavalla.
Täten Suomi on viime vuosina itse asiassa menettänyt markkinaosuuttaan Venäjällä. Saatujen tutkimustulosten perusteella tilanne ei kuitenkaan ole näin lohduton, koska mm. Pietarin markkinat tarjoavat jatkossa suuria mahdollisuuksia.

Huonekalujen kysyntään vaikuttavat ensisijaisesti kuluttajien käytettävissä olevat tulot, kulutustottumukset, rakennustoimialan aktiivisuus.
Kuluttajasegmenteistä erityisesti keskiluokan ja ylemmän keskiluokan reaalitulot ovat kasvaneet. Kuluttajien käytettävissä olevien varojen lisääntyminen on heijastunut suoraan kysyntään, koska venäläisten säästämisalttius on perinteisesti ollut vähäinen.
Kotihuonekalujen lisäksi suuren potentiaalin omaa toimistokalusteiden markkinat sekä julkikalusteet, joissa kasvupotentiaali nähdään suurimpana.
Venäjän markkinoiden kyllästyminen on vielä kaukana edessä, sillä markkinoiden odotetaan kasvavan lähitulevaisuudessa vähintään 10% vuosivauhtia, tuonnin sitäkin enemmän.
Asiantuntija-arvioiden mukaan huonekalumarkkinat kasvavat Venäjällä vielä 3-4 – kertaiseksi nykytasolta.
Uhkakuvana voidaan nähdä mahdollinen tuontitariffien nosto, jota paikalliset valmistajat ovat ajaneet viime aikoina voimakkaasti. Keinotekoinen markkinoiden suojelu ei kuitenkaan pitkällä tähtäimellä pelasta kilpailukyvyttömiä venäläisiä valmistajia ja tullien mahdollinen nosto ei todennäköisesti juurikaan vaikuta korkeamman tuloluokan kuluttajien ostokäyttäytymiseen.

Suomalaisten valmistajien kannalta keskeisiä kuttajasegmenttejä ovat keskiluokka ja ylempi keskiluokka, joissa tulojen kasvu on keskimääräistä nopeampaa. Pietarissa suomalaisiin tuotteisiin liitetään vahva laatumielikuva, mutta kyse on enemmänkin tuotteen teknisestä laadusta, ei niinkään asiakkaita kiinnostavista tuotteista.

Vahvaa teknistä osaamista voidaan kuitenkin pitää selvänä vahvuutena, jos se osataan hyödyntää asiakkaiden tarpeista lähtevällä suunnittelulla ja valmistuksella.
Myös hinta näyttäisi olevan suomalaisten osalta kunnossa. Suomalaisten heikkoutena Venäjällä pidetään yleisesti tuotteiden heikkoa sopeutusta sekä vaisua designia.
Tuotesopeutuksessa on oleellista huonekalun monikäyttöisyys: hyllyköissä on oltava paljon säilytykseen sopivia tiloja ja sohvilta vaaditaan usein myös sänkymekanismi.
Venäläisen makutottumukset poikkeavat myös huomattavasti suomalaisista. Siellä painottuvat voimakkaat värit, kiiltävät materiaalit, muotoilun kauneus ja romanttisuus. Liiketoimintaosaamisen kannalta suomalaisten heikkoutena voidaan myös pitää heikkoa markkinatietämystä.

Venäläisen kuluttajan tavoittaminen edellyttää kuitenkin selkeää suunnanmuutosta yritysten liiketoiminta-ajattelussa.
Yritysten on panostettava huomattavasti enemmän markkinointitoimintojen tehostamiseen ja asiakaslähtöisyyteen.
Kooltaan yleisesti pienet alan valmistajat voivat hyödyntää yhteistyömahdollisuuksia niin markkinoinnissa kuin tuotannossakin.
Markkinoiden voimakkaampi hyödyntäminen edellyttää läsnäoloa markkinoilla, mikä voi tapahtua esimerkiksi suomalaisten yhteisen vähittäis- tai tukkuliikkeen avulla. Vahvistuva
Venäjän oma huonekalutuotanto tarjoaa myös aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia alihankinta-, kokoonpano- tai valmistustoiminnan siirtämiseen Venäjälle.

Huonekalujen jakelu on Pietarissa, kuten muuallakin Venäjällä vielä varsin kehittymätöntä.
Ala ei ole ketjuuntunut ja valtaosa kaupungin n. 500 liikkeistä on kooltaan pieniä, joissa näytteillepano perustuu vain muutamaan artikkeliin.
Myynti tapahtuu paljolti valmistajien tarjoamien katalogien avulla.
Jotkut myymälät pitävät kysytyimmistä tuotteista pientä varastoa, mutta valtaosa huonekaluista tilataan valmistajilta sen jälkeen kun kuluttaja on tehnyt ostopäätöksen.
Tältä osin suomalaisten kilpailuasemaa voidaan pitää hyvänä markkinoiden läheisyyden vuoksi.

Kuluttajien ostokäyttäytyminen on kuitenkin muuttumassa ja useat valmistajat ovat investoimassa suurien huonekalutavaratalojen rakentamiseen. Samalla myös näytteillepanossa on odotettavissa muutoksia. Kuluttajat haluavat entistä enemmän tutustua suurempiin kokonaisuuksiin, kuten esimerkiksi makuuhuonekalustamiseen kokonaisuudessaan. Tältä osin voidaankin ennakoida, että ulkomaisten huonekaluvalmistajien kannattaa jatkossa panostaa entistä tiiviimpään yhteistyöhön koko sisustusalan kanssa.

Suomalaisten huonekaluyritysten jakelu ei toistaiseksi ole ollut kovin tehokasta.
Valtaosassa yrityksiä toimintaa on leimannut passiivisuus ostaja-myyjäsuhteen hoitamisessa.
Saatujen tutkimustulosten perusteella näyttääkin siltä, että myyntitoimintaa voidaan oleellisesti tehostaa tiiviimmällä yhteistyöllä paikallisten jakelijoiden kanssa.
Jakelijoiden sitouttaminen saattaa edellyttää myyjäkoulutusta ja erityisesti myyntiargumenttien yhteistä suunnittelua.
Erilaisten palvelujen osuus on myös kasvava osa venäläistä tuotekonseptia.
Ylemmän hintaluokan tuotteisiin keskittyneissä myymälöissä sisustussuunnittelijoilla on usein suurikin vaikutus kuluttajine ostopäätökseen, mikä puolestaan edellyttää joustavuutta tavarantoimittajilta. Luototuksen mukaantulo huonekalubusinekseen on myös lisännyt kysyntää.
Valmistajien onkin sovittava yhdessä jakelijan kanssa joustavien maksuehtojen tarjoamisesta kuluttajille. Erityisesti projektitoimituksissa ja uuden liikesuhteen solmimisessa suomalaisten ongelmana onkin ollut riittämätön kyky tarjota joustavia maksuehtoja paikalliselle jakelijalle.
Keskeisissä kilpailijamaissamme valtio tarjoaa huomattavasti merkittävämpää tukea yrityksilleen niin vientitakuiden kuin promootiotoiminnankin osalta.